Kirjoittaja Aihe: Talja-ammunnan opetus- ja valmennusmateriaalia - kehitettäväksi  (Luettu 3284 kertaa)

kumali

  • SJML Toimihenkilö
  • Seniori
  • SJML hallituksen jäsen
  • Viestejä: 453
    • Profiili
    • Robin Hood Jousimetsästystiimi
Hyvä aihealue ja projekti kaiken kaikkiaan! En tiedä miten tämä ketju toimisi parhaiten, mutta koska aiheeseen sopii - heitän tähän muutamia kysymyksiä ja keskustelun aiheita joista voi kummuta jotain oppaassa käsiteltävää?

Ampuessa ja itseään kehittäessä olen törmännyt seuraaviin kysymyksiin joita olen tuumaillut- osaan löytänyt vastauksia, osaan kehitellyt omia teorioita:

-Stabit - todellinen vaikutus ampumatarkkuuteen ja mitkä muut asiat niiden toimintaan vaikuttavat?
-Stabien tasapainotus
-Laukaisulaitteet ja laukaisutyyli? Moni metsästäjä ampuu "vain sormella" - harvan näkee ampuvan "kiristämällä" tai keskittyvän tiedostamattoman laukauksen harjoitteluun-merkitystä metsästäjille vaiko ei?
-Jousikäden kulma (osa ampuu melko suoralla kädellä, osalla käsi todella koukussa) -miksi?
-Missä vaiheessa nuolen nopeus nousee niin suureksi että jousen säätäminen muuttuu haastavaksi ja jousi ei anna minkäänlaista virhettä anteeksi?


-Stabeja testaillessani olen tullut lopputulokseen, joka kertoo että lyhyet, painottamattomat stabit ovat olleet aika lailla turhia. Osa kumihärpäkkeistä voi syödä hieman värinöitä pois, mutta melko minimaalisesti. Lisäksi olen huomannut että pidemmilläkin stabeilla niiden vaikutus kasvaa kunnolla vasta kun ampuu tiedostamattomilla laukauksilla ja ampuma-asento on hyvä ja rento. Jännitys ja pingotus syö hyötyä. Muilla samankaltaisia kokemuksia?

-Stabien tasapainotus on asia jonka kohdalla olen toiminut karkeiden neuvojen mukaan ja testailemalla, ja onkin hieno nähdä koosteessanne siihen oppeja. Olen itsekin päätynyt pitämään takastabissa reilusti enemmän painoa kuin edessä. Sanotaan että mitä enemmän painoa, sitä vakaampi. Uskon tämän, mutta mihin kukin vetää rajansa? Olisiko ampumamäärien kasvaessa fiksua lisätä painoja tasaisesti olkapään tottuessa kuormaan vai jättää painomäärä johonkin tiettyyn tasoon?

-Laukaisulaitteissa olen jakanut ne karkeasti kahteen eri kategoriaan - "bäkkäreihin" ja sormilaitteisiin. Oma target panicini pysyy kurissa vain ampumalla säännöllisesti muillakin kuin sormilaitteella - ja nimenomaan keskittymällä tiedostamattoman laukauksen saavuttamiseen. Ja näin tehdessä ainakin oma hinge-laitteeni (truballin HT) ja perinteinen Carterin Evolution vaativat ampumaformilta paljon enemmän kuin sormilaite. Sormilaitteellakin olen onnistunut ampumaan kiristäviä, tiedostamattomia laukauksia, mutta todennut sen onnistumisen ja hyvän osumisen olevan turhan herkkää peliä rajallisella laukausmäärällä. Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka moni metsästysampuja on panostanut tiedostamattoman laukauksen hallintaan radalla? Kuinka moni on huomannut sen auttavan target paniciin, eli "kyylikseen"? Onko ampujia jotka eivät olisi kyyliksen oireita sormilaitteella koskaan kokeneet?

-Osa ampuu suoremmalla etukädellä kuin osa. Bäkkärillä ampuessa (varsinkin carterin evolla joka laukeaa vain lisääntyneellä vedolla/kiristyksellä) jousikäteen tulee hieman enemmän kuormaa, ja huomasin lyhyemmän vetopituuden/suuremman kyynärkulman jousikädessä aiheuttavan hajontaa vs. suorempi jousikäsi. Sormella näppäilemällä tätä efektiä ei ole koska jousikäden rasitus omalla ammunnallani ei silloin muutu. Muilla huomioita?

-Olen kuullut monesta lähteestä anteeksiantavimman nuolen lähtönopeuden olevan max. jossain 280-290 fps hujakoilla. Tähän kellään havaintoja?


Antti
« Viimeksi muokattu: 07:39 21.08.2017 kirjoittanut kumali »

pastorisilli

  • SJML hallituksen jäsen
  • Seniori
  • Viestejä: 333
    • Profiili
Yksi puolitieteellinen havainto: monet (ml allekirjoittanut) miehet ihmettelevät sitä, kuinka kivaa ja helppoa on ampua vaimon jousella. Voisiko olla, että osa ampumatekniikan ongelmista johtuisi ampujan voimiin nähden liian suurista paunoista? Onko tästä kokemuksia/tietoa?

Lähetetty minun F8331 laitteesta Tapatalkilla


TeemuJ

  • Tulokas
  • Viestejä: 18
    • Profiili
Yksi puolitieteellinen havainto: monet (ml allekirjoittanut) miehet ihmettelevät sitä, kuinka kivaa ja helppoa on ampua vaimon jousella. Voisiko olla, että osa ampumatekniikan ongelmista johtuisi ampujan voimiin nähden liian suurista paunoista? Onko tästä kokemuksia/tietoa?

Lähetetty minun F8331 laitteesta Tapatalkilla

Itse kun nostaa 60paunasta 70 paunaan, alkaa tulla hajontaa. Johtuen juurikin siitä, että jousi menee liian raskaaksi -> lisää lihaskuntotreeniä

HJV

  • Seniori
  • Viestejä: 260
    • Profiili
Yksi puolitieteellinen havainto: monet (ml allekirjoittanut) miehet ihmettelevät sitä, kuinka kivaa ja helppoa on ampua vaimon jousella. Voisiko olla, että osa ampumatekniikan ongelmista johtuisi ampujan voimiin nähden liian suurista paunoista? Onko tästä kokemuksia/tietoa?

Meidän seurassa olemme havainneet samaa. Tuolloin on ehdotettu paunojen laskua ja mikäli näin on tehty, on tulokset myös parantuneet, melkein järjestään.

Mutta sanoisin että itse paunat eivät ole ne ongelmat vaan ongelma on ampujan kyvyt/voimat vs. paunat. Kuinka moni jousiampuja/metsästäjä on oikeasti hyvässä lihaskunnossa - vieläpä sellaisessa joka tukee jousiammuntaa?

Ongelma syntyy jo vetovaiheessa jossa liian suuret paunat aiheuttavat sen että ampuja keskittyy itse vetoon, käsien ja jopa vartalon hallinta jää hunningolle. Eikä siinä ankkurissakaan olo ole herkkua vaikka jousen let-off olisi 85% - 90%.

Joka aiheuttaa sen seuraavan ongelman: Pienikin vääntö/kääntö/jne. aiheuttaa laukaisuun ja sitä kautta osumiin hajontaa (siis pieni let-off).

Materiaalin versio 2 julkitulo myöhästyy - syynä tarve uudelleenmuotoilla ja jäsennellä materiaalia paremmaksi. Tämä saamamme palautteen vuoksi - kiitokset huomioista. Mutta töitä tehdään...
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Henkilön (HJV) esittämät mielipiteet ja kommentit ovat yksityisiä eivätkä edusta muita tahoja.

Kiul

  • Sähköjänis
  • Viestejä: 852
    • Profiili
Stbihommassahan on tietysti ihan 'matematiikka' taustalla. Massan hitaus pitää värinöitä kurissa jolloin paino vakauttaa ja 'syö' laukaisuvirheitä. Toisaalta momentillakin on vaikutusta koska vaikutus on suhteessa (painopisteen) etäisyyden neliöön. Massan kannattaa olla siis mahdollisimman etäällä parhaan vaikutuksen saamiseksi. Tämä hitausmomentti on sinänsä riippumaton laukaisutavasta. Itse epäilen, että parhaan hyödyn hyvin asetetuista stabeista saa keskinkertaisen laukaisutavan omaava ampuja, jonka virheitä voi peittää tai kompensoida raskailla painoilla ja pitkillä stabeilla. Harrin johdolla tätä tetattiinkin ottamalla painot pois ja vertaamalla tällöin tehtyjä laukaisuja painon kanssa ampumiseen. Stabin massa ja pituus varmaan rajautuvat fyysisten ominaisuuksien ja kenttäkelpoisuuden mukaan.
Itse en usko tiedostamattomaan laukaisuun, siis sellaisen olemassaoloon, vaan yhdyn samaan käsitykseen, mikä taitaa olla nykyään ruutipuolellakin vallalla, että laukaisu on aina tietoinen päätös. Sen sijaan sen voi tai se pitää tehdä niin, että laukaus lähtee ennakoimatta. Laukaisu tai ehkä oikeammin liipaisu tehdään kun tähtäinkuva on sellainen, että voidaan tehdä päätös sen suorittamisesta ja sitten tekniikalla hoidetaan, että se tapahtuu ennakoimatta.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nykyisin myös taulupuolella pyritään välttämään laukaisun/liipaisun hieromista ja suoritus on kohtalaisen ripeä. Tämä sopii hyvin myös metsälle, jossa aika usein on aika niukka luonnonvara riistatilanteissa. Tai ainakin omissa tilanteissa se sitä on usein ollut. Se ensimmäinen tilaisuus on usein se ainoa.
Tuo aikaisemmin mainittu paunahomma on myös totta. tuommoinen 60 laukauksen sisäkisa kertoo hyvin, onko paunat balanssissa fyysisen suorituskyvyn kanssa.

pastorisilli

  • SJML hallituksen jäsen
  • Seniori
  • Viestejä: 333
    • Profiili
Mulle vakaus (jota stabit ja paino ylipäätään tuovat mukanaan) antaa ennen kaikkea mielenrauhaa laukauksen suorittamiseen - mitä rauhallisempi tähtäinkuva, sitä helpompi minun on suorittaa laadukas laukaus.

HJV

  • Seniori
  • Viestejä: 260
    • Profiili
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nykyisin myös taulupuolella pyritään välttämään laukaisun/liipaisun hieromista ja suoritus on kohtalaisen ripeä. Tämä sopii hyvin myös metsälle, jossa aika usein on aika niukka luonnonvara riistatilanteissa.

Pitää paikkansa - tauluhommissa korostetaan suorituksen mekanisointia niin että päästää mahdollisimman nopeasti ankkuriin ja sitä kautta tähtäämiseen - ja senkin jälkeen itse suoritukseen ei saisi kulu liikoja aikoja. Schlosserin suoritus kuulemma lähtee alle 7 sekunnissa mikäli on hyvä, jos kuluu enemmän aikaa niin alkaa tulla ysiä.

Mulle vakaus (jota stabit ja paino ylipäätään tuovat mukanaan) antaa ennen kaikkea mielenrauhaa laukauksen suorittamiseen - mitä rauhallisempi tähtäinkuva, sitä helpompi minun on suorittaa laadukas laukaus.

Toinen juttu mikä tuli ilmi on se että huippuampujat ampuvat "liikkeestä". Tarkoittaa sitä että se pinni ei lepää kympissä vaan se liikkuu jonkin verran mutta on ampujalle "tunnettu" eikä tee mitään nykäisyjä sinne tänne. Tälläistä liikettä hiotaan stabien painotuksilla, vetojäykkyydellä jne.

Kun lukee ruutipuolen materiaaleja niin ollaan aivan samoissa ajatuksissa - ei tämä ole mikään uusi juttu.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Henkilön (HJV) esittämät mielipiteet ja kommentit ovat yksityisiä eivätkä edusta muita tahoja.

Mika Rutonen

  • SJML Tutor
  • Hyperaktiivinen
  • IBEP-kouluttaja
  • Viestejä: 521
    • Profiili

Kun lukee ruutipuolen materiaaleja niin ollaan aivan samoissa ajatuksissa - ei tämä ole mikään uusi juttu.

Aika paljon samat "lain alaisuudet" pätevät niin ruuti, kuin narupyssy hommissa ;) . Ampuminen on ampumista.... :)

HJV

  • Seniori
  • Viestejä: 260
    • Profiili
Aikaa on kulunut jonkin verrankin ensimmäisestä versiosta mutta toivoakseni materiaali on nyt:
  • Selkeämmin jaoteltu
  • Sisältö parantunut
Vielä on paljon matkaa siihen että se vastaa aikomustamme läpyskän laajuudesta että sisällöstä. Lisäksi lukijoiden kannattaa pitää mielessään että jousiammunnassa(kaan) ei ole yhtä totuutta, vaan itseään kehittävän harrastajan kannattaa kokeilla ja etsiä tietoa.

Joka tapauksessa - linkki versioon 1.3.2: https://1drv.ms/b/s!Ah6HiNFLYf5knPgGtW2TkZrXLubimg
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Henkilön (HJV) esittämät mielipiteet ja kommentit ovat yksityisiä eivätkä edusta muita tahoja.

HJV

  • Seniori
  • Viestejä: 260
    • Profiili
Antilta tuli tuossa aikaisemmin muutama asia joihin olisi hyvä kaivaa vastauksia. Alla on lyhenneltynä listaa:

- Stabit - todellinen vaikutus ampumatarkkuuteen ja mitkä muut asiat niiden toimintaan vaikuttavat?
- Stabien tasapainotus
- Laukaisulaitteet ja laukaisutyyli?
- Jousikäden kulma (osa ampuu melko suoralla kädellä, osalla käsi todella koukussa) -miksi?
- Missä vaiheessa nuolen nopeus nousee niin suureksi että jousen säätäminen muuttuu haastavaksi ja jousi ei anna minkäänlaista virhettä anteeksi?
- Osa ampuu suoremmalla etukädellä kuin osa.

Stabeista on materiaalissa jo jonkinlaista juttua, tosin stabien vaikutuksen eriyttäminen omakseen ei ole ihan helpppoa mutta muutama triviaalivastaus on annettu. Ja paljon ehdotuksia siitä että ampuja hakee omaa "parastaan" - vinkkejä.

Laukaisulaitteet ja laukaisuun liittyvää materiaalia on tulossa, pikkuisen on jo kirjoitettuna ja lisää on työn alla. Etusormilaukaisusta parasta materiaalia on varmaankin pistooliampujilla, en tiedä että sitä oltaisiin kovinkaan paljoa tutkittu jousiammunnassa. Jos joku tietää enemmän, linkatkaa matskua tänne niin opiskellaan. Peukkari ja bäkkäri ovat taas taulupuolella vakikamaa, niistä löytyy tietoa. Mainittakoon että ne ovat yleistymässä myös metsästäjien piirissä jenkkien malliin.

Jousikäden kulmasta (tarkoittanet kyynärpään kulmaa) en ollut ajatellut kirjoittaa mitään, mutta nyt kun otit asian esille niin pitäähän siitä kirjoittaa. Sen vaikutus on melko selkeä, samoin kuin syy miksi sitä koukistetaan tai pidetään suorana. Hyvä pointti.

Nuolen lähtönopeudesta en ole kuullut tuollaista argumentointia aiemmin. IMO: Kyseessä on enemmänkin tilanne että ne jouset joilla lähtönopeus on yli 300 fps ovat myös lyhyitä (ATA ~ 33" ) ja niiden BH on lyhyt ( BH ~ 5-6"). Tämä tekee itse jousesta kiikkerän versus jokin Halon X Comp jossa on 7" BH ja 37" ATA. Puhutaan siis enemmänkin jousen anteeksiantavuudesta kuin nopeuden itsessään aiheuttamasta ongelmasta. Jousityypeissä tullaan toivoakseni ainakin jollain tasolla käsittelemään tätä asiaa. Nyt esimerkiksi "Creep tuning" testauksella asiaa voisi testata - kuinka nopea jousi reagoi ylivetoon versus hidas jousi.

Jälleen - jos löytyy jotakin muuta kuin mutu -juttuja niin kertokaa.
« Viimeksi muokattu: 09:23 25.09.2017 kirjoittanut HJV »
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Henkilön (HJV) esittämät mielipiteet ja kommentit ovat yksityisiä eivätkä edusta muita tahoja.