SJML keskusteluforum

Maa- ja metsätalousministeriöKala- ja riistaosastoPL 3000023 VALTIONEUVOSTO

KANNANOTTO SUOMEN JOUSIMETSÄSTÄJÄIN LIITTO RY:N MUISTIOON 15.9 /ESITYKSEMME 30.8.2006
Yleistä Esityksemme 30.8.2006 koski MA 20 §:n muuttamista siten, että jousiaseelle sallittaisiin kaikki hirvieläimet  ja villisika. Esityksessä ei mainittu ampumakoetta. SJML on lähettänyt teille muistion, jossa se esittää omaa mielipidettään ampumakoe- mallista. Olemme täysin eri mieltä.
Perusteita Jousi on lyhyen matkan ase.Kaikki metsästysjouset ovat lyhyen matkan aseita ja kaikki jousityypit ovat riittävän tehokkaita kaikenlaiseen metsästykseen. Jokaisella jousella metsästävälläon oma ns. varma matkansa, jolloin hän lähes 100 %:sti  osuu siihen mihin haluaa. Järkevää ja eettisesti oikein on pysyä tämän matkan sisäpuolella aina riistalaukauksen ollessa kyseessä. Perinnejousilla  ampumamatka on lyhyempi kuin taljajousilla.   Jousimetsästysmaiden maailmalta kerättyjen kaatotilastojen mukaan ampumamatkat eri jousityypeillä poikkeavat toisistaan merkittävästi. Suomessa kauriit on ammuttu reilusti alle 20 metristä, noin 13 – 15 metriin. SJML:n esitys on tarkoitettu kaikille jousityypeille. Kokeen suorittaminen esitetyltä 20 metrin matkalta on täysin epäloogista; taljajousille liian helppo, mikä helposti johtaa  ampumaan metsästystilanteessa vielä pitemmiltä matkoilta ja perinnejousille matka on liian pitkä.  Maailmalta saatujen tilastojen mukaan eläimet ammutaanperinnejousilla 8 – 14 metrin matkoilta ja taljajousilla 10 – 18  metristä. Mm. IBEP-materiaalissa korostetaan lyhyitä ampumamatkoja ( max noin 18 m ) Haavakkoriski  kasvaa aina ampumamatkojen kasvaessa.Esitetty ampumakoematka on liian pitkä todellisiin metsästystilanteisiin verrattuna. Koe ei kouluta vaan se rohkaisee ampumaan ylipitkiltä matkoilta metsästystilanteissa.
Kouluttavuus Jousimetsästyskoulutuksessa Suomessa ja samoin kansainvälisessä  IBEP-koulutuksessa korostetaan järkevän  lyhyitä ampumamatkoja. Ääni on aina nopeampi kuin nuoli ja eläin ehtii niiata halutessaan nopeimmankin nuolen alta pois.  

Lyhyt ampumamatka, raskas nuoli, mahdollisimman  äänetön jousi ja luottamus omaan ampumataitoon riistalaukaustilanteessa ovat tärkeimpiä tekijöitä. Pitkä ampumamatka ei kuulu metsästykseen. Sillä kerskuminen on asennevikaa, jota pyrimme koulutuksella poistamaan.
Nuolen kärkiSJML:n ehdotuksessa kokeen saisi suorittaa taulukärjillä. Jos koe suoritetaan taulukärjillä , se ei mittaa ampumista metsästystilanteessa.  Taulukärjillä ammuttaessa osuminen on vakaan lentoradan vuoksi paljon helpompaa kuin  metsästyskärjillä ammuttaessa. Tällaiset nuoletkuuluvat kilpa-ammuntaan, ei metsästykseen. Metsästys tapahtuu  sopivan painavilla, leikkaavilla kärjillä ja juuri näillä nuolilla meidän tulee oppia ampumaan. Vaikka  esitetyn ampumakokeen mallissa saat taulukärjillä napakymppejä et välttämättä pysty samaan metsästyskärjillä ampuessasi. Mitä tällainen ampumakoemalli mittaa? Ei ainakaan ampumataitoa metsästystilanteessa, jota kokeen tulisi mitata.
Hyvä ampujaKuka määrittelee hyvän ampujan? Liittomme mielestä suurriistajahtiin jousellaon kykenevä sellainen henkilö, joka tuntee jousityyppinsä  ominaisuudet  ja oman ampumataitonsa kaikenlaisissa olosuhteissa.Hänen on tiedettävä oma varma ampumamatkansa riistalaukaustilanteessa ja pysyttävätämän matkan sisäpuolella. Hän osaa ampua riistakärjillä ja osaa huoltaa nämä kärjet. Hän tuntee nuolensa lentoradan tyynellä ja tuulisella säällä. Hän  tuntee saalistamansa eläimen anatomian vitaalialueineen. Hän  tietää milloinampua eläimen  käyttäytymisen perusteella. Hän osaa ampua jahtitornista  taimaapunkkerista .( Maailmalla esim. valkohäntäpeurat ammutaan lähes 100%:sti puussa olevilta lavoilta, joka mahdollistaa ihanteelliset  ampumamatkat). Hän osaa arvioida ampumamatkan. Erilaisilla kokeilla on tarkoitus mitata testattavan kykyjä jotakin varten. Tämä ampumakoe-ehdotus ei mittaa jousimetsästäjän todellisia kykyjä metsästyksessä, eikä ampumakokeella ole merkitystä eläinsuojelullisesti ja turvallisuutta ajatellen.
Koepaikka ja maalitauluSJML:n ehdotuksessa  koe ammuttaisiin harjoittelupakassa olevaan kauriskuvaan. Miksi koe suoritettaisiin kauriskuvaan, koska nykylainsäädännön mukaan koetta ei tarvitse suorittaa kauriin metsästystä varten ? Koe pitäisi ampua sen kokoisiin eläimiin, joita oltaisiin metsästämässä eli peura- ja  hirvikuviin. Kuka nämä kustantaa ja kuinka koesuoritus tehtäisiin leikkurikärjillä? Nämä kuvat eivät kestä leikkaavia kärkiä Entä miten rakennetaan suojatausta ohilaukauksille?  Koe on pystyttävä suorittamaan kaikissa riistanhoitoyhdistyksissä ympäri Suomea tasapuolisuuden vuoksi. Pienille yhdistyksille tällaiset investoinnit ovat tosi raskaita kustantaa.
Muualla maailmallaAinoastaan Ahvenanmaalla ja Tanskassa vaaditaan ampumakoetta jouselle.  Maailmassa on miljoonia jousimetsästäjiä ja kymmeniä maita, jossa jousimetsästys on sallittua. Voivatko nämä maat olla väärässä kun eivät käytä ampumakoetta jousimetsästäjän taitoja  punnitessaan? Pakollinen suurriistakoulutus on paljon järkevämpää ja ohjaavampi  varsinkin aloittelevalle suurriistametsästäjälle
Näiden seikkojen vuoksi emme kannata ampumakoetta. Tänä vuonna Suomessa vieraillut jousimetsästäjä ja tunnettu kirjailija  Dave Holt:in mielestä Suomessa ei tarvita ampumakoetta vaan oikeanlaista  koulutusta esim. IBEP-kurssin myötä
Välinevaatimuksista
SJML puhuu  40 joulen rajasta hirveä pienemmille eläimille. Muualla maailmassa jousen teho mitataan paunoissa ( lbs / 0,453kg ), ei jouleissa. Tehdastekoisissa jousissa jousen jäykkyys merkataan jousen runkoon ja tällöin jäykkyys on helposti  valvottavissa. Jousivaa`an  avulla jäykkyys on myös helposti todettavissa omavalmisteisista jousista. Joulemäärän selvittäminen vaatii nopeusmittarin ja greini /grammatarkkuusvaa`an. Kuinka tehoja mitataan esim. valvontatilanteessa? Kineettinen energia ( joule, liike-energia ) ei ole korrekti mittausyksikkö mitattaessa läpäisytehoa. Momentum-määre ( liikemäärä, joka on massan ja nopeuden tulo, ilmaisee nuolen läpäisyä oikeammin (s/fps momentum). Mielestämme vähimmäisvaatimus valkohäntäpeuran kokoisille eläimille on 40 paunaa ja hirvelle 50 paunaa. Lähellä 40 paunaa olevilla jousilla suositellaan käytettäväksi raskaampaa nuolta ( yli 10 grainia / pauna ), jotta saadaan tarvittava läpäisy. Yksinkertaista jaselvää on käyttää pauna-mittayksikköä jousen tehoa määritettäessä.
Koulutuksen näemme tärkeimmäksi asiaksi valmennettaessa uusia suurriistajousimetsästäjiä. Kansainvälinen IBEP-koulutus sisältää perusopit vasta-alkajille. IBEP-kurssi painottaa henkilökohtaista ja välinekohtaista ampumamatkaa. Ampumamatkaan vaikuttaa metsästettävä riista ja olosuhteet. Näemme tarpeelliseksi   vastaavanlaisen Suomen oloihin sopeutetun kurssin käymisen pakolliseksi kaikille suurriistajahtiin aikoville. Tämä voitaisiin liittää esimerkiksi riistanhoitopiirien ja –yhdistysten  koulutusohjelmiin.
YhteenvetoNäiden kannanottojen myötä haluamme ilmaista mielipiteemme SJML:n ampumakoe-ehdotukseen. Kuinka voidaan taata tasapuolinen ammuntakoe kaikille jousityypeille, jotka ovat fyysisesti ja psyykkisesti aivan erilaisia ampua?Emme näe myöskään tarpeelliseksi palauttaa kaurista ampumakokeen piiriin (vertaa haulikkometsästys) Tarjoamme asiantuntemustamme käyttöönne koskien välineitä, itse metsästystä, määreitä ja koulutusta. Varsinkin perinnejousiasioissa asiantuntemuksemme on vahva.''

Itse en ota kantaa noihin matkoihin, koska jokainen tietää omat rajansa, pitäisi ainakin.

 ''Tänä vuonna Suomessa vieraillut jousimetsästäjä ja tunnettu kirjailija  Dave Holt:in mielestä Suomessa ei tarvita ampumakoetta vaan oikeanlaista  koulutusta esim. IBEP-kurssin myötä..''

Tästä olen aivan samaa mieltä. Toinen peruste tälle olisi se, että ampumakoe+metsästyskortti ja IBEP siihen päälle niin saattaa vaikuttaa varsinkin nuorien motivaatioon aloittaa jousimetsästys. Olenko oikeassa?

Esitetyssä tekstissä olevat paunat mainituille riistaeläimille ovat ihan paikallaan, koska on näyttöä ja osalla kokemusta, että ei enää tarvita 60-70# jousia, 40-50# (55) riittää lähes kaikelle riistalle mitä nyt mieleen tulee.

Tosin olen huomannut, että hyvin moni taljajousi metsästäjä käyttää 70-80# jousia ja on perinne puolella myös yli 60# jousia, ei varmaan sen takia, ettei pienemmällä pauna määrällä pärjäisi, mutta noilla saavutetaan hieman paremmat nopeus/lävistys suhteet.

Ainakin lähiaikoina täällä meillä päin….tervetuloa mukaan!!

Olavi

Itse olen kaikkien järkevää harrastustoimintaa vaikeuttavien sääntöjen ja pykäläviidakon luomista vastaan.

Minulla yli 20 vuotta metsästystä takana, kaikilla aseilla myös jousella. Enemmän perinteisellä.

Syy miksi en oikein lämpene ampumakokeille on se, että pohjois- ja itäsuomen pikkukylissä asuu ihmisiä jotka metsästävät myös jousella. Jo pelkästään kaluston hankkiminen on hankalaa, mutta kuitenkin vaivan arvoista. Jos ampumakokeita alettaisiin järjestää, aiheuttaisi melkoista vaivaa joko järjestäjälle/osallistujalle.

Kyllä jokainen vastuunsa tunteva harjoittelee, oli ase mikä tahansa. Itse en ammu haulikolla lentoon juuri ollenkaan, koska vaikka harjoittelisi, niin haulikko on haulikko. Haulikolla ei puhdasta ohilaukausta olekkaan.

Tietenkin hirvieläimet on sitten asia erikseen. Niihin varmaan olisi jonkinmoinen koe järjestettävä. Nykyisellään ja nykyisillä sallituilla riistaeläimillä en näkisi tarvetta kokeille. Jos ajatellaan vaikkapa haavoittumisen estämistä, niin asennekasvatusta metsästäjätutkintoon ja se ampumakoe ja nimenomaan haulikolle. Nimittäin en ole koirani kanssa löytänyt vielä yhtään lintua, jossa olisi nuoli kiinni. Sen sijaan hauleja ja jo koteloituneita hauleja on löytynyt runsaasti. Varmin tapa saada teeriä on mennä suositulle metsästysalueelle koiran kanssa ja etsiä haavakoita. Kyllä sieltä aina joku siipensä katkaissut löytyy.

Tarkoitus ei ole provosoida, vaan omasta mielestä palautella keskustelua realistisiin sfääreihin. Jousi on leikkurilla varustettuna pienriistan osalta melko varma: Joko puhdas huti tai varma tappo. Haulikko on paljon pahempi. Kuinkahan moni meistä haulikonkäyttäjistä tietää miten käytetty patruuna toimii omassa aseessa? Minä tiedän. Ja tiedän myöskin, että taulukärjet ja leikkurit käy samaan pisteeseen. 

Tervehdys.

En voinut olla kommentoimatta viimeiseen toteamukseen,että nuolella pienriistaa ammuttaessa olisi joko kuolettava osuma tai huti.Ehkäpä tämä väittämä kertoo sittenkin kokemuksen puutteesta.Tätä liittokin mainosti ikuisuus sitten,tuskin enää.

Metsästäjän moraalista saamani kokemukset ovat näyttäneet,että korkeamman moraalin omaavat harjoittelevat,eivätkä vastustele mahdollisia ampumakokeita.He myös etsivät selkeämmät ampumalinjat ja matkat,koska tietävät osuvansa,kunhan paikka löytyy.

Ampuja,jonka taidot riittävät radallakin vain satunnaisiin osumiin,joutuu turvautumaan onneensa.Kun hänen osumisensa on hyvissäkin olosuhteissa sattuman varaista,hänen on singottava nuolia joka tilanteeseen ja nostettava peukut pystyyn.Hänen toivonsa on siinä,että riittävästi nuolia ilmaan,niin saattaahan se joskus osuakin.

Nämä havainnot eivät ole syntyneet mielikuvissani,vaan niille on vahva kokemuksiin tukeutuva perusta.Siis en missään tapauksessa jättäisi ampumataidon hankkimista pelkästään metsästäjien moraalin varaan suurriistaa metsästettäessä.

Arzaan kirjoitti:

Yhdyn edelliseen kommenttiin, henk.koht pidän siitä että metsästäjien taitoja koetellaan, se vähentää haavakko riskiä, ei todellakaan kuitenkaan poista sitä. Esim. nykyisenlainen Hirvi"koe" ruutipuolella, on omasta ja monen muun mielestä enää pelkkä testi sille, onko kivääri kohdallaan, mikä koe on sellainen että tuelta ammutaan 20cm, rinkiin 4 laukausta aseella, millä voin ampua ne neljä laukausta samasta reiästä.

Itse en koe mahdollista tulevaa ampumakoetta uhkana, esim. Ahvenanmaalla vaadittava koe  periaatteessa vain varmistaa oman jousen käynnin ja näyttää kokeen vaativille osapuolille sen, että ampuja suoriutuu perusmatkoilta hyviin laukauksiin "rataolosuhteissa" riistatilanteet monine muutujineen sitten erikseen.