Jousi kuntoon syksyn jahteihin | Välineistä ja tekniikasta | SJML keskustelufoorumi

Avatar

Please consider registering
Guest

sp_LogInOut Log In sp_Registration Register

Register | Lost password?
Advanced Search

— Forum Scope —




— Match —





— Forum Options —





Minimum search word length is 3 characters - maximum search word length is 84 characters

sp_Feed sp_TopicIcon
Jousi kuntoon syksyn jahteihin
sp_BlogLink Read the original blog post
No permission to create posts
6.7.2021
08:18
Avatar
Ari
Ylläpitäjä
Forum Posts: 1025
Member Since:
14.2.2006
sp_UserOfflineSmall Offline

Metsästysjousi, tyypistä riippumatta, elää ja vaatii huomiota. Tässä artikkelissa käymme läpi tyypilliset huoltotoimenpiteet. Laajemmin aiheita on käsitelty mm. kirjoittajan Jousimetsästys-kirjassa.

 Täyshuolto

Täyshuollon yhteydessä jousi saa uuden jänteen, uudet kaapelit, jännelenkin tai nokinpaikan ja mahdollinen jännetähtäin säädetään kohdalleen. Nuolihylly säädetään, pyörien suuntaus ja synkronointi tarkistetaan ja ruuvit kiristetään. Kun uusitut osat on puettu päälle, ammutaan jänteen ja kaapelien laadusta riippuen 30-200 sisäänajolaukausta; kalliimmilla erikoisjänteillä vähemmän ja halvemmilla perusjänteillä enemmän. Erikoisjänteet esijännitetään tietyssä lämpötilassa, materiaalit saattavat olla parempia ja punokset on tehty paremmin tiukkana pysyviksi.

Tämän jälkeen tehdään tarvittavat säädöt paperitestillä, sulattomilla nuolilla tai leikkaavilla metsästyskärjillä ampuen, ei kuitenkaan koskaan sulattomilla metsästyskärkisillä nuolilla. Ilman ’pyrstöä’ voi leikkaavateräinen nuoli liitää vaikka naapurin tontille.

Metsästystä varten on jousi aina testattava lopuksi metsästyskärkisiä nuolia käyttäen, vaikka muut testit tuottavat täydellisen tuloksen.

Voitelu ja vahaus

Image Enlarger

Kuumuus voi vahingoittaa jousta. Älä esimerkiksi jätä jousta helteisenä päivänä kuumaan autoon. Vesi ja lika voivat ajan mittaan haitata akselien ja muiden liikkuvien osien toimintaa. Likainen ja mahdollisesti märkä jousi on hyvä käytön jälkeen puhdistaa ja kuivata. Äärimmäisten olosuhteiden, kuten Afrikan tai Australian ohuen hiekan ja mudan jäljiltä voi jousen viedä suihkuun. Puhdistuksen ja välittömän kuivauksen jälkeen tippa sopivaa silikoni- tai Teflon -pohjaista öljyä pitää liikkuvat osat kunnossa. Erilaisten öljyjen sopivuus on syytä tarkistaa jousen mukana tulevasta käyttöohjeesta. ’Läpäiseviä öljyjä’ kuten WD-40, EZ-#7 ja Fast Break ei suositella. Akselien laakerit ovat usein rakenteeltaan sellaiset, ettei niihin tarvitse tai ole suositeltavaa lisätä öljyä. Varmista asia jousen käyttöohjeesta (Owner’s Manual).

Jänne ja kaapelit sekä jännelenkki (D–loop) suojataan jännevahalla. Myös mahdolliset haarakaapelit (yoke) vahataan. Ankarissa metsästysolosuhteissa voi vahaus olla tarpeen jopa päivittäin. Mutta aina kun säikeistä alkaa nousta pieniä karvoja pystyyn, on aiheellista lisätä uusi vahakerros. Vaha hangataan sormilla kuumaksi, jolloin se läpäisee paremmin jänteen ja suojapunokset. Joskus keskipunos saattaa vaurioitua, kulua tai löystyä niin, että se on uusittava. Myös taljapyörän kulmikkaimmissa kohdissa saattaa jänteen suojapunos lähteä aukeamaan ja kulumaan.1

Image Enlarger

Jännelenkki kuluu ja venyy ja pahimmillaan aukeaa, jos päättelyssä sulatetut ’langanpäätatit’ pettävät. Jännelenkki kannattaa tehdä tiukaksi, koska ammuttaessa se kiristyy ja venyy. Joidenkin laukaisulaitteiden leuat/kynsi aukeavat heiluriliikkeellä. Laukaisulaitteen on päästävä aukeamaan niin, ettei se auetessaan tönäise nokkia. Suoraan sivulle aukeava malli tarvitsee vähemmän väljyyttä jännelenkissä. D–loopin venyminen, etenkin jos se on alkujaan tehty liian pitkäksi, saa vetopituuden tuntumaan liian pitkältä. 2

Tähtäinlaitteet

Jousen tarkistuksen ja kunnostuksen yhteydessä tutkitaan luonnollisesti tähtäimen ja jännetähtäimen kunto. Tähtäimen ruuvien kireys varmistetaan ja mahdollisen tähtäinvalon paristo vaihdetaan/varmistetaan, että virtaa riittää.

Image Enlarger

Jännetähtäimen kiinnitys ja asema tarkistetaan. Kun jousi vedetään silmät suljettuna vireeseen ja vetokäsi ankkuroidaan oikeaan kohtaan, pitäisi jännetähtäimen osua tähtäävän silmän kohdalle päätä kallistelematta.

Tähtäimen säädöt tarkistetaan maaliin ampumalla. Tähtäimiä säädettäessä on helpompaa ampua kapeaa viivaa (esim. maalarinteippi) kuin yksittäistä tähtäyspistettä. Näin voi keskittyä yhteen suuntaan kerrallaan. Sivuttainen eli horisontaalinen suunta tarkistetaan ampumalla pystysuuntaista viivaa. Jos nuolet eivät osu viivaan, siirretään tähtäintä osumien suuntaan, eli jos osumat vasemmalla, siirretään tähtäintä vasemmalle.

Vertikaalinen eli pystysuuntainen tarkistus tehdään vaakaviivaa ampumalla. Myös tässä siirretään tähtäintä osumien suuntaan, jos nuolet eivät osu viivaan. Uutta jousta ja varusteita kokoon pantaessa kannattaa tähtäinten säätäminen aloittaa hyvin lyhyeltä etäisyydeltä, esim. 5-6 metristä, jotta nuolia ei tarvitsisi etsiä takamaastosta.

Nuolihylly ja jousen säätäminen metsästyskärjille

Image Enlarger

Nuolihyllyn, olipa se sitten nahan palat ikkunaleikkauksessa tai erittäin tekninen alta putoava hylly, tarkistetaan huolellisesti. Hyllyn asema, kiinnitykset ja oikea jousto tai ”putoaminen” varmistetaan. Kun hylly toimii moitteettomasti taulukärkisillä nuolilla ammuttaessa, siirrytään kokeilemaan valittua metsästyskärkeä.

Tämäkin testi kannattaa tehdä vaaka- ja pystyviivaa ampumalla. Yleensä mekaaniset eli osuessaan aukeavat, terät supussa lentävät nuolet tapaavat osua joko juuri samaan kuin taulukärkiset versiot tai ainakin hyvin lähelle. Kiinteäteräiset kärjet vaativat lähes aina nuolihyllyn ja joskus jousen taljapyörien säätämistä. Jos hyvin käy, riittää kun siirtää hyllyä millimetrin tai pari pysty- ja/tai sivusuunnassa. Vaihtoehtoisesti voi pystysuuntaisia osumia korjata nostamalla tai laskemalla nokinpaikkaa/jännelenkkiä jänteellä.

Jos nuolet osuvat taulukärkisiä nuolia ylemmäs, lasketaan hyllyä, eli oikaistaan nuolen lähtösuuntaa, ja päinvastoin, jos leikkaavateräiset osuvat alas. Sivusuuntaisen osuman korjaaminen saattaa jousimallista riippuen vaatia enemmän ’rakettitieteen hallintaa’. Mutta helpoimmillaan säätö sujuu vastaavasti kuin pystysuunnan korjaaminen. Siis, jos leikkaavakärkinen nuoli osuu oikealle, siirretään hyllyä vasemmalle eli oikaistaan nuolen lähtöä, ja päinvastoin, jos osumat vasemmalla. Joskus hyllyn siirtäminen sivusuunnassa ei tunnu korjaavan sivusuuntaista heittoa toivotulla tavalla, vaan sekä taulukärkiset että leikkaavakärkiset nuolet siirtyvät keskinäisen etäisyytensä säilyttäen tai osuvat samaan kohtaan, kun hyllyn asema on selvästi liian kaukana ns. ’center shot’ -asemasta. Useissa nykyisissä ohjeissa mainitaan hauskasti, että jos siirto vasemmalle ei auta, niin kokeile oikealle!

Image Enlarger

Tällaisessa tapauksessa voi joutua säätämään taljapyörien kallistusta mahdollisia kaaren päihin kiinnittyviä kaapelin/kaapeleiden haaroja (yoke) säätämällä. Pyörää voi kallistaa lisäämällä haarakaapelin toiseen haaraan kierrettä ja vähentämällä kierrettä toiselta puolelta vastaavan määrän (kierre tai pari), jotta kaapelin pituus pysyisi mahdollisimman alkuperäisenä. Yhä useammissa jousissa ei enää haarakaapeleita ole. Tällöin pyörän sivuttaista asemaa akselilla joudutaan säätämään lisäämällä toiseen laitaan akselia ohuita prikkoja tai korvaamalla paksummalla prikalla ja vastaavasti vähentämällä prikkakokoa/-määrää toiselta puolelta. Joissain jousimalleissa pyörän asemaa akselilla voidaan säätää ruuvilla. Ideana on siirtää jännettä paremmin jänteen oikeaan iskusuuntaan. Tällaiset säädöt vaativat tietoa, taitoa, kokemusta ja hyvät jousipajan välineet prässeineen ym. erikoistyökaluineen. Näin vaativat operaatiot kannattaa useimmiten jättää ammattilaisten käsiin. 3

Jousen huoltokirja

Jousen hienosäädön jälkeen on suositeltavaa merkitä muistiin kaikki tärkeät mitat, kuten akselista akseliin mitta, jänneväli, nokinpaikan tai jännelenkin asema suhteessa jänteen keskikohtaan tai muuhun referenssikohtaan. Taljapyörien asentoa voi seurata merkitsemällä pyörään ohuella tussilla kohdan, jossa kaari halkaisee pyörän. Usein jokin pyörän anatominen kohta toimii hyvin referenssinä. Myös jousen jäykkyys merkitään muistiin, samoin kuin tarkka vetopituus. Jos sattuu omistamaan nopeusmittarin, on hyvä merkitä muistiin myös jousen nopeus ja mittauksessa käytetyn nuolen paino.

Image Enlarger

Huoltokirja auttaa muistamaan kriittiset mitat ja huoltotoimenpiteiden ajankohdat. Muistiinpanot, muutama työkalu ja valikoima varaosia (jänne, kaapelit, nokinpaikkarenkaat, jännelenkkilanka, punoslanka, ruuvit, pikaliima ym.) voivat joskus pelastaa metsästysretken, etenkin jos ollaan kaukana kotoa.

Kun leikkaava metsästyskärki sipaisee jännettä, on jahti todennäköisesti siltä päivältä ohi. Jousen jänne ja kaapelit ovat saattaneet suuren laukaisumäärän vuoksi hieman venyä, eikä jousi enää olekaan optimaalisessa säädössä ja tästä syystä metsästyskärkinen nuoli voi iskeä eri kohtaan kuin taulunuoli. Nokinpaikka tai jännetähtäin voivat myös liukua pois asemastaan. Huoltokirja ja mittanauha kertovat pian mikä on pielessä. Vika voidaan korjata ja jahti jatkuu. 4

Ennaltaehkäise ongelmat

Jos leikkaava kärki tai puukko sipaisee yhdenkin kokonaisen säikeen poikki, on jänne tai kaapeli vaihdettava. Tästä syystä tärkeillä metsästysretkillä on hyvä pitää varajänne ja kaapelit mukana.

Jotta korjaustoimenpide voitaisiin tehdä kenttäolosuhteissa, on mukana oltava jousiprässin pieni matkaversio. Monet nykyiset ’past-parallel’ -kaarimallit vaativat juuri kyseiseen malliin sopivan prässin, joten varmista, että prässillä voi turvallisesti vapauttaa jousen jänteen ja kaapelit. Eräs yhdysvaltalainen jousikauppias kertoi ampuneensa sopimattomalla prässillä pari jousta pajan lattiaan, kunnes hankki lisävarusteet ’past-parallel’ -kaarimalleille. Jousivalmistajat tarjoavat listoja hyväksymistään prässeistä, esim. ’Hoyt approved bow presses’ –listalla on yhdeksän nimikettä.

Vastakaari- ja pitkäjousella metsästävät eivät prässejä kaipaa. Eikä näissä jousissa ole paljon muutakaan erityistä huollettavaa. Jousen hyllynä saattaa olla pala nahkaa joka voi kulua, muuten huoltotoimenpiteet kohdistuvat jänteeseen ja siinä kiinni oleviin värinänvaimentimiin, nokinpaikkaan ja keskipunokseen.

Jousta ei koskaan saa laukaista ilman nuolta. Tyhjälaukaus purkaa kaiken varastoituneen energian jouseen, jolloin jousi vaurioituu ja saattaa vaarantaa ampujan sekä muut lähellä olevat. Myös liian keveillä nuolilla ammuttaessa voidaan lähestyä tyhjälaukauksen vaikutusta. Viittä grainia per pauna voidaan pitää ehdottomana nuolen painon miniminä, esimerkiksi 60-paunaisessa jousessa on oltava vähintään 300-graininen nuoli. Metsästäjät käyttävät pääsääntöisesti hieman raskaampia nuolia, tyypillisesti vähintään 6-7 grainia per pauna. Perinteisillä jousilla metsästävät suosivat vielä reilusti tätäkin raskaampia nuolia. Raskaampi nuoli läpäisee paremmin ja rasittaa vähemmän jousta. Raskaampi nuoli vähentää jouseen purkautuvaa energiaa ja hiljentää siten jousen laukaisuääntä.

Jousen ja sen varusteiden ruuvit ja mutterit on säännöllisesti tarkastettava ja tarvittaessa kiristettävä. Myös kaarien päiden lukkoprikat tarkistetaan. Kriittisiä mittoja ja jänteen sekä kaapelien kulumista on seurattava. Vaihda tai korjaa ennen kuin vika vaikuttaa ammuntaan. Näillä varusteilla ja hyppysellisellä jousitekniikan tietoa voi joskus pelastaa oman tai kaverin metsästysretken, ja ennen kaikkea ennaltaehkäistä ongelmat maastossa. Varusteissa ilmenevät viat vievät helposti luottamuksen kykyyn suoriutua riistatilanteesta.

Teksti ja kuvat: Juha Kylmä

Viitteet:

  1. Jänteet ja kaapelit, keskipunoksen uusiminen; Jousimetsästys, J. Kylmä s. 95
  2. Jännelenkin rakentaminen, Jousimetsästys, J. Kylmä s. 90
  3. Leikkaavilla metsästyskärjillä testaaminen, Jousimetsästys, J. Kylmä s.
    136
  4. Jousen huoltokirja, SJML:n ladattavista materiaaleista
Forum Timezone: Europe/Helsinki

Most Users Ever Online: 254

Currently Online:
15 Guest(s)

Currently Browsing this Page:
1 Guest(s)

Top Posters:

heka: 1024

Arzaan: 933

Kiul: 854

Arto_Y: 741

Pikkuhannu: 621

timo levä: 580

Piedro: 573

Mika_R: 528

Antti Saarenmaa: 458

jonex: 379

Member Stats:

Guest Posters: 0

Members: 3238

Moderators: 0

Admins: 2

Forum Stats:

Groups: 6

Forums: 37

Topics: 4473

Posts: 27012

Newest Members:

Jarmas, SaaristonHurja, Talvari67, AlinaLagoda, MikaM, lerppu66, Bogennield, GreyKnight, jsironen, Juhapietari

Administrators: ylläpitäjä: 236, Ari: 1025