03:28
26.7.2009
Siinä mielessä ”vajaa” on mielestäni tämäntyyppinen suositus, että puhutaanko nyt osumaenergiasta vaiko nuolen lähtöenergiasta? En tiedä tarkalleen nuolten ulkoballistisia ominaisuuksia, mutta eikös kyseessä ole kuitenkin kohtuullisen nopeasti hidastuva projektiili? Toisaalta, eivätpä nuo matkatkaan ole kovin kummoisia ja toisekseen taitaa läpäisy olla parempaa usein matkan päästä kun nuolen lento on rauhoittunut…
03:39
Nuo suositukset laitoin jouleiksi siihen alas niin eikös siinä jo voida puhua liike-energiasta.
Tässä kaava jota käytin: Foot pound to joule = 1,356 * ft.lbs
Eastonin suositukset:
<25 ft.lbs Small Game
< 25-41 ft.lbs Medium Game (Deer, Antelope etc…)
> 42 ft.lbs Large Game (Moose,Elk,Black Bear etc…)
> 65 ft.lbs Toughest Game (Cape Buffalo,Grizzly etc…)
Jouleina:
Pienriistalle tarvitaan 34 joulea ja siitä vähemmän
Keskikokoiselle riistalle tarvitaan 34-55 joulea.
Isoille riistalle taas tarvitaan 57 (56,952) joulea ja siitä ylöspäin.
Todella isolle riistalle noin 89 joulea ja siitä ylöspäin.
04:18
26.7.2009
06:49
Nyt heitit kyllä pahan, koska ei mainittu mitään erikoista.
Jotain löysin jenkkien tapaa lähestyä asiaa:
Determining Kinetic Energy
Kinetic energy is the power – measured in foot-pounds – of an object in motion upon impact. When referring to the kinetic energy of archery equipment, the speed and arrow weight determine foot-pounds of energy and penetration power.
Kinetic energy is determined by measuring arrow speed one yard from the bow, and then multiplying the arrow speed by itself.
07:00
26.7.2009
Elikkä tilanne on se, että puhutaan nimenomaan lähtötilanteen energiamäärästä, ei osumaenergiasta.
Tilanne on joka tapauksessa se, että suomalaisilla jousimetsästäjillä homma on keskimäärin hyvin hanskassa tämän suhteen, sillä geneerinen jousimetsästäjä käyttää 60-70 paunan taljajousta, eli laitetta, jolla rajat ylittyvät hyvin.
12:15
Nimrod kirjoitti:
Elikkä tilanne on se, että puhutaan nimenomaan lähtötilanteen energiamäärästä, ei osumaenergiasta.
Tilanne on joka tapauksessa se, että suomalaisilla jousimetsästäjillä homma on keskimäärin hyvin hanskassa tämän suhteen, sillä geneerinen jousimetsästäjä käyttää 60-70 paunan taljajousta, eli laitetta, jolla rajat ylittyvät hyvin.
Olet kyllä aivan oikeassa tai ainakin näin olen myös ymmärtänyt jousi asian suhteen. Luulen, että perinnejousi puolella ei kauheasti kannateta tälläisiä joule rajoja kun siellä puhutaan enemmän paunoista (maailman laajuisestikin). Vaikka itse käytänkin pitkäjousta ei minulla ole mitään joule rajoja vastaan…pikemminkin olen asian puolella, täytyy vaan ymmärtää ylipäätänsä miksi tälläsiä asetetaan.
Olen myös hieman pohtinut asiaa juuri perinnejousien kannalta, joiden kehitys on kanssa ollut huimaa ominaisuuksien puolesta niin useimpien välineet riittävät valkohäntäpeuran tai karhuun asti hyvin. Se, että ei hirveä voisi kaataa kotimaassa niin ei se maailma siihen kaadu tai ei ainakaan pitäisi. Itse en kaataisi Suomessa hirveä vaikka jousi täyttäisi 60 joulea (56 joulea omassa), omat kokemukset hirvestä on, että voisin käyttää sanaa helppo. Niin usein tullut metsällä odotellessa vastaan ampumaetäisyydelle, että ei ole tarjonnut tarpeeksi haastetta.
12:55
26.7.2009
Ylipäätään suurriistaeläimet eivät ole ongelmallisia, jos niiden käyttäytymisestä on perillä, mutta kyllä jousi tuo hommaan lisähaastetta kivääriin verrattuna – olipa kyseessä kuinka helppo metsästettävä laji hyvänsä. Sitten taas hirven kohdalla pätee hyvin se sääntö, että yhden hirven saa helposti kaudessa, mutta silloin kun hirvi pitää ”ottaa”, homma muuttuukin vähän mutkikkaammaksi. Eli jos hirvenmetsästyksen määrälliseen tavoitteeseen pyrkisi jousella, niin kaatotavoitteet eivät välttämättä täyttyisi. Itse kyllä metsästäisin hirveä jousella jos se vain olisi mahdollista.
Joulerajat voisivat olla hyvä juttu, mutta kuten sanottua, parempi tehdä väljä laki ja vakava suositus, jottei tehdä (paremman sanan puutteessa) oikeusmurhaa. Osumatarkkuuden suhteen olisin jäykkä, eli peuralle ja sitä isommille pitäisi olla ampumakoe. Erityistä huomiota tulisi painottaa ensimmäisen nuolen osumatarkkuuteen.
01:28
Nimrod kirjoitti:
Ylipäätään suurriistaeläimet eivät ole ongelmallisia, jos niiden käyttäytymisestä on perillä, mutta kyllä jousi tuo hommaan lisähaastetta kivääriin verrattuna – olipa kyseessä kuinka helppo metsästettävä laji hyvänsä. Sitten taas hirven kohdalla pätee hyvin se sääntö, että yhden hirven saa helposti kaudessa, mutta silloin kun hirvi pitää ”ottaa”, homma muuttuukin vähän mutkikkaammaksi. Eli jos hirvenmetsästyksen määrälliseen tavoitteeseen pyrkisi jousella, niin kaatotavoitteet eivät välttämättä täyttyisi. Itse kyllä metsästäisin hirveä jousella jos se vain olisi mahdollista.
Joulerajat voisivat olla hyvä juttu, mutta kuten sanottua, parempi tehdä väljä laki ja vakava suositus, jottei tehdä (paremman sanan puutteessa) oikeusmurhaa. Osumatarkkuuden suhteen olisin jäykkä, eli peuralle ja sitä isommille pitäisi olla ampumakoe. Erityistä huomiota tulisi painottaa ensimmäisen nuolen osumatarkkuuteen.
Itsekkin olen ampumakokeen kannalla mitä tulee peuraan ja siitä isommat riistalajit.
Ensimmäinen nuolihan on se tärkein ja lähes ainoa mahdollisuus. Pari peura videota olen nähnyt, jossa ensimmäinen nuoli menee yli ja eläin ottaa muutaman nopeamman askelee ja sitten toinen nuoli vitaaleille, todella harvinaista, että saa sen toisen mahdollisuuten.
04:41
10.8.2007
Edelleen ihmettelen noita paunamääriä ja taljan ylistystä..
http://www.bowhuntinginfo.com/…..Bison.aspx
eli 55# vastakaarella biisoni nurin.
Jenkkipalstalla vakuuttelee moni, että jo -60 luvulta asti on 40# vastakaari/lonkkari kaatanut kauriita yms helposti.
En sitten tiedä hirven/biisonin anatomiaa, mutta painava nuoli ja terävä iso leikkuri, kyllä pitäisi tippua elukka kuin elukka…
Howard Hill ammuskeli elefantteja yms, tosin paunat taisi olla +100#, mutta silti, harjoituspyörättömillä jousilla on kaadettu riistaa piiitkään, mikä nykyaikana olisi eri tavalla, eläinten nahka paksuuntunut evoluution myötä tms?
Jos se paunoista on kiinni, niin käytössä on mm. 93# taljaton jousi…
Isoille elukoille ampumakoe on ok, onhan se ruutipuolellakin. Karhua jos itse jousella yrittäisin, ottaisin mielelläni silti vielä kiväärimiehen varmistajaksi…
05:12
18.11.2009
ensimmaisestä laukauksesta 1min.
Joule, pauna vai joku muu raja arvo, onkin jo hankalampi juttu määrittää, luotiaseessa se on helppoa koska
asian voi tarkistaa patruuna laatikon kyljestä ja teho on aina sama riippumatta siitä kuka tai missä
painaa liipaisinta, jousella muutujia on jo paljon enemmän.
Koska jousen teho perustuu leikkaaviin teriin ja suureen haavakanavaan eikä
luodin tavoin paineen ja nopeuden murskaavaan vaikutukseen,
paras varmaan olisi jos kokeen valvoja tarkistaisi nuolenpainon ja läpäisyn
Esim min. 600 grainin asian mukaista leikkuria käyttävän nuolen olisi lävistettävä 15m päästä 300mm ballistista gelatiinia.
07:36
muu uan kirjoitti:
Joule, pauna vai joku muu raja arvo, onkin jo hankalampi juttu määrittää, luotiaseessa se on helppoa koska
asian voi tarkistaa patruuna laatikon kyljestä ja teho on aina sama riippumatta siitä kuka tai missä
painaa liipaisinta, jousella muutujia on jo paljon enemmän.
Koska jousen teho perustuu leikkaaviin teriin ja suureen haavakanavaan eikä
luodin tavoin paineen ja nopeuden murskaavaan vaikutukseen,
paras varmaan olisi jos kokeen valvoja tarkistaisi nuolenpainon ja läpäisyn
Esim min. 600 grainin asian mukaista leikkuria käyttävän nuolen olisi lävistettävä 15m päästä 300mm ballistista gelatiinia.
Joule määrittäminen: Mittaat laadukkailla laitteilla paljonko jousesi heittää omaa nuoltasi ja sitten lasket kaavalla KE = paino * nopeus^2 / 450240 tai isket liiton sivuilla olevaan laskuriin arvot.
Todellisten paunojen määrittäminen on varmaan kätevin ns. paunamittarilla.
08:39
18.11.2009
Sebbe kirjoitti:
muu uan kirjoitti:
Joule, pauna vai joku muu raja arvo, onkin jo hankalampi juttu määrittää, luotiaseessa se on helppoa koska
asian voi tarkistaa patruuna laatikon kyljestä ja teho on aina sama riippumatta siitä kuka tai missä
painaa liipaisinta, jousella muutujia on jo paljon enemmän.
Koska jousen teho perustuu leikkaaviin teriin ja suureen haavakanavaan eikä
luodin tavoin paineen ja nopeuden murskaavaan vaikutukseen,
paras varmaan olisi jos kokeen valvoja tarkistaisi nuolenpainon ja läpäisyn
Esim min. 600 grainin asian mukaista leikkuria käyttävän nuolen olisi lävistettävä 15m päästä 300mm ballistista gelatiinia.
Joule määrittäminen: Mittaat laadukkailla laitteilla paljonko jousesi heittää omaa nuoltasi ja sitten lasket kaavalla KE = paino * nopeus^2 / 450240 tai isket liiton sivuilla olevaan laskuriin arvot.
Todellisten paunojen määrittäminen on varmaan kätevin ns. paunamittarilla.
Tarkoitin ampujasta/olosuhteista aiheutuvia muuttujia, mieliala, varustus, kankkunen, kylmyys, asento, jne.
Näitä mittarit ja laadukkaat laitteet ei huomioi
11:35
26.7.2009
Pikkuhannu,
Ei täällä varsinaisesti taljaa ylistetä. Pikemminkin kyseessä on toteamus siitä, että suurin osa suomalaisista jousimetsästäjistä käyttää SJML:n kyselyn mukaan 60-70 paunan tähtäimellistä taljajousta metsästysaseenaan. Tästä on tutkittuakin tietoa ilmeisesti kyselytutkimuksen perusteella, jonka SJML on jäsenistölleen tehnyt.
Henkilökohtaisesti uskon, että energian merkitys tulee kyseeseen enemmänkin vaikeissa osumissa. Vielä enemmän sillä on merkitystä haavakanavan koossa kun leikkaavia teriä on enemmän ja leikkuuala isompi. Henkilökohtaisesti vähän ihmettelen tätä kaksiteräisen käyttöä, sillä vaikka läpäisyä onkin, on haavakanava sitten pienempi kuin kolmeteräisillä. Nykyäänhän trendi on se, että terien leikkuupintaa on lisätty koko ajan ja tämän on tehnyt mahdolliseksi se, että jousten heittonopeudet ovat kasvaneet.
Muistaakseni sekä Dave Holt ja Bill Winke molemmat suosittelevat kaksiteräisiä ja kiinteitä leikkaavia etenkin heikkotehoisemmille jousille.
Toisaalta, Holt kysyi (minusta) tärkeän kysymyksen vieraillessaan Suomessa: ”Kuinka moni on menettänyt saaliin huonon läpäisyn takia verrattuna huonoon osumaan?”
10:22
26.7.2009
Sanoisin, että Winke saattaa tehdä tuon valintansa kaksiteräiseen vähän muista syistä kuin keskimääräisen tilanteen/keskimääräisen metsästäjän tarpeiden perusteella. Tätä samaa tapahtuu mm. kokeneilla kiväärimetsästäjillä, eli kokonaisuuden kannalta eri asiat ovat merkityksellisiä kuin keskimääräisellä metsästäjällä. Toisin sanoen saattaa olla niin, että olkaluun läpäiseminen nousee listalla korkeammalle kuin ero kuolinjuoksun keskimääräisessä pituudessa jne. Toisille sitten taas osuma olkaluuhun on virhe, jota vältetään viimeiseen asti ja tärkeintä on saada aikaan iso haavakanava optimaalisemmassa osumassa. Toisin sanoen näillä herroilla voi olla niin, että he näkevät pienempänä harmina sen, että eläin juoksee matkan verran kuin sen, että he eivät voi ampua kolmiteräisillä kulmista, joita he pitävät kaksiteräisillä eettisinä.
Mitä tulee läpäisyyn, niin olen sitä mieltä, että läpäisy riittää jos nuoli läpäisee kohteen kokonaan. Enempää nuolen ei tarvitse läpäistä. Sitten taas mitä isompi on haavakanava, sen parempi. Tähänhän nuolen teho perustuu, eli verenvuotoon, ei läpäisyyn yksistään.
11:02
26.7.2009
Aivan, mutta Winke käsittääkseni itse käyttää mieluusti kaksiteräisiä kiinteitä juuri em. syistä. Eri asia tietty sitten, että mitä suosittelevat muiden käyttöön. Tämä on tätä ns. ”minä teen näin, mutta suosittelisin tapauksessasi tekemään näin” -tyyppistä ohjeistamista. Mielestäni erittäin valistunut tapa toimia.
Most Users Ever Online: 540
Currently Online:
45 Guest(s)
Currently Browsing this Page:
1 Guest(s)
Top Posters:
heka: 1024
Arzaan: 933
Kiul: 854
Arto_Y: 741
Pikkuhannu: 621
timo levä: 580
Piedro: 573
Mika_R: 528
Antti Saarenmaa: 463
jonex: 379
Member Stats:
Guest Posters: 0
Members: 3317
Moderators: 0
Admins: 2
Forum Stats:
Groups: 6
Forums: 37
Topics: 4545
Posts: 27105
Newest Members:
mmtila@gmail.com, jakke59, Jakke.laine59, Juhanja, Mika Jokinen72, Karri Ollila, Tapsa, kobbeuffe@live.com, oteklund84, KoMakeAdministrators: ylläpitäjä: 236, Ari Kontiainen: 1078