Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset -sivulle kootaan listaa yleisimmistä jousella metsästystä koskevista kysymyksistä sekä Suomen jousimetsästäjäin liiton niihin koostamista vastauksista.

Sivun sisältö koostuu alkuvaiheessa erityisesti MMM 14.1.2019 lausunnolle lähettämän metsästysasetusluonnoksen synnyttämistä kysymyksistä. Päivitämme sivun sisältöä tarpeen mukaan.

1. Mistä asetusmuutoksessa on kyse?

1.1 Mitä MMM asetusmuutoksessa esitetään?

Maa- ja metsätalousministeriön tuore esitys metsästysasetuksesta sisältää mm. lisäyksen jousella metsästyksen laajentamiseksi hirveen.

1.2 Säädetäänkö hirven metsästyksessä käytetylle välineistölle lisävaatimuksia?

Asetusesitys sisältää hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle selkeitä lisävaatimuksia. Esityksessä määritelty jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia, joka on 30% suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille eläinlajeille asetettu vaatimus. Asetusesitys määrittelee niinikään ensimmäistä kertaa manner-Suomessa nuolelle vähimmäispainon, 30 grammaa, sekä asettaa leikkaavalle, kiinteälle metsästyskärjelle hirveä metsästettäessä halkaisijavaatimukseksi 25 mm.

1.3 Säädetäänkö hirven metsästykseen jousella erillinen ampumakoe?

Vuonna 2017 säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetus ampumakokeesta kuvaa jousikokeen, joka olisi vaatimuksena myös jousella hirven metsästämiseen.

1.4 Mitä kaikkia eläinlajeja asetusmuutoksen jälkeen saisi metsästää Suomessa jousella?

Metsästysasetuksen 20 § luetellaan eläinlajit, joita jousiaseella saa tällä hetkellä metsästää. Käytännössä lista kattaisi tämän esityksen hyväksymisen jälkeen kaiken pienriistan sekä kaikki suomalaiset sorkkaeläinriistalajit.

1.5 Mitä jousella ei saisi metsästää asetusmuutoksen jälkeen?

Jousella metsästyksen ulkopuolelle jäisivät asetusmuutoksen jälkeen kotimaisista riistaeläimistä suurpedot ja hylkeet.

1.6 Mitkä jousiaseet ovat metsästyslaillisia, mitkä eivät?

Suomessa metsästyslaillisia jousia ovat käsin vireessä pidettävät jousityypit – taljajousi ja perinteiset vastakaari- ja pitkäjouset ja niiden eri alatyypit, kunhan niiden viritysvastus yltää vaadittuun 180N, eli noin 40,5 paunaa (tai hirvellä 240N, noin 54 paunaa) tasoon.

Vastoin silloin tällöin eteen tulevaa harhaluuloa, kiväärimallisella tukilla ja liipaisimella varustettu, vaakatasoon asetetuilla lavoilla varustettu jalka- eli varsijousi ei ole metsästyslaillinen ase Suomessa.

1.7 Voiko jousella metsästää kuka vain? Missä jousella voi metsästää?

Jousella metsästäminen edellyttää suoritettua metsästäjätutkintoa ja maksettua riistanhoitomaksua siinä missä mikä tahansa muukin metsästys. Lisäksi, kuten kaikessa muussakin metsästyksessä, jousella metsästäminen vaatii maanomistajan luvan, ja pyyntiluvan alaisten eläinten kohdalla normaalin pyyntiluvan hakumenettelyn ja myönnetyt pyyntiluvat.

Jousella metsästäessä noudatetaan samoja metsästyslain 25§ mukaisia määräyksiä kuin muussakin metsästyksessä:

“Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan.

Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta eikä metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu tai koottu.
Riistaeläintä ei saa ampua rautatien tai yleisen tien yli eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä. Metsäkanalintua ei saa ampua myöskään sen tai ampujan ollessa yksityisellä tiellä.”

2. Jousi ja nuoli metsästysaseena

2.1 Mihin jousen ja nuolen teho perustuu?

Metsästyskärjen teho perustuu sen läpäisyyn ja tehokkaaseen, laajan haavakanavan luomiseen. Osuessaan riistaeläimen keuhko-sydän-alueelle metsästyskärjellä varustettu nuoli aiheuttaa välittömän, nopean verenhukan, joka johtaa hyvin nopeaan riistaeläimen taintumiseen ja kuolemaan.

Tutkijoiden Sigbjorn Stokke (Norjan ympäristöministeriö) ja Jon M. Arnemo (Eläinlääkäri, Professori, Ruotsi) tekemän selvityksen mukaan riistaeläimet kuolevat metsästysaseella ammuttaessa joko verenhukkaan tai suureen keskushermostoon aiheutettuun vaurioon (selkäranka) – itse osumashokin aiheuttaessa pehmytkudoksen kautta enintään hetkellisen taintumisen. Näin ollen luodin ja metsästyskärjen lopullinen vaikutusmekanismi on sama osuttaessa keuhko-sydänalueelle ilman keskushermostoon kohdistunutta osumaa.

2.2 Miten hirven kokoista riistaeläintä voi metsästää jousella?

Metsästysnuolen läpäisykyky on erinomainen vaikka nuolen lentonopeus ei ole lähelläkään kivääristä ammutun luodin nopeutta. Terävällä, kiinteällä metsästyskärjellä varustettu nuoli läpäisee myös hirven kokoisen riistaeläimen yleensä täysin.

Suomen lainsäädännön vaatima leikkaava metsästyskärki riittää kooltaan kaikille riistaeläimille elopainoon katsomatta, ja sama käytäntö ja vaatimukset ovat käytössä myös muualla maailmassa alueilla, joilla jousella metsästetään suurriistaa.

2.3 Onko jousella metsästys ylipäätään eettistä?

Sekä empiiristen kokemusten että tutkimusten mukaan  sorkkaeläinten pakomatkat osuman jälkeen ovat samoja metsästysaseesta riippumatta.

Kuten kaikilla muillakin metsästysaseilla, myös jousella hyvän osumapaikan merkitys on suuri, jonka takia jousiaseella metsästävien on suoritettava ampumakoe ennen sorkkaeläinten metsästämistä.

2.4 Onko jousella metsästettäessä suurempi riski riistaeläimen haavoittamiselle kuin muilla aseilla?

Jousella, kuten millä tahansa metsästysaseella metsästettäessä, riistalaukauksen onnistuminen on suoraan verrannollinen ampujan oman tilannearvion oikeellisuuteen, kykyyn toimia omien taitojensa puitteissa ja valitun metsästyaseen hallintataitoon.

Käytetty metsästysase ei vaikuta metsästäjän valmistautumisen asteeseen, etiikkaan ja harkintakykyyn, niitä tarvitaan kaikissa metsästysmuodoissa ja niitä vaaditaan metsästäjältä aina.

Kuten rihlatuiden ampuma-aseidenkin kohdalla, myös sorkkaeläimiä jousella metsästettäessä vaaditaan metsästäjältä läpäisty ampumakoe, jonka suoritusetäisyys myötäilee jousella metsästettäessä toteutuneita keskimääräisiä riistalaukausetäisyyksiä.

2.5 Millaisia kokemuksia vuonna 2017 voimaan tulleesta hirveä pienempien sorkkaeläinten jousella metsästyksestä on kertynyt?

Vuonna 2017 astui Suomessa voimaan lakimuutos, jossa sallittiin jousella metsästettäväksi hirveä pienemmät sorkkaeläimet; peurat, mufloni sekä villisika. Kahden ensimmäisen metsästyskauden kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Jousella metsästystä kohtaan kasvanut kiinnostus on näkynyt monella tapaa.

Asetuksessa jousille määritellyn mukaisia ampumakoesuorituksia kirjattiin vuoden 2017 aikana 1567 kappaletta, joista läpäistyjä oli 1098. Jousikokeen läpäisyprosentiksi muodostui 70,1%, joka on hieman korkeampi kuin hirvikokeen läpäisyprosentti (68,1%).

Jousella metsästyksen lainsäädännön laajentaminen suurempiin sorkkaeläimiin toi mukanaan paljon uusia harrastajia, ja tarjosi mm. erittäin hyviä työkaluja varoalueiltaan haastavien alueiden metsästykseen ja tarvittavilta osin sorkkaeläinkantojen hallintaan.

3. Jousimetsästys käytännössä

3.1 Ymmärtävätkö metsästäjät mihin jousella ja nuolella pitää osua?

Jousiaseella metsästettäessä oikea osuma-alue on sama kuin muillakin aseilla, eikä näin ollen eroa muusta metsästyksestä. Oikea osuma-alue käydään läpi sekä normaalissa metsästäjätutkinnossa että Suomen Jousimetsästäjäin liiton ja Suomen Metsästäjäliiton yhteistyössä järjestämissä koulutuksissa.

3.2 Mikä on sopiva ampumamatka?

Vaikka jousi ampumalaitteena on tarkka pitkällekin matkalle, niin nuolen lentoaika ja eläinten reaktionopeus huomioiden on syytä pysyä maltillisissa matkoissa. Keskimääräinen ampumamatka riistalaukauksissa on Suomen Jousimetsästäjäin liiton kyselyiden mukaan noin 20 metriä taljajousilla ja noin puolet siitä vaistojousilla.

3.3 Riittääkö yksi nuoli hirven kaatamiseen?

Yksi vitaalialueelle osunut, terävällä metsästyskärjellä varustettu nuoli riittää minkä tahansa riistaeläimen kaatamiseen hyvin lyhyessä ajassa nuolen läpäistessä kummankin keuhkon.

Asetusluonnoksessa määritellyt vähimmäisvaatimukset jouselle, nuolelle ja metsästyskärjelle varmistavat tehokkaan läpäisyn hirvenkin kokoisella riistaeläimellä huolimatta vähäisistä luuosumista.

3.4 Minkälaisia varoetäisyyksiä jousen ja nuolen kanssa kannattaa noudattaa?

Vaakatasossa ammuttu nuoli matkaa keskimäärin 40-50 metriä ennen osumistaan maahan. Pehmeällä alustalla kimmokkeiden vaara on olematon, ja mahdollisten kimmokkeiden kantomatka on hyvin rajallinen. 35 asteen kulmassa yläviistoon ammuttu nuoli matkaa keskimäärin 200-300 metriä. Pienien varoetäisyyksien ja meluhaittojen puuttumisen tähden jousi käy erinomaisesti myös varoalueiltaan haastavilla alueilla metsästykseen.

3.5 Millä tavalla metsästäjäkuntaa opastetaan jousen käyttämisessä hirven metsästykseen?

Suomen jousimetsästäjäin liitto tuottaa koulutusmateriaalia sekä järjestää koulutustilaisuuksia yhteistyössä mm. Suomen Metsästäjäliiton sekä Suomen riistakeskuksen kanssa. Suomen Jousimetsästäjäin liitto julkaisee myös erityisesti suurriistan jousimetsästykseen perehdyttävän verkkokurssin ja jousimetsästyksen erityispiirteistä kertovat verkkokurssit keväällä 2019.

3.6 Millaisissa hirvenmetsästysmuodoissa jousen käyttö on paikallaan?

Jousi on erityisesti rauhallisten ampumatilanteiden metsästysase. Suositelluimpia hirven metsästystapoja jousta käyttäen ovat vahtimismetsästys, houkuttelu, hiipiminen ja erityisesti hirven kohdalla pysäyttävällä koiralla metsästäminen.

Kiivastahtisessa ajojahdissa Suomen jousimetsästäjäin liitto ei suosittele jousen käyttämistä metsästysaseena.

4. Erätalous

4.1 Mikä on muutoksen vaikutus erätaloudelle?

Hirvi on taloudellisesti merkittävin riistaeläin suomalaisessa metsästyskulttuurissa ja erittäin houkutteleva saalis myös Keski-Eurooppalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Hirven metsästys kiinnostaa metsästäjiä ympäri maailman ja houkuttelee metsästysmatkailusta kiinnostuneita kuluttajia erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Skandinaviaan.

Suomalaista erätaloutta ja metsästysturismia sekä siihen liittyviä tekijöitä on tutkittu ja todettu sen olevan merkittävä ja kasvava elinkeino maassamme. Riippuen erätalouden sektorista, sillä on myös potentiaalia luoda elinkeinomahdollisuuksia harvaan asutuille alueille, kuten Pohjois-Suomeen.

Suomen jousimetsästäjäin liitto uskoo muutoksen tarjoavan sekä välittömiä että välillisiä elinkeinomahdollisuuksia. Metsästysmatkailija käyttää tyypillisesti retkensä aikana opastuksen lisäksi lukuisia muitakin alueellisia palveluita ja näin ollen työllistää välillisesti opaspalveluja tarjoavan tahon lisäksi muitakin alueellisia toimijoita.

5. Ulkomaat – lainsäädäntö ja käytäntö

5.1 Metsästetäänkö hirviä muualla maailmassa jousella?

Jokaisessa Yhdysvaltain osavaltiossa ja Kanadan provinssissa, joissa jousimetsästys on sallittua ja hirviä esiintyy, metsästetään hirviä myös jousella. Hirviä kaadetaan jousella Pohjois-Amerikassa vuosittain tuhansia yksilöitä.

5.2 Miten asetusehdotuksessa listatut välinevaatimukset suhteutuvat muualla maailmassa samankokoisten eläinten jousella metsästyksessä säädettyihin vaatimuksiin?

Pohjois-Amerikkaa koskevassa lainsäädännössä suurimmassa osassa osavaltioita ja Kanadan provinsseja minimivetojäykkyys hirven jousimetsästyksessä käytetyllä jousella on keskimäärin 50 paunaa. Euroopassa useissa maissa rajoitus on isommalle riistalle 50 paunaa, paitsi Grönlannissa, jossa myskihärän osalta rajoitus on 60 paunaa.

Lähialueista Grönlannissa on nuolen painolle määritelty myskihärän osalta minimipainoksi 525 grainia eli 34 grammaa. Tanskassa suuremmille hirvieläimille on määritelty 33 gramman miniminuolenpaino. Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa, niissä osavaltioissa joissa nuolen painosta määritellään, sen minimi on yleensä 300 grainia eli noin 20 grammaa.

Leikkaavan metsästyskärjen kohdalla Pohjois-Amerikassa yleisimmin käytetty 7/8” minimi (noin 22 mm) on hieman pienempi kuin Tanskassa käytössä oleva 25 mm. Kiinteä leikkaava kärki läpäisee tutkimusten mukaan mekaanisia kärkiä hieman kapeamman teräkulmansa ja rakenteensa tähden kohteen tehokkaammin, kestää paremmin osumia suurempiin luihin, ja on hirven kokoisten saaliseläinten kohdalla myös asiantuntijoiden suosittelema ratkaisu.

Metsästysasetuksen luonnoksessa määritellyt suureet, 240N (noin 54 paunaa) vetovastus, 30 gramman nuolenpaino ja 25 millimetrin halkaisija leikkaavassa metsästyskärjessä asettuvat käytössä olevien standardien keskivaiheille.

6. Yleistä

6.1 Kuinka paljon Suomessa on jousella metsästäjiä?

Koska Suomessa ei esimerkiksi USA:n tapaan ole erikseen jousimetsästyskausia tai -lupia, tarkkaa jousella metsästävien henkilöiden määrää on mahdotonta tietää. Suomen jousimetsästäjäin liiton arvioiden mukaan Suomessa on metsästäjiä, jotka käyttävät (myös) jousiasetta metsästykseen noin 10 000 – 15 000 henkilöä.

15.1.2019 klo 09:10, Artikkelin alkuperäinen versio