Kas siinäpä pulma. Olin kuullut, että naru vie nuolen tehoista jopa 80%. Oletin, että joo, joo… mutta kevään piisamijahdin aikana huomasin, että varsinkin 40 ja risat -paunaisella jousella naru vie tehot nopeasti, eikä 70-paunainenkaan kovin jalosti pärjännyt yli kymmenen metrin matkoilla.
Luhangan jousikurssilla tarjoutui tilaisuus ampua nopeusmittarin läpi ja pohtia tehoja, ja sitä kautta nuolien toimivuutta tehon suhteen. Narun kanssa testiä tehtiin mainituilla kahdella taljajousella, 70- ja 43-paunaisilla sekä eripainoisilla nuolilla, joiden painot löytyvät taulukoista. Rivakampi taljajousi on vuodelta 2003, mellompi vuodelta 2004.
Tämän lisäksi mitattiin erikseen nopeudet perinteisemmillä jousilla, joista eniten tuloksia 45-paunaisella vastakaarijousella. Valitettavasti tällöin ei ollut käytössä samoja nuolia kuin mitä oli käytetty taljajousten kanssa. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja käytetyillä perinteisillä jousilla keskenään vertailukelpoisia.
Ilman narua
Taljajousten tulokset ammuttiin SJML:n kesäleirillä Luhangassa käyttäen molemmissa samoja nuolia, pois lukien kaikkein kevein nuoli, jota ei voimakkaammalla taljalla voinut ampua. Vastakaari- ja pitkäjousten tulokset mitattiin myöhemmin, jotta saataisiin testistä kattavampi.
Perinteisten jousien mittauksissa käytetyt nuolet olivat painojärjestyksessä seuraavanlaiset: 435 grain Easton 2016 alumiininuoli luonnonsulilla, 468 grain puunuoli luonnonsulilla, 508 grain Easton 2117 alumiininuoli ilman sulkia ja 605 grain hiilikuitunuoli ilman sulkia. Osa perinteisten nuolten keskinäisistä nopeuseroista selittynee sulituksen puuttumisella painavammista nuolista.
70-paunainen taljajousi ilman majavanarua, eripainoisia nuolia.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 1 87,3 287 400 99 73 1 81,1 267 500 108 79 1 77,2 254 540 105 77 1 76,7 253 560 108 80
43-paunainen ilman majavanarua, eripainoisia nuolia.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 1 61,7 203 300 37 27 1 55,8 184 400 41 30 1 51,8 170 500 44 32 1 49,5 163 540 43 32 1 49,3 162 560 44 33
45-paunainen vastakaarijousi ilman majavanarua, eripainoisia nuolia
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 1 53,5 176 435 41 30 1 48,9 160 486 37 28 1 50,3 165 508 42 31 1 49,0 161 605 47 35
56-paunainen vastakaarijousi ilman majavanarua, eripainoisia nuolia.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 1 55,8 183 435 44 32 1 51,7 170 486 42 31 1 52,8 173 508 46 34 1 49,4 162 605 48 35
61-paunainen pitkäjousi ilman majavanarua, eripainoisia nuolia
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 1 52,2 171 435 38 28 1 49,6 163 486 39 29 1 50,5 166 508 42 31 1 48,1 158 605 45 36
Nuolen painoa lisäämällä kaikilla jousilla ja jousityypeillä energia kasvaa.
Kokemuspohjaisesti keveimmänkin 70-paunaisen taljajousen nuolen energia riittää ainakin saksanhirven kokoluokkaan. Suoremmasta lentoradasta johtuen matkan arviointi on myös helpompaa. Ehkä eläimellä nuolen nopeudesta johtuen on myös vähemmän aikaa ehtiä alta pois. Jalkapaunojen perusteella painavimman nuolen teho riittäisi kafferipuhvelillekin, mutta nuoli on sikäläisten ohjeiden mukaan liian kevyt.
43-paunainen talja: Nuolen painoa lisäämällä nuolen energia jälleen lisääntyi. 400 grainin (25,6 g) nuoli täyttää Ahvenanmaan ehdot vaaditun energian puolesta. Olisi ehkä hyvä valinta valkohäntäpeuran kokoluokkaan muutenkin. Kotimaiselle pienriistalle, kauriista alaspäin, valitsisin kepeimmän nuolen suoran lentoradan takia.
Perinteisistä jousista voidaan keskenään huomata, että pitkäjousen hyötysuhde on vaatimattomampi kuin mitä vastakaarijousten. Jotka taas ovat vaatimattomampia kuin taljajousten. Olisi mielenkiintoista ampua juuri samanvahvuisilla jousilla ja samoilla nuolilla, jolloin saataisiin vertailtua keskenään omenoita omenoiden kanssa. Koejärjestelyt eivät sitä nyt tällä kertaa mahdollistaneet.
Kuivalla narulla
Nuolen painoa lisäämään laitettiin runkosiima, joka on hyvin yleinen tapa liittää kelalta naru nuoleen kiinni. Kuiva runkosiima oli siis kytkettynä kelaan, joten ammuttaessa narun purkautuminen kelasta hidasti menoa. Perinteisistä jousista valittiin mukaan 45-paunainen vastakaarijousi, joka täyttää lain vaatimukset majavan metsästyksen osalta.
70-paunainen taljajousi kuivan majavanarun kanssa, yhdellä nuolella, eri etäisyyksiltä.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 1 75,5 258 440 88 65 5 64 210 440 59 43 10 52 171 440 39 29
43-paunainen taljajousi kuivan majavanarun kanssa, yhdellä nuolella, eri etäisyyksiltä.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 1 58,7 193 325 37 27 5 48,2 159 325 25 18 10 37,4 123 325 15 11
45-paunainen vastakaarijousi kuivan majavanarun kanssa, yhdellä nuolella, eri etäisyyksiltä.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 1 49,3 162 485 38 28 5 38,3 126 485 23 17 10 30,8 101 485 15 11
Taulukosta käy selvästi ilmi että nuolen energia tipahtaa kaikilla jousilla kymmenessä metrissä alle puoleen! Ja tämä jo kuivalla narulla.
43-paunaisen taljajousen sekä 45-paunaisen vastakaarijousen nuolten upotus solumuovitaustaan oli molempien varsin vähäinen – kumpikaan ei missään tapauksessa ole hyvä valinta majavajahtiin, jossa ampumaetäisyydet helpostikin painuvat ainakin 5-10 metrin välille.
Märällä narulla
Kolmas koesarja tehtiin siten, että nuoli ja naru (myös käytetyn kelan, Retrieverin sisällä oleva) kasteltiin jokaisen laukauksen välillä. Tämä on tosielämän tilanne, jos ammutaan toinen kerta saman päivän aikana tai jos tarkoituksella kastellaan naru ennen jahtiin ryhtymistä.
43-paunaisen taljajousen kanssa illansuun himmenevä valo teki ilmeisesti tepposet eikä enempiä tuloksia saatu talteen. Samoin kävi valitettavasti myös vastakaarijousen kanssa. Nämäkin tulokset kertovat kuitenkin tulosten suunnan.
70-paunainen märän narun kanssa eripainoisilla nuolilla, 10 metrin etäisyydeltä.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 10 45,2 149 460 31 23 10 50,6 166 540 45 33 10 50,5 166 600 50 37 10 48,1 158 690 52 38
43-paunainen märän narun kanssa eripainoisilla nuolilla 10 metrin etäisyydeltä.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 10 32,4 107 345 12 9 10 32,6 107 540 19 14
45-paunainen vastakaarijousi eripainoisilla nuolilla, 10 metrin etäisyydeltä.
matka nopeus n.paino energia m m/s fps grain joulea jalkapaunaa 10 29.3 96 485 13 10 10 25.2 83 557 11 8
Nuolen nopeus ja sitä mukaa energia säilyi 70-paunaisella taljajousella paremmin painavalla nuolella. Painavan, 690 grainin painoisen nuolen energia on lähes kaksinkertainen keveään nuoleen verrattuna. Valitettavasti ei ollut painavampaa nuolta testiin.
Kevyemmän taljan ja vastakaarijousen kanssa painavimmalla yhdistelmällä ei saatu kaikkia tuloksia, kun mittari ei suostunut antamaan enää lukemia. Silmämääräisen nuolen uppouman perusteella tehoa on painavammalla nuolella kuitenkin enemmän kuin kevyellä nuolella. Jatkotesteissä tämä tullee todettua myös numeroina.
Johtopäätöksiä
Edellä olevat tulokset on suuntaa antavia ja tulokset eri jousilla ja jousityypeillä saattavat olla hyvinkin erilaisia. Itsellä käytössä oleva jousi-kela-nuoli -yhdistelmä kannattaa joka tapauksessa testata, että ei tule yllätyksiä.
Se valitseeko majavametsälle taljajousen, vastakaarijousen vai pitkänjousen ja siihen sopivan nuolen on kunkin henkilökohtainen asia. Mutta testaamisen pitäisi olla oikeastaan itsestäänselvyys jokaisella jousen käyttäjällä niin, että tietää yhdistelmänsä ominaisuudet.
Yhdistelmän pitää luonnollisesti olla teholtaan laillinen. Minimi vetojäykkyys on noin 40 paunaa (180 Newtonia) manner-Suomessa. Ahvenanmaalla nuolen energian pitää olla yli 40 joulea ja nuolen paino vähintään 386 grainia (25 grammaa). Oman kokemuksen mukaan lisätehosta ei ole haittaa, kunhan jousen virittäminen ei mene rimpuiluksi.
Majavajahtiin kannattaa kuitenkin aina rakentaa painavampi nuoliarsenaali kuin mitä muuten metsällä kuljettaa. Jopa huomattavasti painavampi. Lyhyillä ampumaetäisyyksillä nuolen lentoradan kaarevuus ei ole mikään ongelma, mutta tehon hävikki on! Jouseen kannattaisi vielä ruuvata paunojakin enemmän, jos se vain on mahdollista.
Lisäksi, Retrieverin mukana tuleva naru on varmasti hyvä yhdistelmä hintaa ja laatua, kun siiman päähän yritetään saada amerikan vesistöjen todella isoja kaloja, mutta ehkä kepeämpi narukin olisi järkevä, kun niitä kerran on olemassa. Näillä kaikilla muuttujilla on merkityksensä, kun mietitään majavametsälle sopivaa kalustoa.
Jutussa käytetty eri yksiköiden välisiin muunnoksiin seuraavia laskimia:
Nopeus: http://www.onlineconversion.com/speed_common.htm
Energia: http://www.1728.com/energy.htm
© 2006, Jouko Kulin ja Ari Kontiainen (teksti ja kuvat), Arto Sillanpää (vaistojousitulokset)
Juttu on julkaistu aiemmin Jäkkärä-lehden numerossa 3/2006.
