Suomen Jousimetsästäjäin liitto on koonnut lausuntokierroksella olevan metsästysasetusluonnoksen myötä sivuilleen jousimetsästykseen ja erityisesti mahdolliseen hirven jousimetsästykseen liittyen useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Alla koosteena niistä merkittävimpiä.
“Miten hirven kokoista riistaeläintä voi metsästää jousella?”
Metsästysnuolen läpäisykyky on erinomainen, vaikka nuolen lentonopeus ei ole lähelläkään kivääristä ammutun luodin nopeutta. Terävällä, kiinteällä metsästyskärjellä varustettu nuoli läpäisee myös hirven kokoisen riistaeläimen yleensä täysin.
“Säädetäänkö hirven metsästyksessä käytetylle välineistölle lisävaatimuksia?”
Asetusesitys sisältää hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle selkeitä lisävaatimuksia. Esityksessä määritelty jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia, joka on 30% suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille eläinlajeille asetettu vaatimus. Asetusesitys määrittelee niin ikään ensimmäistä kertaa manner-Suomessa nuolelle vähimmäispainon, 30 grammaa, sekä asettaa leikkaavalle, kiinteälle metsästyskärjelle hirveä metsästettäessä halkaisijavaatimukseksi 25 mm.
“Riittääkö yksi nuoli hirven kaatamiseen?”
Yksi vitaalialueelle osunut, terävällä metsästyskärjellä varustettu nuoli riittää minkä tahansa riistaeläimen kaatamiseen hyvin lyhyessä ajassa nuolen läpäistessä kummankin keuhkon.
Asetusluonnoksessa määritellyt vähimmäisvaatimukset jouselle, nuolelle ja metsästyskärjelle varmistavat tehokkaan läpäisyn hirvenkin kokoisella riistaeläimellä huolimatta vähäisistä luuosumista.
“Millaisissa hirvenmetsästysmuodoissa jousen käyttö on paikallaan?”
Jousi on erityisesti rauhallisten ampumatilanteiden metsästysase. Suositelluimpia hirven metsästystapoja jousta käyttäen ovat vahtimismetsästys, houkuttelu, hiipiminen ja erityisesti hirven kohdalla pysäyttävällä koiralla metsästäminen.
Kiivastahtisessa ajojahdissa, jossa hirvi on liikkeessä passin ohittaessaan, Suomen jousimetsästäjäin liitto ei suosittele jousen käyttämistä metsästysaseena.
“Metsästetäänkö hirviä muualla maailmassa jousella?”
Jokaisessa Yhdysvaltain osavaltiossa ja Kanadan provinssissa, joissa jousimetsästys on sallittua ja hirviä esiintyy, metsästetään hirviä myös jousella. Hirviä kaadetaan ongelmitta jousella Pohjois-Amerikassa vuosittain tuhansia yksilöitä.
Lisäksi Pohjois-Amerikassa metsästetään jousella vuosittain kymmeniätuhansia vapiteja (Kanadanhirvi, Cervus canadensis) jonka elopaino vastaa keskimääräistä suomalaista hirveämme.
“Onko jousella metsästettäessä suurempi riski riistaeläimen haavoittamiselle kuin muilla aseilla?”
Jousella, kuten millä tahansa metsästysaseella metsästettäessä, riistalaukauksen onnistuminen on suoraan verrannollinen ampujan oman tilannearvion oikeellisuuteen, kykyyn toimia omien taitojensa puitteissa ja valitun metsästysaseen hallintataitoon.
Käytetty metsästysase ei vaikuta metsästäjän valmistautumisen asteeseen, etiikkaan ja harkintakykyyn, niitä tarvitaan kaikissa metsästysmuodoissa ja niitä vaaditaan metsästäjältä aina. Siten riski haavoittamiselle ei ole jousella suurempi kuin muilla aseilla.
Kuten rihlattujen ampuma-aseidenkin kohdalla, myös sorkkaeläimiä jousella metsästettäessä vaaditaan metsästäjältä läpäisty ampumakoe, jonka suoritusetäisyys myötäilee jousella metsästettäessä toteutuneita keskimääräisiä riistalaukausetäisyyksiä.
“Mikä on sopiva ampumamatka?”
Vaikka jousi ampumalaitteena on tarkka pitkällekin matkalle, niin nuolen lentoaika ja eläinten reaktionopeus huomioiden on syytä pysyä maltillisissa matkoissa. Keskimääräinen ampumamatka riistalaukauksissa on Suomen Jousimetsästäjäin liiton kyselyiden mukaan noin 20 metriä taljajousilla ja noin puolet siitä vaistojousilla.
Lisätietoja jousella metsästyksestä ja lisää vastauksia usein aiheesta kysyttyihin kysymyksiin löydät Suomen Jousimetsästäjäin liiton sivuilta “Usein kysytyt kysymykset” – osiosta.
