Vuoden 2018 lopulla työstimme Suomen Jousimetsästäjäin liitossa muistiota hirven saamiseksi jousella metsästettävien lajien joukkoon. Työn edetessä ilmeni, että jousella metsästyksestä on saatavilla varsin vähän tutkimustietoa. Etenkin sellaista, joka vertailisi jousen ja kiväärin kykyä suorittaa eettinen riistalaukaus. Tämän kaltaisen, tieteellisesti vertaisarvioidun tutkimustiedon puute on haastanut jousen arvioimista metsästysaseena myös muissa Euroopan maissa – kuten esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Päätimme käynnistää tutkimushankkeen tuottamaan tällaista tietoa.
Haimme hankkeeseen tukea maa- ja metsätalousministeriöltä vuoden 2019 kesällä, ja tutkimuksemme lopulta käynnistyi virallisesti vuoden 2019 lopussa tiedonkeruumenetelmien suunnittelulla ja rakentamisella ja pilotointiryhmän keräämisellä tiedonkeruun koeponnistamiseksi.
Metsästyskauden 2019-2020 lopulla saimme kerättyä hieman testidataa, ja kausi 2020-2021 sujui tiedonkeruun puitteissa jo mallikkaammin. Tutkimus jatkuu tiedonkeruun merkeissä vielä metsästyskauden 2021-2022, jonka jälkeen tutkimuksessa siirrytään itse tutkimusanalyysin pariin.
Ohessa tietoja tutkimushankkeesta pähkinänkuoressa:
- Tavoitteenamme on tuottaa tieteellisesti vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu, jossa verrataan vahtimalla metsästettyjen, jousella kaadettujen valkohäntipeurojen osuman jälkeisiä pakomatkoja ja lukuisia muita muuttujia kiväärillä kaadettujen vastaaviin. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa dataa, jota analysoimalla voidaan arvioida riistaeläimen kokemaa, käytettyyn metsästysaseeseen mahdollisesti liittyvää stressiä itse metsästystilanteessa.
- Tavoitteenamme on kerätä tietoja vähintään 200 kaadetusta valkohäntäpeurasta, joista 100 saalisyksilöä metsästysjousella ja 100 kiväärillä.
- Valkohäntäpeuraan liittyvistä riistatilanteista kerätään tietoja mm. ampumamatkasta, osumakohdasta, pakomatkasta sekä veri- ja pH-arvoista.
- Hankkeen kesto on kolme vuotta. Tiedonkeruuaika kattaa metsästyskaudet 2019-2020, 2020-2021 ja 2021-2022. Ensimmäinen tiedonkeruukausi jäi hankkeen aloitushetken vuoksi n. kuukauden mittaiseksi. Tutkimusanalyysi ja tutkimusraportin laatiminen tapahtuu alustavasti vuoden 2022 aikana. Kerätyn tiedon käsittelystä, analysoinnista ja tutkimuksen laatimisesta sekä julkaistavan tutkimusraportin kirjoittamisesta vastaa ELL Mikaela Sauvala osana riistaeläinten lihahygieniaa koskevaa väitöskirjaansa.
- Hankkeen rahoitus tulee suurimmalta osin Maa- ja metsätalousministeriöltä. Hankkeella on maa- ja metsätalousministeriön osoittama ohjausryhmä.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään onko metsästysvälinetyypillä vaikutusta valkohäntäpeuran kokemaan stressiin vertailemalla saalistilanteesta mitattavia tekijöitä. Seurantaryhmään osallistuvat raportoivat tietoja joko kiväärillä tai jousella metsästäjinä. Sama henkilö ei voi raportoida sekä jousi- että kiväärikaatoja. Kerätyn tutkimusaineiston vakioimiseksi hankkeessa kerätään tietoa vain rauhallisista vahtimismetsästystilanteista, joissa metsästystapojen vaihtelu ei lisää huomioitavia muuttujia.
Teksti ja kuva: Antti Saarenmaa
