Julkaistu

Peuran houkuttelu: pillitys

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsittelimme peuran houkuttelua sekä sarvien kalistelulla että kaaveilla. Tässä osassa käymme läpi peurojen keskinäistä ääntelyä ja miten ja millaisissa tilanteissa sitä houkuttelussa hyödynnetään. Siinä missä sarvien kalistelu ja kaaveiden käyttö ovat Suomessa uudempia houkuttelumuotoja, on pillillä houkuttelu jo huomattavasti tutumpi ja yleisempi ääntä tuottava houkuttelumuoto.

 
Vokaalinen kommunikointi

Peurat kommunikoivat keskenään kehonkielen ja hajujälkien lisäksi myös vokaalisesti. Pukkien vokaalinen kommunikointi tapahtuu pääasiassa kiima-aikana. Kiima-ajan ulkopuolella ne taas ääntelevät vähemmän, mutta peuralehmät ja vasat kommunikoivat keskenään muulloinkin.

Peuran houkutteluun keskittyvässä, valtaosin amerikkalaisessa sisällössä, pukkien tuottamaa ääntä kutsutaan gruntiksi ja lehmien ääntelyä bleatiksi. Näitä on mahdollista imitoida pillillä, jotka pääasiassa ovat grunt-pillejä, mutta myytävänä löytyy myös säädettävällä kielellä varustettuja versioita joilla pystyt tuottamaan sekä pukin grunttia, että lehmän tai jopa vasan bleattia. Kuuluisimpana esimerkkinä legendaarinen True Talker, sekä erinomainen Extinguisher Deer Call. Puhtaasti bleat-pilleiksi tarkoitettujen puhallettavien peruspillien lisäksi lehmien bleatin imitoimiseksi on saatavilla myös erittäin yksinkertaisesti soitettavia käännettäviä purkkeja, jotka ovat aloittelevalle houkuttelijalle oiva työkalu.

Pukin grunt on yleisesti matala noin sekunnin örähdys; ”brööö”, jonka äänenkorkeus loppua kohden aavistuksen nousee. Lehmän bleat on hieman korkeampi määkäisy, jonka äänenkorkeus taas loppua kohden aavistuksen laskee; ”meeeeäh”. Variaatioita pukkien grunteissa on lukuisia, kunkin toimiessa erilaisissa tilanteissa. Taitava houkuttelija pystyy niitä soveltaen luomaan houkutellessaan illuusioita erilaisista tilanteista.

Perusmuotoinen lyhyt grunt on hyvä ensimmäinen kontaktiyritys näkösällä liikkuvaan pukkiin. Dominoivalle pukille se voi riittää herättämään mielenkiinnon ja etsimään äänen lähdettä. Tällä saat myös helposti tarkistettua riittävän äänenvoimakkuuden pillittämiseen, sillä jos pukki kuulee pillin äänen, se reagoi siihen kyllä. Jos reaktiota ei näy, koeta varovasti lisätä äänenvoimakkuutta.

Joskus, vaikka pukin saa reagoimaan, se ei välttämättä kiinnostu äänestä. Tällöin on joko yritettävä jotakin muuta tai lopulta todettava yritys kannattamattomaksi. Näköpukkia pillittäessä on tärkeää muistaa, että ei kohdista pilliä suoraan kohti peuraa vaan suuntaan jonne haluat pukin liikkuvan. Esimerkiksi jos pukki liikkuu puun vasemmalla puolella niin kohdista pillin suu puun oikealle puolelle, jotta pukki mahdollisesti kävelee poikittain ampumasektorin läpi. Näköpukille on muutenkin parasta pillittää sen ollessa näkösuojan takana niin, ettei sillä ole suoraa näköyhteyttä puusi alle. Mikäli pukki ei pysty päättelemään mistä ääni tulee, se saattaa lähteä helpommin hakemaan visuaalista varmistusta äänilähteestä.

Sokkona pillitettäessä voit yrittää imitoida esimerkiksi ”trailing gruntia” joka on sarja lyhyitä gruntteja, jonka pukki päästää ilmoille kun se joko seuraa tai yrittää jäljittää metsässä kulkenutta naarasta. Tämän imitointi on tehokkaimmillaan marraskuun alkupuolella metsässä makuualueiden läheisyydessä, kun pukit etsivät aktiivisesti kiimaan tulevia lehmiä. Kun paritteluvaihe on käsillä, tai saattaa olla jo käynnissä, voit käyttää ns ”breeding grunttia” joka imitoi tilannetta jossa pukki on löytänyt paritteluvalmiin lehmän. Tämä on huomattavasti pidempi, kestoltaan noin 5-7 sekuntia ja agressiivisempi kuin perus-grunt ja ääni aaltoilee korkeammasta matalammaksi gruntin aikana. Breeding grunt luo pukille illuusion juuri käynnistyvästä parittelusta ja agressiivinen pukki lähtee keskeyttämään aktia. Youtube on erinomainen tiedonlähde erilaisten grunt-variaatioiden opettelulle.

Marraskuun puolivälin ja kiiman lähestyessä voi lehmän bleat olla ratkaiseva tekijä. Pukit ovat epätoivoisia löytämään paritteluvalmiin naaraan, ja lehmän määkäisy saattaa olla pukin korvaan vastustamaton ärsyke. Haku päällä olevan pukin tunnistaa sen nopeatempoisesta, pää alhaalla tapahtuvasta kulkemisesta. Tässä vaiheessa pukki useasti kävelee polkujen poikki ennemmin kuin niitä pitkin, yrittäen etsiä naaraan tuoretta hajujälkeä poluilta.

Gruntin lisäksi peurapukilla on toinenkin vokaalinen tapa kommunikoida – “snort wheeze”, ja se on hyvin erilainen kuin grunt. Tämän äänen pukki tuottaa ollessaan äärimmäisen aggressiivisessa tilassa ja valmiina haastamaan kilpakumppaninsa. Gruntin saadessa alkunsa pukin äänitorvesta, snort wheeze syntyy sieraimista. Pukki puhaltaa sierainten läpi ilmaa kovalla voimalla osoittaakseen agressiivisuutensa ja dominanssinsa. Tämän imitointi tehdään ilman pilliä, käsiä apuna käyttäen. Kädet muodostetaan kaikukukopaksi suun eteen ja kovalla voimalla suulla muodostaen tehdään suhiseva ääni; ”TSH TSH TSSSSSSSSSHH”. Ensimmäiset kaksi lyhyttä TSH-äännettä ovat nopeatempoisia ja viimeinen pidempi noin 3 sekuntia pitkä. Tätä tehtäessä sylki saa lentää, sillä näin äänestä saadaan autenttisen kuuloinen – myös peuran sierainkäytävät ovat täynnä kosteaa eritettä. Snort wheeze on viimeinen keino mikäli mikään muu pillillä suoritettu houkuttelu ei vaikuta näköpukille kelpaavan. Snort wheeze voi laukaista agressiivisen pukin raivon valtaan ja määrätietoisesti marssimaan jousihollille, mutta arat pukit se karkoittaa varmasti. Tästä syystä sitä kannattaa pitää vasta viimeisenä keinona, ellet näe pukin elekielestä sen olevan aggressiivinen ja dominoiva. Tällöin sitä snort wheezeä voi kokeilla aikaisemminkin.

Ikimuistoisia kokemuksia

Kuten kaikenlaisessa houkuttelupyynnissä, myös peuran houkuttelussa keskeisessä asemassa on alueen peurakannan tuntemus, sekä kyky ymmärtää kohde-eläinten keskinäistä kommunikointia ja kiimakäyttäytymistä. On lähtökohtaisesti tuottoisampaa keskittää houkuttelu alueelle, jolla on runsaasti peuroja, etenkin naaraita, sillä niiden perässä pukit kiima-aikana kulkevat. Myös tässä metsästystavassa tiedustelu on avainasemassa ja esimerkiksi makuualueiden löytämiseksi sitä kannattaa suorittaa hyvissä ajoin jo ennen kiiman alkua. Tiedustelu liian lähellä itse kiima-aikaa voi tuottaa alueelle turhaa painetta ja nostaa peurojen hälytystasoa. Onnistuessaan peuran houkuttelupyynti on uskomattoman hieno metsästysmuoto, ja takaa metsästäjälle taatusti ikimuistoisia, ennenkokemattomia jahtielämyksiä.

Teksti ja kuvat: Taneli Sinisalo