Julkaistu

Välinemääräykset selkiintyvät USA:ssa

Usein kuulee mainittavan millainen jokin jousiin liittyvä rajoitus on rapakon tuolla puolella, USA:ssa. Todellisuudessa säädökset eri osavaltioissa ovat olleet keskenään todella vaihtevat – mutta vähitellen nekin ovat yhtenäistymässä. Monet määräyksistä ovat kuitenkin edelleen monimutkaisempia kuin kotimaassamme ja niihin tulee tutustua tarkasti, jos aikoo metsästämään uudelle mantereelle.

Archery Trade Association eli ATA on tehnyt jousimetsästyksen välinemääräyksiä koskevan tilannekatsauksen kaudella 2022–2023 koskien USA:n kaikkia (50) osavaltioita. Vastaava katselmus tehtiin edellisen kerran kaudella 2016–2017. ATA on pyrkinyt selvityksillään ja suosituksillaan selkiyttämään kohtalaisen sekavia ja monilta osin vanhentuneitakin välinemääräyksiä. Edellisen selvityksen jälkeen tulokset kommunikoitiin kaikkien osavaltioiden viranomaisten kanssa. Tämä johti kaikkiaan 250 muutokseen 49:ssä osavaltiossa. Useimmat muutokset koskivat määräysten esittämisen selkeyttä ja yksiselitteisyyttä.

Muutokset tekivät jousimetsästyksestä vähemmän monimutkaista ja osavaltioiden välillä liikkuville metsästäjille helpompaa. Useampiin massasta poikkeaviin määräyksiin puututtiin, kuten koskien valonokkien, valaistujen tähtäinpinnien ja mekaanisten kärkien käyttöä metsästyksessä. Näihin saatiin yhtenäiset määräykset ja kyseiset varusteet ovat nyt laillisia kaikissa osavaltioissa. ATA tukee ei-välttämättömien määräysten poistamista sekä määräysten esittämistä muodossa mikä jättää mahdollisimman vähän mahdollisuuksia vääriin tulkintoihin.

Jouset

Vetojäykkyys: Tällä hetkellä 30 osavaltiossa vetojäykkyysvaatimus on linjassa ATA:n suosituksen kanssa, minkä mukaan ei tulisi vaatia tyypillisessä suurriistan metsästyksessä 30 paunaa korkeampaa vetojäykkyyttä. Pääasiallisena syynä tähän on se, ettei asetettaisi liian korkeita esteitä esimerkiksi nuorille ja fyysisiä rajoitteita omaaville. Näistä 30 osavaltioista kahdeksan ei mainitse mitään vetojäykkyysvaatimuksesta, kymmenessä ei ole minimivaatimusta ja 11 ilmoittaa rajaksi 30 paunaa. Kaikkiaan 21 osavaltiota vaatii ATA:n suositusta korkeampaa vetojäykkyyttä. Näistä 10 vaatii 35 paunan jäykkyyttä, 11 puolestaan 40 paunaa. 10 osavaltiota määrittelee minimit vaihtelevasti eläimen koon mukaan (6), metsästysmetodin mukaan (3) ja metsästyskärjen tyypin mukaan (1).

ATA perustelee 30 paunan suositustaan seuraavasti: Halutaan tehdä jousimetsästys mahdolliseksi mahdollisimman monille halukkaille. Monet muut tekijät kuten osumakohta ja ampumaetäisyys voivat vaikuttaa tulokseen enemmän kuin vetojäykkyys. Vetojäykkyys on vain yksi muuttuja paketissa. Muita asiaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. vetopituus, nuolen paino, kärkityyppi.

ATA on vertaillut modernien 30-paunan taljajousien suorituskykyä perinteisten 40-paunaisten vastakaarijousten testitukoksiin sekä tehnyt kyselyjä osavaltioihin, joissa vaaditaan 30 paunaa tai joissa ei ole mitään säädettyä paunarajaa. Kyseiset osavaltiot eivät ole raportoineet mitään ongelmia. Perustuen näihin tuloksiin ja uskoon siitä, että useimmat metsästäjät ymmärtävät metsästysvälineittensä mahdollisuudet ja rajoitteet ATA suosittelee 30-paunan minimirajaa.

Jousen vähimmäispituus: Vain yhdessä osavaltiossa on säädetty minimipituudeksi 28 tuumaa.

Vedon kevennys: Tällä tekijällä on teknologian kehittyessä merkitystä. Taljajouset ovat muuttuneet suuresti niistä ajoista, kun mahdollisia maksimikevennyksiä on määrätty. Nykyiset jouset on varustettu 80–90 prosentin kevennyksellä. Vain kolme osavaltiota määrää maksimikevennyksen määräksi 80–85 prosenttia. Muissa osavaltioissa ei ole määräyksiä koskien kevennyksen määrää.

Varsijouset

Varsijouset ovat tällä hetkellä laillisia metsästysvälineitä 37 osavaltiossa jousimetsästyskaudella. Määrä on lisääntynyt 10 osavaltiolla viimeisen kuuden vuoden aikana. Lisäksi 14 osavaltiota rajoittaa varsijousien käyttöä liittyen vammaisiin, tiettyihin ikäryhmiin ja tiettyihin metsästyskausiin. Kuusi osavaltiota ei salli varsijousia jousimetsästyskaudella (archery-only season).

Ilma-aseet ja nuolia ampuvat ilma-aseet

Ilmakiväärit: Jotkut suurikaliiperiset luoteja ampuvat ilmakiväärit ovat tällä hetkellä sallittuja välineitä valkohäntäpeurojen ja vastaavien metsästyksessä 26 osavaltiossa ruutiasekaudella (firearms season).

Nuolia ampuvat ilma-aseet (airbow): Näitä laitteita ei määritellä jousiammuntaan liittyviksi, mikä on myös ATA:n kanta niihin. Mikään osavaltio ei salli näiden laitteiden käyttöä jousimetsästyskauden aikana. 11 osavaltiota sallii niiden käytön ruutiasekaudella. Kuitenkin monessa osavaltiossa on ilmakiväärien ja nuolia ampuvien ilma-aseiden käyttöä koskien puutteelliset säännöt. Määräykset tulisi selkiinnyttää sekaannusten välttämiseksi.

Nuolet ja varsijousen nuolet

Nuolen minimipituus: Useimmat osavaltiot eivät määrittele nuolen minimipituutta. Yhdeksän osavaltiota määrittelee minimiksi 16–24 tumaa.

Nuolimateriaali: Vain yksi osavaltio on laatinut asiasta määritelmän. Sen mukaan nuolenvarren on oltava puusta, hiilikuidusta tai metallista tehty. Siis melko lailla turha määritelmä.

Nuolen minimipaino: Useimmat eivät ole määritelleet minimipainoa. Viidessä osavaltiossa on kuitenkin annettu minimipainon määrä, mikä vaihtelee 300–350 grainin välillä.

Varsijousen nuolen minimipituus: Useimmilla ei määräyksiä. 14 osavaltiota on asettanut minimirajan 10–18 tuuman välille.

Varsijousen nuolen minimipaino: Vain neljä on määritellyt minimipainon. Kolmessa tapauksessa minimi on 300 gr ja yhdessä 350 gr.

Metsästyskärjet

Terän paksuus: Vain yksi määrää, että kiinteän leikkaavan terän paksuuden on oltava vähintään 0,015 tuumaa. Muissa osavaltioissa ei ole määräyksiä koskien kiinteiden tai mekaanisten terien paksuudesta.

Maksimileikkausleveys: Kaksi osavaltiota määrää, että sekä kiinteiden että mekaanisten leikkausleveys ei saa ylittää 1,5 tuumaa tai toisessa tapauksessa 2,0 tuumaa.

Leikkaavat pinnat: Osavaltioista 35 ei ole asettanut mitään määräyksiä leikkaavien terien määrästä. 14 osavaltiota on määrännyt minimiksi kaksi leikkaavaa pintaa. Yksi vaatii, että metsästyskärjessä on oltava vähintään yksi terä (one blade), mikä käytännössä tarkoittaa samaa asiaa kuin edellisillä – ”two cutting edges/one blade.

Kärjen leveys: Viisi osavaltiota ei anna mitään määräystä koskien kärjen leveyttä kiinteälle eikä mekaaniselle kärjelle. Muilla määräykset vaihtelevat: 7/16”, 7/8”, 3/4″. State fish & wildlife viraston mukaan keskiarvo on 7/8”.

Kärjen materiaali: Useimmat eivät anna materiaalimääräyksiä. Seitsemän osavaltiota antaa materiaaleista määräyksiä. Näistä neljä toteaa, että kärjen on oltava ”metallia tai terästä”, muilla on laaja valikoima sallittuja materiaaleja edellisten lisäksi mm. keraami, piikivi, obsidiaani, luonnonkivi, puu.

Kärjen maksimipituus: Vain yksi on määrännyt, ettei kärki saa olla 3,25 tuumaa pitempi.

Muita huomioon otettavia määräyksiä

Ruutiaseen mukana kuljettaminen jousimetsällä: Vuoden 2017 tutkimuksen mukaan 36 osavaltiota sallii ruutiaseen kuljettamisen jousimetsästyksen yhteydessä oman turvallisuuden vuoksi, esim. suurpetoja metsästettäessä. Aikoinaan Alaskassa metsästäessäni meidän ryhmällemme ilmoitettiin, että ruutiase on oltava mukana koko ajan, joten vyöllä keikkui 357 magnum tai 44 magnum.

Valonokit: Nyt laillisia kaikissa 50 osavaltiossa.

Mekaaniset kärjet: Laillisia kaikissa osavaltioissa. Vuoden 2017 jälkeen kaksi osavaltiota poisti kiellon.

Valaistut tähtäinpiikit: Kaikissa osavaltioissa laillisia. 2017 jälkeen seitsemän osavaltiota poisti kiellon.

Suurentavat tähtäimet: Viisi osavaltiota ilmoittaa selkeästi, että heillä suurentavat tähtäimet ovat sallittuja. Myös viisi ilmoittaa, että ko. tähtäimet ovat kiellettyjä. Kaksi ilmoittaa, että vain varsijousissa laillisia. Loput 38 osavaltiota ei määräyksissään mainitse suurentavia tähtäinlaitteita.

Lasertähtäimet: Tällä hetkellä neljä osavaltiota ilmoittaa selvästi, että lasertähtäimet ovat sallittuja. Kaksi puolestaan sallii ne ”vammaisapuvälineenä”. Viisitoista on määrännyt lasertähtäimet kielletyiksi. Useimmat (31) eivät määrittele asiaa ollenkaan.

Lasertähtäimet etäisyysmittauksella: Uusina laitteina useimmat osavaltiot eivät ole määritelleet näitä laitteita mitenkään määräyksissään, mutta ainakin kaksi ilmoittaa sallivansa niiden käytön.

ATA on tehnyt hyvää työtä motivoidessaan osavaltioita yhtenäisempiin säädöksiin ja erityisesti ilmoittamaan vaatimukset selkeästi, yksiselitteisesti ja helposti löydettävästi. Säädöskielen pitäisi pystyä vastaamaan KAIKKIIN seuraaviin kysymyksiin:

  1. Onko osavaltiossa määräykset minimivetojäykkyydestä tai kevennysprosentista?
  2. Ovatko varsijouset sallittuja jousimetsästyskaudella?
  3. Onko varsijousia koskevia rajoituksia koskien minimivetojäykkyyttä tai muita teknologioita
    kuten vieterijousitoiminen varsijousi, tuplakisko (kaksi nuolta), varmistin, jousen pituus?
  4. Onko määräyksiä nuolen suhteen koskien nuolen/boltin pituutta, painoa, materiaaleja?
  5. Onko kärkiä koskevia määräyksiä kuten materiaalirajoituksia, leikkausläpimittaa, tms?
  6. Onko uusia ja jo käytössä olevia teknologioita kuten valaistuja tai suurentavia tähtäimiä,
    laser- tai etäsyysmittarin sisältäviä tähtäimiä ja jäljityslaitteita koskevia määräyksiä?

USA:n tilannetta läpikäydessä voi vain todeta, että meillä Suomessa on erinomaisen lyhyet ja selkeät säädökset jousimetsästysvälineitä koskien.

Teksti: Juha Kylmä
Kuvat: peda.net, ATA