Kun metsästää riittävän kauan, tulee ennemmin tai myöhemmin eteen jonkinlainen jousirikko tai kenttäsäätötarve. Silloin on hyvä olla käsillä mukana kulkeva ensiapupakkaus.
Jos vahinko sattuu lähellä kotinurkkia tai hyvän jousiliikkeen ulottuvilla, saattaa selvitä päivän tai parin metsästysajan menetyksellä. Mutta kun metsästyskohteeseen on tullut ajeltua satoja kilometrejä tai jopa lennettyä toiselle mantereelle, saattaa fiilis laskea ja synkkiä ajatuksia tulla mieleen.
Huolellisesta valmistautumisesta huolimatta on itsellenikin tullut jousiongelmia liki 40-vuotisen uran aikana useampia, niin kotimaassa kuin kaukomaillakin. Lisäksi olen päässyt korjaamaan kenttäolosuhteissa muutaman kaverinkin jousen.
Viimeisin tapaturma sattui heti peurakauden alettua syyskuun ensimmäisenä päivänä 400 kilometrin päässä kotoa. Nuori pukki ilmestyi kuin tyhjästä lähes ständin alle noin 2–3 metriin. Kun pää ja ”ajovalot” olivat puun takana, jännitin jousen ja yritin istuma-asennossa varoa alakaaren osumista polveeni tai pienen alumiinitason reunaan.
Nuoli osui kyllä hyvin, mutta jousesta kuului pamaus ja huomasin, että sekä jänne että kaapeli olivat lentäneet uriltaan tiukasti kaarten ja akselien väliin. Kaapeliohjaimen luistikin oli kadonnut. Alakaaren vasen kärki oli kuitenkin päässyt hipaisemaan istuinosan reunaa. Peura sentään onneksi löytyi läheltä.
Ensiapupakkaus jouselle
Kuljetan mukanani pienempää tai suurempaa valikoimaa tarvikkeita retken kohteen mukaan. Etäisimpiin ja vaativimpiin ”once in a lifetime” -retkiin otan mukaan kaksi jousta kaikkine varusteineen. Tyypillisesti jousirikkojen varalta mukana kuitenkin on pieni verkkopussi, johon mahtuu riittävä määrä tarpeellisimpia perustarvikkeita ja työkaluja.
Mahdollisia korjausoperaatiota nopeuttaa huomattavasti, kun jousen tärkeät mitat ja tiedot on kirjattu talteen esimerkiksi ”jousen huoltokirja” -lomakkeelle (ks. Jousimetsästys 2018 J. Kylmä tai SJML ladattava materiaali).
Alla olevassa kuvassa yksi esimerkki jousiensiapupakkauksen sisällöstä.
Ylärivissä
- Leikkurien ja puukon teroitusvälineet
- Torx-ruuvari (nykyisen Hoyt-jouseni cameille)
- Tuumakokoiset kuusiokoloavaimet
- Rullamitta (tuumat)
- Keskipunoslankaa ja punontalaite
- Serving saver -lankaa (litistyy punottuna ohueksi kerrokseksi) tai dental tape -hammaslankaa
- Jännelenkkinarua
Alarivissä
- Jännetähtäin
- Kaapeliohjaimen luisti (jousimallin mukaan)
- Tähtäimen valon paristot
- Jännevahaa
- Pikaliima
- Nokkeja ja nokkityökalu
- Pari vesivaakaa silmämääräisen tarkastelun täsmentämiseen
Varajänne ja kaapelit sekä kenttäprässi kuuluvat myös ensiapusettiin. Varajänteeksi sopii erinomaisen hyvin terve, kyseisen jousen vanha jänne jännelenkkeineen ja ”piipareineen”. Oikean kierteen säilyttämiseksi kannattaa sitoa jänteen päät yhteen esimerkiksi klemmarilla. Tällä tavalla varustautuneena metsästys on päässyt jatkumaan erämaaolosuhteissakin, vaikka jousen jänne on katkennut tai jokin jousen säätö on saanut rankoissa olosuhteissa rämpiessä isompia kolhuja.
Kenttäprässiä valittaessa on hyvä huomata, että useimmat nykyisistä taljajousista ovat ns. ”past parallel” -mallisia, joissa kaarten päät rullautuvat yli vaakatason. Tyypillisellä vanhalla Bowmaster-prässillä voi sattua vahinko sekä jouselle että metsästäjälle, kun prässin sormet pääsevät lipsahtamaan tiukimmillaan kaaren päistä. Sama asia kannattaa ottaa huomioon myös erilaisia kotiprässejä käytettäessä.
Oheisessa kuvassa on Synunm-merkkinen kenttäoloissakin käytettävä jousiprässi sekä adapterit, joiden avulla voidaan käsitellä turvallisesti past parallel -lavoilla varustettuja jousia.
Teksti ja kuvat: Juha Kylmä
