Archery Trade Association eli ATA on tehnyt jousimetsästyksen välinemääräyksiä koskevan tilannekatsauksen kaudella 2022–2023 koskien USA:n kaikkia (50) osavaltioita. Vastaava katselmus tehtiin edellisen kerran kaudella 2016–2017. ATA on pyrkinyt selvityksillään ja suosituksillaan selkiyttämään kohtalaisen sekavia ja monilta osin vanhentuneitakin välinemääräyksiä. Edellisen selvityksen jälkeen tulokset kommunikoitiin kaikkien osavaltioiden viranomaisten kanssa. Tämä johti kaikkiaan 250 muutokseen 49:ssä osavaltiossa. Useimmat muutokset koskivat määräysten esittämisen selkeyttä ja yksiselitteisyyttä.

Muutokset tekivät jousimetsästyksestä vähemmän monimutkaista ja osavaltioiden välillä liikkuville metsästäjille helpompaa. Useampiin massasta poikkeaviin määräyksiin puututtiin, kuten koskien valonokkien, valaistujen tähtäinpinnien ja mekaanisten kärkien käyttöä metsästyksessä. Näihin saatiin yhtenäiset määräykset ja kyseiset varusteet ovat nyt laillisia kaikissa osavaltioissa. ATA tukee ei-välttämättömien määräysten poistamista sekä määräysten esittämistä muodossa mikä jättää mahdollisimman vähän mahdollisuuksia vääriin tulkintoihin.

Jouset

Vetojäykkyys: Tällä hetkellä 30 osavaltiossa vetojäykkyysvaatimus on linjassa ATA:n suosituksen kanssa, minkä mukaan ei tulisi vaatia tyypillisessä suurriistan metsästyksessä 30 paunaa korkeampaa vetojäykkyyttä. Pääasiallisena syynä tähän on se, ettei asetettaisi liian korkeita esteitä esimerkiksi nuorille ja fyysisiä rajoitteita omaaville. Näistä 30 osavaltioista kahdeksan ei mainitse mitään vetojäykkyysvaatimuksesta, kymmenessä ei ole minimivaatimusta ja 11 ilmoittaa rajaksi 30 paunaa. Kaikkiaan 21 osavaltiota vaatii ATA:n suositusta korkeampaa vetojäykkyyttä. Näistä 10 vaatii 35 paunan jäykkyyttä, 11 puolestaan 40 paunaa. 10 osavaltiota määrittelee minimit vaihtelevasti eläimen koon mukaan (6), metsästysmetodin mukaan (3) ja metsästyskärjen tyypin mukaan (1).

ATA perustelee 30 paunan suositustaan seuraavasti: Halutaan tehdä jousimetsästys mahdolliseksi mahdollisimman monille halukkaille. Monet muut tekijät kuten osumakohta ja ampumaetäisyys voivat vaikuttaa tulokseen enemmän kuin vetojäykkyys. Vetojäykkyys on vain yksi muuttuja paketissa. Muita asiaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. vetopituus, nuolen paino, kärkityyppi.

ATA on vertaillut modernien 30-paunan taljajousien suorituskykyä perinteisten 40-paunaisten vastakaarijousten testitukoksiin sekä tehnyt kyselyjä osavaltioihin, joissa vaaditaan 30 paunaa tai joissa ei ole mitään säädettyä paunarajaa. Kyseiset osavaltiot eivät ole raportoineet mitään ongelmia. Perustuen näihin tuloksiin ja uskoon siitä, että useimmat metsästäjät ymmärtävät metsästysvälineittensä mahdollisuudet ja rajoitteet ATA suosittelee 30-paunan minimirajaa.

Jousen vähimmäispituus: Vain yhdessä osavaltiossa on säädetty minimipituudeksi 28 tuumaa.

Vedon kevennys: Tällä tekijällä on teknologian kehittyessä merkitystä. Taljajouset ovat muuttuneet suuresti niistä ajoista, kun mahdollisia maksimikevennyksiä on määrätty. Nykyiset jouset on varustettu 80–90 prosentin kevennyksellä. Vain kolme osavaltiota määrää maksimikevennyksen määräksi 80–85 prosenttia. Muissa osavaltioissa ei ole määräyksiä koskien kevennyksen määrää.

Varsijouset

Varsijouset ovat tällä hetkellä laillisia metsästysvälineitä 37 osavaltiossa jousimetsästyskaudella. Määrä on lisääntynyt 10 osavaltiolla viimeisen kuuden vuoden aikana. Lisäksi 14 osavaltiota rajoittaa varsijousien käyttöä liittyen vammaisiin, tiettyihin ikäryhmiin ja tiettyihin metsästyskausiin. Kuusi osavaltiota ei salli varsijousia jousimetsästyskaudella (archery-only season).

Ilma-aseet ja nuolia ampuvat ilma-aseet

Ilmakiväärit: Jotkut suurikaliiperiset luoteja ampuvat ilmakiväärit ovat tällä hetkellä sallittuja välineitä valkohäntäpeurojen ja vastaavien metsästyksessä 26 osavaltiossa ruutiasekaudella (firearms season).

Nuolia ampuvat ilma-aseet (airbow): Näitä laitteita ei määritellä jousiammuntaan liittyviksi, mikä on myös ATA:n kanta niihin. Mikään osavaltio ei salli näiden laitteiden käyttöä jousimetsästyskauden aikana. 11 osavaltiota sallii niiden käytön ruutiasekaudella. Kuitenkin monessa osavaltiossa on ilmakiväärien ja nuolia ampuvien ilma-aseiden käyttöä koskien puutteelliset säännöt. Määräykset tulisi selkiinnyttää sekaannusten välttämiseksi.

Nuolet ja varsijousen nuolet

Nuolen minimipituus: Useimmat osavaltiot eivät määrittele nuolen minimipituutta. Yhdeksän osavaltiota määrittelee minimiksi 16–24 tumaa.

Nuolimateriaali: Vain yksi osavaltio on laatinut asiasta määritelmän. Sen mukaan nuolenvarren on oltava puusta, hiilikuidusta tai metallista tehty. Siis melko lailla turha määritelmä.

Nuolen minimipaino: Useimmat eivät ole määritelleet minimipainoa. Viidessä osavaltiossa on kuitenkin annettu minimipainon määrä, mikä vaihtelee 300–350 grainin välillä.

Varsijousen nuolen minimipituus: Useimmilla ei määräyksiä. 14 osavaltiota on asettanut minimirajan 10–18 tuuman välille.

Varsijousen nuolen minimipaino: Vain neljä on määritellyt minimipainon. Kolmessa tapauksessa minimi on 300 gr ja yhdessä 350 gr.

Metsästyskärjet

Terän paksuus: Vain yksi määrää, että kiinteän leikkaavan terän paksuuden on oltava vähintään 0,015 tuumaa. Muissa osavaltioissa ei ole määräyksiä koskien kiinteiden tai mekaanisten terien paksuudesta.

Maksimileikkausleveys: Kaksi osavaltiota määrää, että sekä kiinteiden että mekaanisten leikkausleveys ei saa ylittää 1,5 tuumaa tai toisessa tapauksessa 2,0 tuumaa.

Leikkaavat pinnat: Osavaltioista 35 ei ole asettanut mitään määräyksiä leikkaavien terien määrästä. 14 osavaltiota on määrännyt minimiksi kaksi leikkaavaa pintaa. Yksi vaatii, että metsästyskärjessä on oltava vähintään yksi terä (one blade), mikä käytännössä tarkoittaa samaa asiaa kuin edellisillä – ”two cutting edges/one blade.

Kärjen leveys: Viisi osavaltiota ei anna mitään määräystä koskien kärjen leveyttä kiinteälle eikä mekaaniselle kärjelle. Muilla määräykset vaihtelevat: 7/16”, 7/8”, 3/4". State fish & wildlife viraston mukaan keskiarvo on 7/8”.

Kärjen materiaali: Useimmat eivät anna materiaalimääräyksiä. Seitsemän osavaltiota antaa materiaaleista määräyksiä. Näistä neljä toteaa, että kärjen on oltava ”metallia tai terästä”, muilla on laaja valikoima sallittuja materiaaleja edellisten lisäksi mm. keraami, piikivi, obsidiaani, luonnonkivi, puu.

Kärjen maksimipituus: Vain yksi on määrännyt, ettei kärki saa olla 3,25 tuumaa pitempi.

Muita huomioon otettavia määräyksiä

Ruutiaseen mukana kuljettaminen jousimetsällä: Vuoden 2017 tutkimuksen mukaan 36 osavaltiota sallii ruutiaseen kuljettamisen jousimetsästyksen yhteydessä oman turvallisuuden vuoksi, esim. suurpetoja metsästettäessä. Aikoinaan Alaskassa metsästäessäni meidän ryhmällemme ilmoitettiin, että ruutiase on oltava mukana koko ajan, joten vyöllä keikkui 357 magnum tai 44 magnum.

Valonokit: Nyt laillisia kaikissa 50 osavaltiossa.

Mekaaniset kärjet: Laillisia kaikissa osavaltioissa. Vuoden 2017 jälkeen kaksi osavaltiota poisti kiellon.

Valaistut tähtäinpiikit: Kaikissa osavaltioissa laillisia. 2017 jälkeen seitsemän osavaltiota poisti kiellon.

Suurentavat tähtäimet: Viisi osavaltiota ilmoittaa selkeästi, että heillä suurentavat tähtäimet ovat sallittuja. Myös viisi ilmoittaa, että ko. tähtäimet ovat kiellettyjä. Kaksi ilmoittaa, että vain varsijousissa laillisia. Loput 38 osavaltiota ei määräyksissään mainitse suurentavia tähtäinlaitteita.

Lasertähtäimet: Tällä hetkellä neljä osavaltiota ilmoittaa selvästi, että lasertähtäimet ovat sallittuja. Kaksi puolestaan sallii ne ”vammaisapuvälineenä”. Viisitoista on määrännyt lasertähtäimet kielletyiksi. Useimmat (31) eivät määrittele asiaa ollenkaan.

Lasertähtäimet etäisyysmittauksella: Uusina laitteina useimmat osavaltiot eivät ole määritelleet näitä laitteita mitenkään määräyksissään, mutta ainakin kaksi ilmoittaa sallivansa niiden käytön.

ATA on tehnyt hyvää työtä motivoidessaan osavaltioita yhtenäisempiin säädöksiin ja erityisesti ilmoittamaan vaatimukset selkeästi, yksiselitteisesti ja helposti löydettävästi. Säädöskielen pitäisi pystyä vastaamaan KAIKKIIN seuraaviin kysymyksiin:

1. Onko osavaltiossa määräykset minimivetojäykkyydestä tai kevennysprosentista?
2. Ovatko varsijouset sallittuja jousimetsästyskaudella?
3. Onko varsijousia koskevia rajoituksia koskien minimivetojäykkyyttä tai muita teknologioita
   kuten vieterijousitoiminen varsijousi, tuplakisko (kaksi nuolta), varmistin, jousen pituus?
4. Onko määräyksiä nuolen suhteen koskien nuolen/boltin pituutta, painoa, materiaaleja?
5. Onko kärkiä koskevia määräyksiä kuten materiaalirajoituksia, leikkausläpimittaa, tms?
6. Onko uusia ja jo käytössä olevia teknologioita kuten valaistuja tai suurentavia tähtäimiä,
   laser- tai etäsyysmittarin sisältäviä tähtäimiä ja jäljityslaitteita koskevia määräyksiä?

USA:n tilannetta läpikäydessä voi vain todeta, että meillä Suomessa on erinomaisen lyhyet ja selkeät säädökset jousimetsästysvälineitä koskien.

Teksti: Juha Kylmä
Kuvat: peda.net, ATA

“Miten hirven kokoista riistaeläintä voi metsästää jousella?”

Metsästysnuolen läpäisykyky on erinomainen, vaikka nuolen lentonopeus ei ole lähelläkään kivääristä ammutun luodin nopeutta. Terävällä, kiinteällä metsästyskärjellä varustettu nuoli läpäisee myös hirven kokoisen riistaeläimen yleensä täysin.

“Säädetäänkö hirven metsästyksessä käytetylle välineistölle lisävaatimuksia?”

Asetusesitys sisältää hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle selkeitä lisävaatimuksia. Esityksessä määritelty jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia, joka on 30% suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille eläinlajeille asetettu vaatimus. Asetusesitys määrittelee niin ikään ensimmäistä kertaa manner-Suomessa nuolelle vähimmäispainon, 30 grammaa, sekä asettaa leikkaavalle, kiinteälle metsästyskärjelle hirveä metsästettäessä halkaisijavaatimukseksi 25 mm.

“Riittääkö yksi nuoli hirven kaatamiseen?”

Yksi vitaalialueelle osunut, terävällä metsästyskärjellä varustettu nuoli riittää minkä tahansa riistaeläimen kaatamiseen hyvin lyhyessä ajassa nuolen läpäistessä kummankin keuhkon.

Asetusluonnoksessa määritellyt vähimmäisvaatimukset jouselle, nuolelle ja metsästyskärjelle varmistavat tehokkaan läpäisyn hirvenkin kokoisella riistaeläimellä huolimatta vähäisistä luuosumista.

“Millaisissa hirvenmetsästysmuodoissa jousen käyttö on paikallaan?”

Jousi on erityisesti rauhallisten ampumatilanteiden metsästysase. Suositelluimpia hirven metsästystapoja jousta käyttäen ovat vahtimismetsästys, houkuttelu, hiipiminen ja erityisesti hirven kohdalla pysäyttävällä koiralla metsästäminen.

Kiivastahtisessa ajojahdissa, jossa hirvi on liikkeessä passin ohittaessaan, Suomen jousimetsästäjäin liitto ei suosittele jousen käyttämistä metsästysaseena.

“Metsästetäänkö hirviä muualla maailmassa jousella?”

Jokaisessa Yhdysvaltain osavaltiossa ja Kanadan provinssissa, joissa jousimetsästys on sallittua ja hirviä esiintyy, metsästetään hirviä myös jousella. Hirviä kaadetaan ongelmitta jousella Pohjois-Amerikassa vuosittain tuhansia yksilöitä.
Lisäksi Pohjois-Amerikassa metsästetään jousella vuosittain kymmeniätuhansia vapiteja (Kanadanhirvi, Cervus canadensis) jonka elopaino vastaa keskimääräistä suomalaista hirveämme.

“Onko jousella metsästettäessä suurempi riski riistaeläimen haavoittamiselle kuin muilla aseilla?”

Jousella, kuten millä tahansa metsästysaseella metsästettäessä, riistalaukauksen onnistuminen on suoraan verrannollinen ampujan oman tilannearvion oikeellisuuteen, kykyyn toimia omien taitojensa puitteissa ja valitun metsästysaseen hallintataitoon.

Käytetty metsästysase ei vaikuta metsästäjän valmistautumisen asteeseen, etiikkaan ja harkintakykyyn, niitä tarvitaan kaikissa metsästysmuodoissa ja niitä vaaditaan metsästäjältä aina. Siten riski haavoittamiselle ei ole jousella suurempi kuin muilla aseilla.

Kuten rihlattujen ampuma-aseidenkin kohdalla, myös sorkkaeläimiä jousella metsästettäessä vaaditaan metsästäjältä läpäisty ampumakoe, jonka suoritusetäisyys myötäilee jousella metsästettäessä toteutuneita keskimääräisiä riistalaukausetäisyyksiä.

“Mikä on sopiva ampumamatka?”

Vaikka jousi ampumalaitteena on tarkka pitkällekin matkalle, niin nuolen lentoaika ja eläinten reaktionopeus huomioiden on syytä pysyä maltillisissa matkoissa. Keskimääräinen ampumamatka riistalaukauksissa on Suomen Jousimetsästäjäin liiton kyselyiden mukaan noin 20 metriä taljajousilla ja noin puolet siitä vaistojousilla.

Lisätietoja jousella metsästyksestä ja lisää vastauksia usein aiheesta kysyttyihin kysymyksiin löydät Suomen Jousimetsästäjäin liiton sivuilta "Usein kysytyt kysymykset" - osiosta.

1. Mistä asetusmuutoksessa on kyse?

1.1 Mitä MMM asetusmuutoksessa esitetään?

Maa- ja metsätalousministeriön tuore esitys metsästysasetuksesta sisältää mm. lisäyksen jousella metsästyksen laajentamiseksi hirveen.

1.2 Säädetäänkö hirven metsästyksessä käytetylle välineistölle lisävaatimuksia?

Asetusesitys sisältää hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle selkeitä lisävaatimuksia. Esityksessä määritelty jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia, joka on 30% suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille eläinlajeille asetettu vaatimus. Asetusesitys määrittelee niinikään ensimmäistä kertaa manner-Suomessa nuolelle vähimmäispainon, 30 grammaa, sekä asettaa leikkaavalle, kiinteälle metsästyskärjelle hirveä metsästettäessä halkaisijavaatimukseksi 25 mm.

1.3 Säädetäänkö hirven metsästykseen jousella erillinen ampumakoe?

Vuonna 2017 säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetus ampumakokeesta kuvaa jousikokeen, joka olisi vaatimuksena myös jousella hirven metsästämiseen.

1.4 Mitä kaikkia eläinlajeja asetusmuutoksen jälkeen saisi metsästää Suomessa jousella?

Metsästysasetuksen 20 § luetellaan eläinlajit, joita jousiaseella saa tällä hetkellä metsästää. Käytännössä lista kattaisi tämän esityksen hyväksymisen jälkeen kaiken pienriistan sekä kaikki suomalaiset sorkkaeläinriistalajit.

1.5 Mitä jousella ei saisi metsästää asetusmuutoksen jälkeen?

Jousella metsästyksen ulkopuolelle jäisivät asetusmuutoksen jälkeen kotimaisista riistaeläimistä suurpedot ja hylkeet.

1.6 Mitkä jousiaseet ovat metsästyslaillisia, mitkä eivät?

Suomessa metsästyslaillisia jousia ovat käsin vireessä pidettävät jousityypit - taljajousi ja perinteiset vastakaari- ja pitkäjouset ja niiden eri alatyypit, kunhan niiden viritysvastus yltää vaadittuun 180N, eli noin 40,5 paunaa (tai hirvellä 240N, noin 54 paunaa) tasoon.

Vastoin silloin tällöin eteen tulevaa harhaluuloa, kiväärimallisella tukilla ja liipaisimella varustettu, vaakatasoon asetetuilla lavoilla varustettu jalka- eli varsijousi ei ole metsästyslaillinen ase Suomessa.

1.7 Voiko jousella metsästää kuka vain? Missä jousella voi metsästää?

Jousella metsästäminen edellyttää suoritettua metsästäjätutkintoa ja maksettua riistanhoitomaksua siinä missä mikä tahansa muukin metsästys. Lisäksi, kuten kaikessa muussakin metsästyksessä, jousella metsästäminen vaatii maanomistajan luvan, ja pyyntiluvan alaisten eläinten kohdalla normaalin pyyntiluvan hakumenettelyn ja myönnetyt pyyntiluvat.

Jousella metsästäessä noudatetaan samoja metsästyslain 25§ mukaisia määräyksiä kuin muussakin metsästyksessä:

“Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan.

Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta eikä metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu tai koottu.
Riistaeläintä ei saa ampua rautatien tai yleisen tien yli eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä. Metsäkanalintua ei saa ampua myöskään sen tai ampujan ollessa yksityisellä tiellä.”

2. Jousi ja nuoli metsästysaseena

2.1 Mihin jousen ja nuolen teho perustuu?

Metsästyskärjen teho perustuu sen läpäisyyn ja tehokkaaseen, laajan haavakanavan luomiseen. Osuessaan riistaeläimen keuhko-sydän-alueelle metsästyskärjellä varustettu nuoli aiheuttaa välittömän, nopean verenhukan, joka johtaa hyvin nopeaan riistaeläimen taintumiseen ja kuolemaan.

Tutkijoiden Sigbjorn Stokke (Norjan ympäristöministeriö) ja Jon M. Arnemo (Eläinlääkäri, Professori, Ruotsi) tekemän selvityksen mukaan riistaeläimet kuolevat metsästysaseella ammuttaessa joko verenhukkaan tai suureen keskushermostoon aiheutettuun vaurioon (selkäranka) - itse osumashokin aiheuttaessa pehmytkudoksen kautta enintään hetkellisen taintumisen. Näin ollen luodin ja metsästyskärjen lopullinen vaikutusmekanismi on sama osuttaessa keuhko-sydänalueelle ilman keskushermostoon kohdistunutta osumaa.

2.2 Miten hirven kokoista riistaeläintä voi metsästää jousella?

Metsästysnuolen läpäisykyky on erinomainen vaikka nuolen lentonopeus ei ole lähelläkään kivääristä ammutun luodin nopeutta. Terävällä, kiinteällä metsästyskärjellä varustettu nuoli läpäisee myös hirven kokoisen riistaeläimen yleensä täysin.

Suomen lainsäädännön vaatima leikkaava metsästyskärki riittää kooltaan kaikille riistaeläimille elopainoon katsomatta, ja sama käytäntö ja vaatimukset ovat käytössä myös muualla maailmassa alueilla, joilla jousella metsästetään suurriistaa.

2.3 Onko jousella metsästys ylipäätään eettistä?

Sekä empiiristen kokemusten että tutkimusten mukaan  sorkkaeläinten pakomatkat osuman jälkeen ovat samoja metsästysaseesta riippumatta.

Kuten kaikilla muillakin metsästysaseilla, myös jousella hyvän osumapaikan merkitys on suuri, jonka takia jousiaseella metsästävien on suoritettava ampumakoe ennen sorkkaeläinten metsästämistä.

2.4 Onko jousella metsästettäessä suurempi riski riistaeläimen haavoittamiselle kuin muilla aseilla?

Jousella, kuten millä tahansa metsästysaseella metsästettäessä, riistalaukauksen onnistuminen on suoraan verrannollinen ampujan oman tilannearvion oikeellisuuteen, kykyyn toimia omien taitojensa puitteissa ja valitun metsästyaseen hallintataitoon.

Käytetty metsästysase ei vaikuta metsästäjän valmistautumisen asteeseen, etiikkaan ja harkintakykyyn, niitä tarvitaan kaikissa metsästysmuodoissa ja niitä vaaditaan metsästäjältä aina.

Kuten rihlatuiden ampuma-aseidenkin kohdalla, myös sorkkaeläimiä jousella metsästettäessä vaaditaan metsästäjältä läpäisty ampumakoe, jonka suoritusetäisyys myötäilee jousella metsästettäessä toteutuneita keskimääräisiä riistalaukausetäisyyksiä.

2.5 Millaisia kokemuksia vuonna 2017 voimaan tulleesta hirveä pienempien sorkkaeläinten jousella metsästyksestä on kertynyt?

Vuonna 2017 astui Suomessa voimaan lakimuutos, jossa sallittiin jousella metsästettäväksi hirveä pienemmät sorkkaeläimet; peurat, mufloni sekä villisika. Kahden ensimmäisen metsästyskauden kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Jousella metsästystä kohtaan kasvanut kiinnostus on näkynyt monella tapaa.

Asetuksessa jousille määritellyn mukaisia ampumakoesuorituksia kirjattiin vuoden 2017 aikana 1567 kappaletta, joista läpäistyjä oli 1098. Jousikokeen läpäisyprosentiksi muodostui 70,1%, joka on hieman korkeampi kuin hirvikokeen läpäisyprosentti (68,1%).

Jousella metsästyksen lainsäädännön laajentaminen suurempiin sorkkaeläimiin toi mukanaan paljon uusia harrastajia, ja tarjosi mm. erittäin hyviä työkaluja varoalueiltaan haastavien alueiden metsästykseen ja tarvittavilta osin sorkkaeläinkantojen hallintaan.

3. Jousimetsästys käytännössä

3.1 Ymmärtävätkö metsästäjät mihin jousella ja nuolella pitää osua?

Jousiaseella metsästettäessä oikea osuma-alue on sama kuin muillakin aseilla, eikä näin ollen eroa muusta metsästyksestä. Oikea osuma-alue käydään läpi sekä normaalissa metsästäjätutkinnossa että Suomen Jousimetsästäjäin liiton ja Suomen Metsästäjäliiton yhteistyössä järjestämissä koulutuksissa.

3.2 Mikä on sopiva ampumamatka?

Vaikka jousi ampumalaitteena on tarkka pitkällekin matkalle, niin nuolen lentoaika ja eläinten reaktionopeus huomioiden on syytä pysyä maltillisissa matkoissa. Keskimääräinen ampumamatka riistalaukauksissa on Suomen Jousimetsästäjäin liiton kyselyiden mukaan noin 20 metriä taljajousilla ja noin puolet siitä vaistojousilla.

3.3 Riittääkö yksi nuoli hirven kaatamiseen?

Yksi vitaalialueelle osunut, terävällä metsästyskärjellä varustettu nuoli riittää minkä tahansa riistaeläimen kaatamiseen hyvin lyhyessä ajassa nuolen läpäistessä kummankin keuhkon.

Asetusluonnoksessa määritellyt vähimmäisvaatimukset jouselle, nuolelle ja metsästyskärjelle varmistavat tehokkaan läpäisyn hirvenkin kokoisella riistaeläimellä huolimatta vähäisistä luuosumista.

3.4 Minkälaisia varoetäisyyksiä jousen ja nuolen kanssa kannattaa noudattaa?

Vaakatasossa ammuttu nuoli matkaa keskimäärin 40-50 metriä ennen osumistaan maahan. Pehmeällä alustalla kimmokkeiden vaara on olematon, ja mahdollisten kimmokkeiden kantomatka on hyvin rajallinen. 35 asteen kulmassa yläviistoon ammuttu nuoli matkaa keskimäärin 200-300 metriä. Pienien varoetäisyyksien ja meluhaittojen puuttumisen tähden jousi käy erinomaisesti myös varoalueiltaan haastavilla alueilla metsästykseen.

3.5 Millä tavalla metsästäjäkuntaa opastetaan jousen käyttämisessä hirven metsästykseen?

Suomen jousimetsästäjäin liitto tuottaa koulutusmateriaalia sekä järjestää koulutustilaisuuksia yhteistyössä mm. Suomen Metsästäjäliiton sekä Suomen riistakeskuksen kanssa. Suomen Jousimetsästäjäin liitto julkaisee myös erityisesti suurriistan jousimetsästykseen perehdyttävän verkkokurssin ja jousimetsästyksen erityispiirteistä kertovat verkkokurssit keväällä 2019.

3.6 Millaisissa hirvenmetsästysmuodoissa jousen käyttö on paikallaan?

Jousi on erityisesti rauhallisten ampumatilanteiden metsästysase. Suositelluimpia hirven metsästystapoja jousta käyttäen ovat vahtimismetsästys, houkuttelu, hiipiminen ja erityisesti hirven kohdalla pysäyttävällä koiralla metsästäminen.

Kiivastahtisessa ajojahdissa Suomen jousimetsästäjäin liitto ei suosittele jousen käyttämistä metsästysaseena.

4. Erätalous

4.1 Mikä on muutoksen vaikutus erätaloudelle?

Hirvi on taloudellisesti merkittävin riistaeläin suomalaisessa metsästyskulttuurissa ja erittäin houkutteleva saalis myös Keski-Eurooppalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Hirven metsästys kiinnostaa metsästäjiä ympäri maailman ja houkuttelee metsästysmatkailusta kiinnostuneita kuluttajia erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Skandinaviaan.

Suomalaista erätaloutta ja metsästysturismia sekä siihen liittyviä tekijöitä on tutkittu ja todettu sen olevan merkittävä ja kasvava elinkeino maassamme. Riippuen erätalouden sektorista, sillä on myös potentiaalia luoda elinkeinomahdollisuuksia harvaan asutuille alueille, kuten Pohjois-Suomeen.

Suomen jousimetsästäjäin liitto uskoo muutoksen tarjoavan sekä välittömiä että välillisiä elinkeinomahdollisuuksia. Metsästysmatkailija käyttää tyypillisesti retkensä aikana opastuksen lisäksi lukuisia muitakin alueellisia palveluita ja näin ollen työllistää välillisesti opaspalveluja tarjoavan tahon lisäksi muitakin alueellisia toimijoita.

5. Ulkomaat – lainsäädäntö ja käytäntö

5.1 Metsästetäänkö hirviä muualla maailmassa jousella?

Jokaisessa Yhdysvaltain osavaltiossa ja Kanadan provinssissa, joissa jousimetsästys on sallittua ja hirviä esiintyy, metsästetään hirviä myös jousella. Hirviä kaadetaan jousella Pohjois-Amerikassa vuosittain tuhansia yksilöitä.

5.2 Miten asetusehdotuksessa listatut välinevaatimukset suhteutuvat muualla maailmassa samankokoisten eläinten jousella metsästyksessä säädettyihin vaatimuksiin?

Pohjois-Amerikkaa koskevassa lainsäädännössä suurimmassa osassa osavaltioita ja Kanadan provinsseja minimivetojäykkyys hirven jousimetsästyksessä käytetyllä jousella on keskimäärin 50 paunaa. Euroopassa useissa maissa rajoitus on isommalle riistalle 50 paunaa, paitsi Grönlannissa, jossa myskihärän osalta rajoitus on 60 paunaa.

Lähialueista Grönlannissa on nuolen painolle määritelty myskihärän osalta minimipainoksi 525 grainia eli 34 grammaa. Tanskassa suuremmille hirvieläimille on määritelty 33 gramman miniminuolenpaino. Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa, niissä osavaltioissa joissa nuolen painosta määritellään, sen minimi on yleensä 300 grainia eli noin 20 grammaa.

Leikkaavan metsästyskärjen kohdalla Pohjois-Amerikassa yleisimmin käytetty 7/8” minimi (noin 22 mm) on hieman pienempi kuin Tanskassa käytössä oleva 25 mm. Kiinteä leikkaava kärki läpäisee tutkimusten mukaan mekaanisia kärkiä hieman kapeamman teräkulmansa ja rakenteensa tähden kohteen tehokkaammin, kestää paremmin osumia suurempiin luihin, ja on hirven kokoisten saaliseläinten kohdalla myös asiantuntijoiden suosittelema ratkaisu.

Metsästysasetuksen luonnoksessa määritellyt suureet, 240N (noin 54 paunaa) vetovastus, 30 gramman nuolenpaino ja 25 millimetrin halkaisija leikkaavassa metsästyskärjessä asettuvat käytössä olevien standardien keskivaiheille.

6. Yleistä

6.1 Kuinka paljon Suomessa on jousella metsästäjiä?

Koska Suomessa ei esimerkiksi USA:n tapaan ole erikseen jousimetsästyskausia tai -lupia, tarkkaa jousella metsästävien henkilöiden määrää on mahdotonta tietää. Suomen jousimetsästäjäin liiton arvioiden mukaan Suomessa on metsästäjiä, jotka käyttävät (myös) jousiasetta metsästykseen noin 10 000 - 15 000 henkilöä.

15.1.2019 klo 09:10, Artikkelin alkuperäinen versio

Kiitokset myös koko jousella metsästävälle yhteisölle. Olemme tähän mennessä osoittaneet olevamme kykeneviä kantamaan sitä vastuuta, joka uusien riistalajien myötä on meille uskottu. Yritetään pitää lajin harrastajien piirissä jatkossakin tiedonjako avoimena sekä kannustaa ja opastaa uusia harrastajia valitsemiensa välineiden hallitsemiseen, riittävään ja monipuoliseen harjoittelemiseen, riistaeläinten anatomian tuntemiseen kuin myös metsästystilanteissa oikeanlaiseen, eettiseen toimimiseen - muistuttaen valitun lajin ja välineistön asettamista rajoista. 

Tämän nyt lausunnolle lähteneen esityksen etenemistä seurataan suurella kiinnostuksella kotimaan lisäksi myös Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Useissa maissa on lähivuosina saatu samanlaisia muutoksia jo 'maaliin' tai on aivan vastaavankaltaisia muutoksia vireillä.

Elämme todella mielenkiintoisia aikoja!

Vuonna 2017 astui Suomessa voimaan edellinen lakimuutos, jossa sallittiin jousella metsästettäväksi hirveä pienemmät sorkkaeläimet; peurat, mufloni sekä villisika. Kahden ensimmäisen metsästyskauden kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä ja jousella metsästystä kohtaan kasvanut kiinnostus on näkynyt monella tapaa harrastajien määrän samanaikaisesti kasvaessa.

Tänään lausunnolle lähtenyt metsästysasetuksen luonnos sisältää esityksen hirven lisäämisestä jousella metsästettävien riistalajien joukkoon. Hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle esitetään selkeitä lisävaatimuksia. Jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia eli noin 54 paunaa. Se on noin 30% suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille riistaeläinlajeille asetettu vaatimus. Asetusesitys määrittelee hirveä jousella metsästettäessä myös ensimmäistä kertaa manner-Suomessa metsästyksessä käytettävälle nuolelle vähimmäispainon (30 grammaa) sekä leikkaavalle, kiinteälle kärjelle halkaisijavaatimukseksi 25 mm. Suomen Jousimetsästäjäin liiton tekemän selvitystyön perusteella nämä ovat samaa suuruusluokkaa kuin vastaavankokoisten riistaeläinten jousella metsästykseen säädetyt vaatimukset kansanvälisesti.

Vuonna 2017 säädetty, hirveä pienempiä sorkkaeläimiä koskeva, jousella suoritettava ampumakoe kattaisi myös hirven metsästämisen. Ampumakoesuorituksia kirjattiin jo vuoden 2017 aikana 1567 kappaletta, joista läpäistyjä oli 1098. Jousikokeen läpäisyprosentiksi muodostui 70,1%, joka on hieman korkeampi kuin rihlatulla aseella suoritetun hirvikokeen läpäisyprosentti (68,1%).

Suomen jousimetsästäjäin liitto puoltaa maa- ja metsätalousministeriön esitystä jousella metsästämisen laajentamisesta hirveen. Suomen jousimetsästäjäin liitto tukee jousella metsästäjien koulutusta omalta osaltaan sekä sähköisellä koulutusmateriaalilla että mm. järjestämällä Jousimetsästyksen perusteet -kursseja yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa.

Suomen jousimetsästäjäin liitto näkee, että mahdollinen hirven jousella metsästämisen salliminen toisi myös mukanaan uusia metsästysharrastajia, uusia hirvenmetsästäjiä, työkaluja varoalueiltaan haastavilla alueilla metsästykseen hirven osalta ja elinkeinomahdollisuuksia myös harvaan asutuille alueille.

Linkit

• Lausuntopyyntö ja asetusluonnos suomeksi ja ruotsiksi
• Edelliseen liittyvä muistio

Lisätietoja:
Antti Saarenmaa
puheenjohtaja, Suomen jousimetsästäjäin liitto ry
sähköposti puheenjohtaja@jousimetsastys.fi
puhelin (045) 696 3171
http://www.jousimetsastys.fi

Kuva: Wikipedia

Olis kyllä hienoa, jos liiton sivujen lainsäädäntöosiokin päivitettäisiin vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä.

Kannatan ajatusta lämpimästi!

Tuolta voisi kopioida....

Edit - Unohtui linkki: https://www.pjmry.fi/muuta/lainsaadanto

Olis kyllä hienoa, jos liiton sivujen lainsäädäntöosiokin päivitettäisiin vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä.

Kannatan ajatusta lämpimästi!