Kilpailuja saatetaan pitää lähinnä urheiluna tai huippuampujien harrastuksena. Ajatellaan, että ensin pitäisi osata ampua riittävän hyvin, ennen kuin kilpailuihin voi lähteä. Kokeneiden kilpailijoiden kokemukset kertovat kuitenkin jotain aivan muuta. Heidän mukaansa kilpailu ei ole vain tapa mitata omaa tasoaan, vaan ennen kaikkea tehokas tapa kehittyä jousimetsästäjänä.

Tätä artikkelia varten haastattelin neljää pitkän linjan kilpailijaa: Harri Verhoa, Mika Rutosta, Timo Pirppua ja Arto Kangasmäkeä. Heidän taustansa ja kilpailuhistoriansa ovat erilaisia, mutta vastauksista nousi esiin yllättävän yhtenäinen viesti.

Kolme kilpailujärjestäjää – yhteinen tavoite

Suomessa jousiammuntakilpailuja järjestävät pääasiassa kolme tahoa. Suomen Jousimetsästäjäin Liitto (SJML) järjestää metsästyksellisiä kilpailuja, joissa pyritään jäljittelemään mahdollisimman hyvin jousimetsästyksessä vastaan tulevia tilanteita. Suomen Jousiampujain Liitto (SJAL) järjestää World Archeryn sääntöjen mukaisia kilpailuja, ja Suomen Maastojousiampujain Liitto (FFAA) puolestaan IFAA:n sääntöihin perustuvia maasto- ja 3D-kilpailuja.

Kilpailumuodoissa, jousiluokissa ja säännöissä on eroja, mutta niiden tavoitteessa on paljon yhteistä. Kaikissa harjoitellaan turvallista, hallittua ja tarkkaa jousiammuntaa vaihtelevissa olosuhteissa. Myös kilpailijat liikkuvat nykyisin aiempaa enemmän eri järjestäjien kilpailuissa. Moni aktiivinen ampuja osallistuu saman kauden aikana niin SJML:n, SJAL:n kuin FFAA:nkin kilpailuihin.

Kilpailu opettaa ampumaan silloin, kun sillä on merkitystä

Kun haastateltavilta kysyttiin, mitä kilpailu on opettanut heille jousimetsästäjinä, vastaukset olivat hämmästyttävän samanlaisia. Kukaan ei puhunut ensimmäisenä mitaleista tai sijoituksista. Kaikki puhuivat paineesta. Mika Rutosen mukaan kilpailu on ennen kaikkea opettanut hermojen hallintaa.

Kilpailuissa paineen alla ampuminen on lähellä samaa olotilaa kuin jännittävä riistatilanne metsällä.

Samaa ajatusta korostaa Arto Kangasmäki.

"Kisapaine aiheuttaa monesti samankaltaisia oireita kuin riistatilanne."

Harri Verho vie ajatuksen vielä pidemmälle. Hänen mukaansa kilpailut ovat opettaneet ennen kaikkea keskittymään.

"Siinä tilanteessa ei ole muuta kuin se, mihin haluan osua, ja minä."

Metsällä juuri tämä ratkaisee. Ampumatekniikka voi olla kunnossa, mutta jos mieli ei pysy kasassa, hyväkään suoritus ei onnistu.

Kilpailu kehittää taitoja, joita metsällä todella tarvitaan

Haastateltavat nostavat esiin useita taitoja, joita on vaikea harjoitella yksin tavallisella ampumaradalla. Arto Kangasmäen mukaan kilpailuissa kehittyvät erityisesti etäisyyden arviointi, haastavat ampuma-asennot ja jyrkät ampumakulmat.

"Haastavuus kilpailuissa helpottaa kuitenkin perustekemistä normaaleissa metsästystilanteissa."

Hänen mukaansa kilpailuissa oppii myös tunnistamaan omat rajansa.

"Osaat myös tunnistaa heikkoutesi paremmin ja jättää vaikka ampumatta riistaa, kun tunnet omat kykysi."

Harri Verho korostaa puolestaan havainnointia ja rutiinia. Harrastuksen alkuvaiheessa jokainen laukaus koostui hänen mielessään lukuisista yksittäisistä vaiheista. Nykyään niitä on enää kolme.

"Jousikäsi on oikein, sormet ovat jänteellä oikein ja fokus on maalissa. Muut asiat tapahtuvat rutiinilla."

Tällainen automatiikka syntyy vain toistojen kautta.

Kilpailu on myös oppimisympäristö

Yksi asia nousi esiin lähes jokaisessa haastattelussa, vaikka sitä ei kysytty suoraan. Kilpailu ei ole pelkästään oma suoritus. Se on mahdollisuus oppia muilta.

Verhon mukaan kilpailuissa näkee, miten muut rakentavat suorituksensa, millaisia välineitä he käyttävät ja miksi heidän nuolensa osuvat. Rutonen kertoo saavansa kilpailuista vinkkejä niin ampumiseen kuin välineisiinkin. Kangasmäki muistuttaa, että kilpailut ovat erinomainen paikka tutustua uusiin ihmisiin, kokeilla erilaista kalustoa ja rakentaa jopa elinikäisiä ystävyyssuhteita. Timo Pirppu tiivistää asian yksinkertaisesti.

"Mahdollisuuden oppia jotain uutta."

Ehkä juuri tämä erottaa kilpailun yksin harjoittelusta. Muita ampujia seuraamalla oma oppiminen voi nopeutua vuosilla.

Kilpailu on yhteisö

Vaikka kaikki haastateltavat myöntävät olevansa kilpailuhenkisiä, heidän puheissaan korostuu vielä enemmän yhteisöllisyys.

Kangasmäen mukaan kilpailut ovat ennen kaikkea mukava tapa tavata vanhoja kavereita ja tutustua uusiin harrastajiin. Verho kertoo IFAA-kilpailuissa syntyneistä ystävyyssuhteista aina Latviaa myöten.

Kilpailu ei siis ole vain suoritus. Se on viikonloppu samanhenkisten ihmisten seurassa. Monelle juuri tämä on syy lähteä kilpailuihin vuodesta toiseen.

Ensimmäinen kilpailu on vaikein

Lopuksi kysyin jokaiselta saman kysymyksen. Mitä sanoisit jousimetsästäjälle, joka epäröi osallistua ensimmäiseen kilpailuunsa? Vastaukset olivat jälleen hyvin samanlaisia. Pirpun mukaan onnistuminen edellyttää aina sitä, että uskaltaa yrittää.

"Jos ei kokeile, ei anna itselleen mahdollisuutta onnistua."

Rutonen kehottaa lähtemään rohkeasti mukaan ja kysymään neuvoja.

"Kisat eivät ole tiukkapipoista pönötystä."

Kangasmäki muistuttaa, että kilpailu on paljon muutakin kuin tuloslista.

"Kilpailut ovat enemmän sosiaalinen tapahtuma kuin vakavaa kilpailua."

Verho puolestaan kehottaa ajattelemaan kilpailua oppimisen näkökulmasta. Kilpailussa näkee, miten oma harjoittelu toimii käytännössä, oppii muilta ja saa uusia tuttavuuksia.

Ehkä juuri siksi ensimmäinen kilpailu on usein kaikkein vaikein. Seuraaviin on jo paljon helpompi lähteä.

Kilpailu ei ole itseisarvo

Kaikkien ei tarvitse kilpailla. Hyväksi jousimetsästäjäksi voi kehittyä monella tavalla, eikä kilpailumenestys tee kenestäkään automaattisesti hyvää metsästäjää.

Silti yksi asia jäi neljän haastattelun jälkeen vahvasti mieleen. Yksikään heistä ei puhunut kilpailuista vain sijoitusten tai mestaruuksien kautta. He puhuivat paremmasta keskittymisestä, paineensietokyvystä, etäisyyksien arvioinnista, turvallisemmista laukauksista, uusista ystävistä ja jatkuvasta oppimisesta.

Ehkä kilpailujen suurin anti ei olekaan se, että oppii voittamaan muita. Vaan se, että oppii tuntemaan paremmin itsensä – ja sitä kautta tulee hieman paremmaksi jousimetsästäjäksi.

Teksti: Ari Kontiainen
Otsakkeen kuva: Jonas Karlström (Instagram: @closedshutter).

Haastattelut on tehty sähköpostitse ja puhelimitse. Vastauksia on toimituksellisista syistä tiivistetty ja tekstin muokkauksessa on hyödynnetty tekoälyä.

Kutsu:

https://epjm.fi/kanjonin-kunkku-2026/

Kanjonin Kunkku 2026

  Julkaistu 30 maaliskuun, 2026 - EPJM Ry

  Jätä kommentti

Etusivu / Kanjonin Kunkku 2026

 

30. Toukokuuta 2026

Ilmoittautuminen alkaa klo: 10:00
Kilpailu alkaa klo: 11:00

Ammutaan 3D eläimiä sekä tauluja. Mukaan taulukärkiä, leikkuri sekä blunttikärki.

Osoite: Moljakantie 28, 61300 Kurikka.

Kanjonin kunkku on Kyrönjoki Cup osakilpailu.

Sarjajako

• Talja
• Tähtäinjousi
• Vaistojousi
• Pitkäjousi
• OPEN
• Junnut
• Nuoret

Kilpailumaksu 20€. Junnut ja nuoret ilmaiseksi.

kutsu ja ilmoittatuminen linkistä:

LINKKI

https://epjm.fi/lumimies-2026/

Kolmattatoista kertaa järjestettävä kisa pidetään tutuksi tulleella paikallaan maaliskuun alussa Kauhajoella Sahankylässä 7.3.2025.  Eli paikka sama: Harjuntie 51, 61850 Kauhajoki.

Lumimies on myös KYRÖNJOKI-cupin toinen osakilpailu.

Sarjajako viime vuosilta tuttu: vaisto, talja alle 55 paunaa ja talja +55 paunaa. Junnuille (alle 12v) ja nuorille tarvittaessa oma sarja. Tänä vuonna myös OPEN-luokka sekä ensimmäistä kertaa pitkäjousiluokka, jossa ammutaan pitkäjousella ja puukepeillä. Osanottomaksu 15€, EPJM:n jäseniltä 10€.

Miehet ja naiset ampuvat siis samassa sarjassa, jousen jäykkyys taljassa määrittää sarjan. Lisäksi vielä CUP-säännöistä poiketen yli 50-vuotiaat saavat käyttää taljasarjassa suurentavaa tähtäintä ja vanhat vaistoukot opaskoiraa. Muuten säännöt mukailevat vanhempia kunnon SJML Cup-sääntöjä: etäisyyttä mittaavaa laitetta ei saa käyttää, pääsääntöisesti yksi nuoli /eläin, matkat ovat tuntemattomia. Jos joku haluaa ampua ylimääräisen ”paikkonuolen”, niin se pitää olla selvästi erotettavissa ensimmäisestä nuolesta pistelaskun takia. Pistelasku: sisin kehä 3p., seuraava 2p., uloin 1p., muu osuma, ampumatta jättäminen tai ohilaukaus 0p.

Maksimi matkat vaistolla 25m +10% ja talja 45m +10%. Nuoret ampuvat vaistopaikoilta, junnut lähempää ja tarvittaessa sovelletaan. Poikkeuksista on maininta ampumapaikalla. Jos joku haluaa raahata metrin mittaista stabia mukana, niin siitä vaan, toki voi olla osittain hankalaa maasto huomioon ottaen 🙂

Kaiken tasoiset ampujat ovat tervetulleita ja jos ampumatolppa tuntuu olevan liian kaukana, niin saa mennä ampumaan lähempää – pisteitä siitä tietenkään saamatta. Tärkeintähän ei ole voitto vaan se että saa ampua hyvässä seurassa!

HUOM!: Kiikarit mukaan, ampumatolpilla ei välttämättä ole kuvia.

Kisan jälkeen ammutaan vielä perinteisesti ”Yllytyshullu”, eli pudotuskisa missä matka kasvaa joka kierroksella.

Jos on kurakelit, niin auton voi joutua jättämään puolen kilometrin päähän josta on kyllä kuljetus.
Ilmoittautua voi paikan päällä, mutta järjestäjä toivoisi kuitenkin että porukka vähän ilmoittelisi etukäteen.

Predaattori sanoi
Tässä Teuvan kisojen kutsu:
7.2.2026 kisataan taas Teuvan kafilla 3D kisat. Luokkajako sama kuin aiemminkin. Radalla ainakin 12 rastia joka kierretään kahteen kertaan. Max matkat jopa 40m. Kilpailu alkaa klo10:00
Kisamaksu koffeen kera 15e ja tiedustellut sekä ilmoittautuminen perinteisesti Raimo Pihlajaniemi . Loppukisana joukkuekisa pudotukset mutta nyt 3 henkilön joukkuein.
Luokat

talja
vaisto
pitkäjousi
tähtäinjousi
junnut

Osoite: Tiilitie 38, 64700 Teuva

‼️Ensi lauantain 7.2.2026 kisat Teuvan Kafiaarilla on peruttu! Uusi yritys viikon päästä.‼️

 

  

T: Harri Verho

7.2.2026 kisataan taas Teuvan kafilla 3D kisat. Luokkajako sama kuin aiemminkin. Radalla ainakin 12 rastia joka kierretään kahteen kertaan. Max matkat jopa 40m. Kilpailu alkaa klo10:00

Kisamaksu koffeen kera 15e ja tiedustellut sekä ilmoittautuminen perinteisesti Raimo Pihlajaniemi . Loppukisana joukkuekisa pudotukset mutta nyt 3 henkilön joukkuein.

Luokat

• talja
• vaisto
• pitkäjousi
• tähtäinjousi
• junnut

Osoite: Tiilitie 38, 64700 Teuva

Kisakalenteria tällä hetkellä:

7.2 TEJA kisat Teuvalla kafiaarilla
7.3 EPJM lumimies Kauhajoen Sahankylässä
24.5 KEJO kisat keuruulla

Kanjonin kunkku Kurikassa & Parran kisat Teuvalla varmistuvat myöhemmin

27.6 EPJM Jussicup Kauhajoki, Katikka
15.8 Eräsalo 3D Orismalan päätöskisa

Täsmennettiin ikä sääntöä: ikä määritellään kuluvan vuoden mukaan siten että jos kilpailijan ikä muuttuu kauden aikana vanhempaan luokkaan, kilpailee hän siinä koko kauden alusta asti. (esim jos täyttää 13 vuonna 2026 kesällä, ampuu silti koko vuoden nuorten eikä junnujen sarjassa)

Kisakutsut ja tarkemmat ajat päivitellään osoitteeseen: https://epjm.fi/kyronjoki-cup/

Kiitokset kaikille edellisinä vuosina mukana olleille ja tulkaahan taas uudelle kierrokselle!

Kehittäjään on otettu yhteyttä, raportoitu samalla pienetkin havaitut haasteet -- ja he ovat luvanneet päivityksen pikimmiten.

Kiitos kärsivällisyydestä.

-Ari / Ylläpito

Hood BHT:n vahvuudet ovat upea, 27 hehtaarin maastorata Espoon oittaalla, sekä aktiivinen treeniporukka. Mukaan ovat tervetulleita kaikki jousimetsästyksestä kiinnostuneet.

Tarjolla on myös selkeä aloittamisen polku, jonka kautta pystytään taklaamaan aloittamisen kinkkisimmät haasteet: oikeanlaisen jousen hankinta ja ampumatekniikka. Olemme panostaneet myös jousimetsästykseen nykyään oleellisesti kuuluvan kiipeilyn kouluttamiseen.

Verkkosivu: Hood Bowhunting

Teksti ja kuvat: Aleksi Lumme

Suomen Jousimetsästäjäin Liitto tekee töitä sen eteen, että jousella metsästäminen olisi Suomessa jatkossakin mahdollista, turvallista ja arvostettua. Jokainen julkaisemamme Jäkkärä-lehden numero on osoitus siitä, mitä intohimoiset harrastajat saavat yhdessä aikaan: yli 50 sivua jousimetsästystä koskevaa tietoa, kokemuksia, tutkimusta ja seuratarinoita.

Jäkkärä on ainutlaatuinen julkaisu – tehty jousimetsästäjien toimesta jousimetsästäjille. Tänäkin vuonna olemme koonneet yli kymmenen artikkelia sekä esittelyjä aktiivisista seuroista ympäri maan. Toivomme, että (juuri painoon lähtevä) lehti inspiroi ja tarjoaa uutta opittavaa niin kokeneille kuin aloittelevillekin jousimetsästäjille.

Jousimetsästyksen asema Suomessa on vahva – ja sen eteen tehdään töitä

Suomessa jousimetsästys on paremmassa asemassa kuin monissa naapurimaissamme. Vuodesta 2001 asti jousella on voinut metsästää metsäkaurista ja majavia, ja vuodesta 2017 myös valkohäntäpeuroja ja muita sorkkaeläimiä hirveä lukuun ottamatta. Liitto on vaikuttanut tähän pitkäjänteisesti ja muun muassa ollut aloitteentekijä hirven sallimisessa jousella metsästettäväksi.

Vaikka prosessi on välillä ollut kiinni poliittisista käänteistä, kehitys on kokonaisuutena kulkenut oikeaan suuntaan. Jousi on vakiinnuttanut paikkansa vastuullisena ja tehokkaana metsästysaseena: jousimetsästäjät ovat keskimäärin hyvin harjoittuneita, ja erityisesti taajamien läheisyydessä jousella on tärkeä rooli pienten sorkkaeläinten kannanhallinnassa.

Tarvitsemme uusia tekijöitä – juuri sinun panoksesi voi ratkaista

Jousimetsästys on hyvissä kantimissa, mutta liiton tulevaisuus ei rakenna itse itseään. Aktiivinen ydinjoukkomme on vuosien aikana pienentynyt, ja edunvalvonta vaatii lisää tekijöitä.

Tarvitsemme ihmisiä, jotka haluavat:

• edistää jousimetsästyksen asemaa Suomessa
• vaikuttaa lainsäädäntöön ja tuoda jousimetsästyksen ääntä esiin
• neuvoa, opettaa ja jakaa osaamistaan harrastajille
• osallistua projekteihin tai kehittää uutta toimintaa

Voit tulla mukaan juuri sen verran kuin sinulle sopii – yksittäiseen projektiin, tiettyyn tehtävään tai pysyvämpään rooliin. Kaikki panokset ovat tärkeitä, ja liiton toimintaa voidaan muokata sen mukaan, mihin osaajia löytyy.

Jos koet, että haluat olla mukana rakentamassa suomalaisen jousimetsästyksen tulevaisuutta, ota rohkeasti yhteyttä. Liitto on tekijöidensä näköinen – ja jokainen uusi vapaaehtoinen vahvistaa yhteistä asiaa.

Antti Saarenmaa
puheenjohtaja@jousimetsastys.fi