Suomi on päässyt neljän kieliversion joukkoon merkittävänä eurooppalaisena jousimetsästysmaana!

Lehden tavoitteena on jakaa tietoa jousimetsästyksen monimuotoisuudesta: lajin perinteistä, tekniikoista ja kokemuksista sekä ihmisistä, jotka vaikuttavat jousimetsästyksen parissa Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Päätoimittaja Errol Benstead kertoo olevansa iloinen, että suomalaiset jousimetsästäjät voivat nyt tutustua CHARC-lehteen omalla kielellään ja liittyä tähän kansainväliseen jousimetsästäjäyhteisöön.

Benstead ottaa mielellään vastaan ajatuksia jousimetsästyksestä ja toivoo pääsevänsä tekemään yhteistyötä Suomen kanssa, jota hän pitää merkittävänä jousimetsästysmaana.

Lehden sisältö koostuu uutisista, metsästystarinoista, testeistä, teknisistä artikkeleista, tuote-esittelyistä, ekologiasta, metsästykseen liittyvistä pohdinnoista ja erätaiteesta (kirjat, kuvataide, elokuvat). Myös EBF (European Bowhunting Federation) on saanut lehteen oman osion, jossa voimme tiedottaa ajankohtaisista asioista ja esitellä Euroopan eri maiden jousimetsästysmahdollisuuksia. Mahdollisesti jo seuraavassa numerossa julkaistaan esittely Suomesta jousimetsästysmaana.

Lehteen ja sen uusiin kieliversioihin voi tutustua osoitteessa: https://www.charcmagazine.com

Lehden verkkoversion voi tilata kolmen eripituisen tilausjakson ajaksi:

• 1 kuukauden tilaus: 10 €
• 6 kuukauden tilaus: 20 €
• 12 kuukauden tilaus: 30 €

Painetun lehden 12 kuukauden tilaus maksaa 100 €. Toivottavasti Suomesta tulee riittävästi tilauksia, jotta suomenkielinen versio pysyy tarjolla myös jatkossa – jokainen tilaus tukee sen säilymistä.

Teksti: Juha Kylmä
Kuva: CHARC sivustolta

Milloin on paras aika metsästää peuraa – ja kuinka paljon sää, kuun vaihe ja kiima-aika vaikuttavat metsästyssuunnitelmiin? Metsästyskauden eri vaiheet, tuulen suunta ja metsästyspaine voivat edesauttaa tai latistaa metsästysmenestystä.

Hyvä aika metsästää peuraa on periaatteessa aina, kun metsästyskausi on auki. Peurat ovat aktiivisimpia aamu- ja iltahämärässä. Siksi useimmat metsästäjät hyödyntävät juuri näitä vuorokaudenaikoja. Peurat kyllä liikkuvat, ruokailevat ja juovat joka päivä, joskus vaan enemmän joskus vähemmän. Kuitenkin jotkut ajat ovat varmasti parempia peurojen näkemisen kannalta.

Aamuisin peurat tyypillisesti siirtyvät yöaikaisilta ruokailualueiltaan takaisin suojaisiin makuupaikkoihinsa ja myöhään illalla ne toimivat päinvastoin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettei peuroja voisi nähdä keskellä päivääkin.
Isosarvisia peurapukkeja tavoitellaan tyypillisesti kiima-aikana, jolloin niitä saattaa nähdä enemmän liikkeellä ja ne saattavat olla hieman varomattomampia naaraitaan vahtiessaan. Kauden alussa, kun metsästyspaine ei vielä ole kova saattaa peuroja näkyä hyvin ja niiden liikeitä on helpompi ennustaa. Peurojen täytyy kuitenkin liikkua ja etsiä ravintoa läpi metsästyskauden, joten koko kausi on otollista jahtiaikaa.

Kiima-aika on useiden metsästäjien, etenkin sarvipäitä tavoittelevien, suosiossa. Kiimakuoppia ja sarvien hankausjälkiä alkaa ilmestyä, pukit ottavat yhteen sarvet kalisten ja juoksevat naaraiden perässä. Tähän aikaan ravinto ei enää ole määräävä tekijä peurojen käyttäytymisessä. Vanhimmat ja viisaimmat pukitkin saattavat olla hieman huolimattomia ja astua nuolen ulottuville. Tähän aikaan saattaa olla hyvä idea viettää vaikka koko päivä passissa.

Kiiman jälkeen pitää alkaa varautua kylmään talvikauteen ja ravinto on jälleen pääasiallinen huomion kohde. Peurat alkavat myös taas liikkua enemmän ryhmissä ja niiden käyttäytyminen alkaa olla ennustettavampaa.
Sääolot, kuten lämpötila, sade, tuuli ja lumi voivat vaikuttaa meidän metsästäjien metsästyshalukkuuteen, mutta tutkimusten mukaan mikään näistä ei juurikaan vaikuta peurojen liikkumiseen. Peurat ovat olosuhteista riippumatta aktiivisimpia aamu- ja iltahämärässä. Yhdysvaltalainen National Deer Association korostaa, että tutkimukset ovat myös toistuvasti osoittaneet, että kuunvaiheilla on vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusta peurojen liikkumiseen. Jahtiin kannattaa siis mennä aina kun mahdollisuus tarjoutuu.

Tuuli on kuitenkin syytä ottaa huomioon jahtipäivää suunnitellessa. Passipaikkoja on hyvä olla useampia, jotta voi valita tuulensuunnan kannalta sopivimman passin. Joka passilla olisi myös hyvä olla pari suotuisaa tuulensuuntaa. Väärään paikkaan mennessä saattaa säikäyttää peurat ja tulla opettaneeksi niille missä passipaikka sijaitsee.
Kostea maa ja sopiva tuulenvire voi olla eduksi. Passiin pääsee hiljaa, kun jalkojen alla ei rapise ja tuuli kahisuttaa hämäävästi puiden lehtiä.

Alueilla, joissa metsästetään paljon viikonloppuisin saattaa olla hyvä idea lähteä passiin viikon keskivaiheilla, jolloin peurat ovat saaneet aikaa rauhoittua viikonlopun paineesta.
Passiin menemiseen ja puuhun kiipeämiseen kannattaa varata paljon aikaa. On hyvä olla valmiina paljon ennen otollisinta metsästysaikaa; aamu- ja iltahämärää.

Jokainen metsästyskauden päivä on hyvä päivä metsästää peuraa. Mitä enemmän aikaa metsästykseen käyttää sitä todennäköisemmin peura hiipii ampumasektoriin sopivalle etäisyydelle.

Teksti ja kuvat: Juha Kylmä

Keitä yrityksenne takana on?

Dana Worster on työskennellyt jousiammunnan parissa Suomessa yli 20 vuotta. Hän aloitti Merrysportilla ja perusti Hunter's Friend Europen (myöhemmin: HFE) vuonna 2010.

HFE:llä on Savonlinnassa kaksi muuta työntekijää, joilla on koulutusta jousiin liittyvään tekniikkaan ja osaamista nuolten rakentamisesta. Lisäksi yrityksen johdossa työskentelee kolme henkilöä, joilla on jousimetsästys- ja teknistä osaamista. Tukenamme on neljä muuta kokoaikaista asiakaspalvelijaa sekä 6–8 varastotyöntekijää.

Toimitusjohtajamme on innokas jousiampuja ja -metsästäjä, joka ymmärtää näiden tuotteiden ja palvelujen arvon muuten vahvasti metsäalaan keskittyvässä yrityksessä. Dana hoitaa edelleen suurimman osan jousiammunnan asiakaspalvelusta ja jousien säädöistä, mutta muut auttavat tarvittaessa. Nykyisin yrityksessä on vuodenajasta riippuen yhteensä noin 30 työntekijää, ja sen kokonaisliikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa.

Mistä kaikki alkoi?

HFE perustettiin vuonna 2010 Artemis Jousi ja Erän pohjalta yhdysvaltalaisen, Kentuckyssa toimivan Hunter’s Friend LLC franchising-yritykseksi. Pian tämän jälkeen toimintaan yhdistyi Arrowhouse ry / Janne Kokkonen, jotta englanninkielisen HFE-verkkosivuston rinnalle saatiin myös suomenkielinen sivusto.

Uittokalusto Oy osti HFE:n vuonna 2017 ja hankki HFE-nimen ja liiketoiminnan kokonaan yhdysvaltalaiselta Hunter’s Friendiltä. Teemme edelleen tiivistä yhteistyötä hankinnoissa, mutta kumpikin toimii omalla maantieteellisellä alueellaan. Janne lähti yrityksestä ja otti vastuulleen Tahkovuorella toimineen HFE-elämyspalvelutoiminnan kaluston ja muun omaisuuden, jotka oli rajattu yrityskaupan ulkopuolelle.

Tuolloin HFE:n verkkokauppa keskittyi pelkästään jousiammuntaan ja jousimetsästykseen. Uittokalustolla oli jo ennestään metsästystarvikeliiketoimintaa, joten nämä kaksi kokonaisuutta yhdistettiin. Uittokalusto.fi:stä tuli yrityksen suomenkielinen verkkokauppa ja HFE:stä Euroopan markkinoita palveleva verkkokauppa.

HFE palvelee tällä hetkellä englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi. Lisäämme kielivaihtoehtoja vuonna 2027 toteutettavan verkkosivuston kokonaisuudistuksen jälkeen. Uittokalusto on hiljattain ottanut valikoimaansa myös kalastusvälineitä, ja vuonna 2027 avaamme Angler’s Friendin täydentämään erä- ja ulkoilualan liiketoimintaamme.

Miten asiakkaat voivat asioida teillä?

Uittokalustolla on kaksi kivijalkamyymälää, Savonlinnassa ja Tampereella. Päävarasto sijaitsee Savonlinnassa, kuten se on sijainnut jo vuosikymmeniä. Meillä on tällä hetkellä kaksi verkkokauppaa, jotka palvelevat yhteensä neljällä kielellä. Markkinoimme tuotteitamme eri puolilla Eurooppaa ja toimitamme kaikkiin maantieteellisesti Eurooppaan kuuluviin maihin. Toimitamme myös joihinkin Euroopan ulkopuolisiin maihin, kunhan se ei ole ristiriidassa yhdysvaltalaisen Hunter’s Friendin liiketoiminnan kanssa.

Danan voi tavata Savonlinnassa ajanvarauksella. Lisäksi Savonlinnassa työskentelee päivittäin useita työntekijöitä, jotka auttavat tavallisissa ostoksissa ja esimerkiksi nuoliasioissa. Tuotteita voi noutaa Tampereen myymälästä ilman toimituskuluja, mutta myymälän rajallisten tilojen vuoksi emme enää pidä siellä jousiammuntavälineitä varastossa.

Jousiammuntavälineiden myyntimme jakautuu tällä hetkellä suunnilleen puoliksi Suomen ja muun Euroopan kesken. Muissa metsästystarvikkeissa suhde on noin 80 prosenttia Suomeen ja 20 prosenttia muualle Eurooppaan. Ulkomaanmyyntimme kasvaa nykyisin suurin prosenttiluvuin, ja suhtaudumme Euroopan tulevaisuudennäkymiin luottavaisesti. Kuten kaikki tiedämme, Suomen jousiammuntamarkkinat ovat rajalliset. Suomi on silti nyt ja aina kotimme ja toimintamme tärkein painopiste.

Millaisia jousimetsästäjiä asiakkaanne ovat?

Palvelemme kaikkia aivan vasta-alkajista kokeneimpiin jousiampujiin. Olemme vuosien mittaan onnistuneet erittäin hyvin tarjoamaan Suomessa ja muissa maissa asuville asiakkaillemme täyden palvelun kokonaisuuksia: erikoisliikkeessämme ampumavalmiiksi säädettyjä jousia ja asiakkaalle yksilöllisesti rakennettuja nuolia.

Tämä tulee aina olemaan toimintamme ydin. Aidon jousiammunnan erikoisliikkeen tehtävänä on vastata kaikentasoisiin kysymyksiin ja tarjota kattavat palvelut. Asiakaspalvelu on ollut vahvuutemme alusta lähtien, ja koko asiakaspalvelutiimimme on valmiina auttamaan päivittäin kello 8–16.

Mihin tuotevalikoimanne painottuu ja miksi?

Jousiammuntamarkkinoiden kasvu on viime aikoina pysähtynyt useista eri puolilla maailmaa vaikuttavista syistä. Pystymme silti pitämään varastossamme laajan valikoiman verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin liikkeisiin.

Yksikään vähittäiskauppa ei voi pitää kaikkea varastossa, eivätkä siihen pysty edes tukkuliikkeet. Pyrimme kuitenkin kertomaan asiakkaille selkeästi ja rehellisesti, jos erikoistuotteiden toimitusaikoihin on odotettavissa viiveitä.

Meillä on hyvät suhteet useisiin eurooppalaisiin tukkuliikkeisiin. Kokomme ansiosta voimme myös ostaa suoraan monilta keskeisiltä valmistajilta. Näin pystymme pitämään hinnat kilpailukykyisinä ja tarjoamaan ajoittain hyviä tarjouksia.

Pyrimme pitämään yleisimmät tuotteet jatkuvasti hyllyssä. Etsimme myös aktiivisesti uusia tuotteita valikoimaamme osallistumalla ATA Show- ja SHOT Show -messuille.

Olemme viime vuosina menestyneet hyvin Darton-jousien eurooppalaisena jakelijana. Kohtuullisen hinnan ja laadun yhdistelmä on tehnyt niistä suosittuja niin aloittelijoiden kuin kokeneidenkin ampujien keskuudessa.

Tuomme esimerkiksi VaporTrail-nuolihyllyt takaisin valikoimaamme tänä vuonna. Ne olivat aikoinaan varsin suosittuja, mutta katosivat eurooppalaisten tukkuliikkeiden valikoimista. Nyt hankimme niitä suoraan valmistajalta ja tuomme ne takaisin saataville.

Aloittelija ottaa yhteyttä ja etsii itselleen sopivaa jousimetsästysvarustusta. Miten opastatte häntä?

Meillä on kattava lista asioista, jotka selvitämme jokaiselta uudelta jousiasiakkaalta ennen kuin suosittelemme hänelle välineitä tai palveluja.

Tilauksen voi tehdä suoraan verkossa ilman asiakaspalvelun apua. Silti 95 prosenttiin myymistämme jousista liittyy jossakin muodossa henkilökuntamme henkilökohtaista palvelua. Haluamme varmistaa jo ennen tuotteiden lähtöä liikkeestä, että kokonaisuus vastaa asiakkaan odotuksia.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että otamme itse yhteyttä asiakkaaseen tilauksen jälkeen varmistaaksemme, että hän on tehnyt itsenäisesti oikeat valinnat. Jos esimerkiksi huomaamme aiemmin meiltä jousen ostaneen asiakkaan tilaavan jäykkyydeltään liian löysiä nuolia, otamme häneen viipymättä yhteyttä. Näin varmistamme, että hän saa oikean tuotteen eikä tuhlaa aikaansa tai rahojaan.

Millaista tukea tarjoatte ennen ostosta ja sen jälkeen?

Olemme täyden palvelun jousiammunnan erikoisliike ja hoidamme aina kaikki valmistajien edellyttämät myynnin jälkeiset takuuvelvoitteet. Kuten edellä mainitsin, suuri asiakaspalvelutiimimme vastaa arkisin kysymyksiin sekä ennen kauppaa että sen jälkeen.

Välineiden kokeilumahdollisuuksien järjestäminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten kaikki alan liikkeet tietävät. Jos yhden jousen myymiseksi koeammutaan viittä jousta, toiminta on parhaimmillaankin tappiollista: kaikkien viiden arvo laskee heti, kun niistä tulee esittelykappaleita. Meillä on koeammuttavana yksi tai kaksi jousta, mutta ei koko valikoimaa. Toivomme asiakkaiden ymmärtävän tämän.

Saamme hankittua kaikki laajan toimittajaverkostomme kautta saatavilla olevat varaosat. Pyrimme pitämään paljon osia varastossa, mutta yli 20 vuoden aikana vain kerran tarvittujen tuotteiden lista on hyvin pitkä. Kaikkien niiden pitäminen jatkuvasti hyllyssä ei siksi ole helppoa.

Minkä teette erityisen hyvin?

Jousiammunta voi tuntua monimutkaiselta kokeneestakin ampujasta. Siksi teemme paljon töitä pitääksemme osaamisemme mahdollisimman ajan tasalla ja jaamme kokemustamme jokaisen sitä kysyvän asiakkaan kanssa.

Kaikki asiakaspalvelijamme eivät ole jokaisen asian asiantuntijoita, mutta he tietävät, keneltä organisaatiossamme tarvittava tieto löytyy. Asiakas saa vastauksen yleensä viimeistään muutamassa tunnissa. Verkosta löytyvät asiakasarviot kertovat osaltaan asiakaspalvelumme tasosta.

Mitä haluaisitte jousimetsästäjien tietävän yrityksestänne sellaista, mitä he eivät ehkä vielä tiedä?

Laajennamme tulevaisuudessa valikoimaamme entistä enemmän taulu- ja maastojousiammunnan tuotteisiin. Pystymme jo nyt hankkimaan tuhansia tuotteita, joita ei näy verkkosivuillamme.

Otamme aina mielellämme vastaan tuotetoiveita. Yksittäisen, vain Yhdysvalloissa myytävän tuotteen hankkiminen ei aina onnistu, mutta meiltä kannattaa kysyä. Toimittajaverkostomme on laajempi kuin kenelläkään muulla.

Jos teillä on kivijalkamyymälä tai jousiammunnan erikoisliike, mitä asiakkaat voivat siellä tehdä ja kokea?

Meillä on fyysinen jousiammunnan erikoisliike, jossa voi tutustua paikan päällä Suomen suurimpaan jousiammuntavälineiden valikoimaan. Kuten muissakin liikkeissä, monien eri jousimallien koeampuminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Suomen myyntimäärät eivät yksinkertaisesti ole niin suuria, että laajaa koeammuntajousien valikoimaa voitaisiin pitää jatkuvasti saatavilla.

Ymmärrän, ettei tämä ole erityisen myönteinen asia kerrottavaksi, mutta asiakkaan on tärkeää ymmärtää toiminnan realiteetit. Haluamme kertoa mahdollisimman avoimesti, miten liiketoimintamme toimii.

Voimme kuitenkin koota ja varustella jousen asiakkaan läsnä ollessa ja samalla opastaa häntä sekä antaa vinkkejä säätämiseen.

Mitä haluaisitte kehittää toiminnassanne seuraavaksi, ja miten se hyödyttäisi asiakkaitanne?

Laajennamme tuotteidemme ja palvelujemme myyntiä Euroopassa. Tämä hyödyttää myös Suomen asiakkaita, sillä kasvun myötä voimme pitää enemmän tuotteita varastossa ja laajentaa valikoimaamme.

Koulutamme lisäksi yhä useampia työntekijöitämme tuntemaan jousiammunta- ja metsästystuotteet paremmin. Näin voimme tarjota entistä joustavampaa ja asiakkaan tarpeet paremmin huomioivaa palvelua.

Uittokalusto / Hunter's Friend Europe
Taitajantie 2, 57210 Savonlinna
Ahlmanintie 72, 33800 Tampere
(045) 208 6292
dana.worster@uittokalusto.fi
https://www.uittokalusto.fi
https://www.huntersfriend.eu

Rakenteelliset poikkeamat eivät ole vaivojen syy, koska esim. olkapään kuvauksissa kiertäjäkalvosimen poikkeavia löydöksiä on havaittu 99%:lla yli 40-vuotiaista ja nivelrikkoakin 39%:lla (Ibounig T.,HY 2026). Olkapään yleisin kirurginen toimenpide, olkalisäkkeen avarrus, ei tutkimusten mukaan hyödytä juuri koskaan (FIMPACT, 2025)?

Vastaus kysymykseen onkin hyvin monimutkainen ja tulkinnanvarainen asia.  Yhtä ainoaa oikeaa eikä absoluuttista totuutta ole, mutta useissa tapauksissa on muutamia yhteisiä tekijöitä. Tämä artikkeli on allekirjoittaneen henkilökohtainen arvio tästä lajiamme riivaavasta ongelmasta, joka on jo liian monen kohdalla laittanut harrastukselle stopin. Oma käsitykseni on muovaantunut viimeisen 25 vuoden aikana kokemuksistani eri lajien parissa urheilijana ja valmentajana, terveydenhoidon ammattilaisena satoja olkapään alueen ongelmia tutkineena ja hoitaneena. Yritän tuoda esille omasta mielestäni merkittävimmät aiheeseen liittyvät tekijät mm. ongelmaan liittyvistä rakenteista, niiden toiminnasta, eri vammamekanismeista ja riskitekijöistä, sekä harjoitteluun, rasitukseen ja palautumiseen liittyviä tekijöitä.

Rakenne

Olkanivel on olkaluun (humerus) ja lapaluun (scapula) välinen liitos. Tämä pallonivel on ihmisen liikkuvin nivelrakenne. Sen toiminnan takia on oleellista ottaa huomioon myös solisluun yhteys rintalastaan (sternum) ja erityisesti lapaluun liike suhteessa vartaloon, koska yläraajan ainoa luinen yhteys vartaloon solisluun (clavicula) kautta ei ole kovinkaan vahva. Käytännössä puhutaankin hartiarenkaasta eikä pelkästään olkanivelestä. Nivelten tukemiseen liittyy useita nivelsiteitä ja olkanivelessä myös rustorengas (glenoid labrum) sekä nivelkapseli.

Osan tuesta ja kaiken liikkeen tuottaa monimutkainen lihaksisto. Kiertäjäkalvosimen (rotator cuff) lihasten tärkein tehtävä on tukea olkaniveltä pitämällä olkaluun pää kuopassaan ja säätelemällä nivelen kireyttä. Isompien, pinnallisempien lihasten tehtävä on tuottaa liikevoimaa olkaniveleen. Lihakset kontrolloivat myös lapaluun asentoa ja liikettä.

Tätä olkaluun ja lapaluun synkronoitua liikettä suhteessa vartaloon kutsutaan scapulohumeraaliseksi rytmiksi.  Välillä kuulee väitteitä, että poikkeava olkalisäkkeen (acromion) muoto altistaisi olkapään ahtaumalle ja se pitäisi ottaa harjoittelussa huomioon. Kuitenkin ns. normaalin rakenteen (tyyppi 1) ollessa se harvinaisin variaatio, on näillä poikkeamilla (tyypit 2 ja 3) harvoin mitään käytännön merkitystä.

Liike

Lapaluun oikeanlainen liike ja liikkeen hallinta ovat avain olkapään terveyteen. Näihin liittyvien tekijöiden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen on kriittisen tärkeää, jos haluamme rakentaa mahdollisimman tehokkaan, mutta samalla myös turvallisen harjoitusohjelman.  Liikuttaessa olkavartta poispäin vartalosta, joko sivulle tai eteen, liike alkaa olkanivelestä. Olkanivelen ollessa pallonivel, pallopinnassa syntyy liukuvaa liikettä suhteessa nivelkupin pohjaan, eli liikkeen keskipiste pysyy melko hyvin paikallaan. Tämä on tärkeää, jotta olkalisäkkeen alainen tila ei käy liian pieneksi ja syntyisi ns. ahdasta olkapäätä. Olkavarren käännyttyä 0-30⁰ (huomattavaa vaihtelua eri tietolähteissä) pitäisi lapaluun lähteä liikkeeseen mukaan. Tämän jälkeen liikkeen pitäisi jakaantua lavan ja olkanivelen välille niin, että olkanivel kiertyy hieman enemmän (4:5-1:2). 

Ongelmia tähän liikkeeseen voivat aiheuttaa esimerkiksi liian kireä olkanivelen nivelkapseli, kiertäjäkalvosimen lihakset, jäykkä rintaranka tai rintakehä (kylkiluut), tietyt lihaskireydet yläselässä (lapojen väli) tai lihasheikkoudet (sahalihas). Myös ongelmat lihasten hermotuksessa voivat muuttaa liikerytmiä. Viimeisimpään syynä voi olla esim. hermovaurio, hermopinne tai nivellukot. Joka tapauksessa kaikki mikä rajoittaa lapaluun liikettä, lisää automaattisesti olkanivelen osuutta liikerataan ja siihen kohdistuvaa rasitusta. Kun olkanivelen kulma kasvaa, sitä liikuttavien lihasten kuormitus lisääntyy ja se muuttuu epätaloudellisemmaksi. Samalla tila olkalisäkkeen alla helpommin pienenee ja riskit ahtaumalle sekä kudosvauriolle kasvavat.

Toiminta 

Yksi tapa luokitella lihakset on jakaa ne liikettä tuottaviin (mobilaattorit) ja ei-toivottua liikettä vastustaviin eli asentoa tukeviin (stabilaattorit). Asentoa tukevia lihaksia on sekä paikallisia että globaaleja. Myös nivelet voidaan jakaa Gray Cookin ja Michael Boylen kehittämän ”Joint by Joint”-konseptin mukaisesti, jossa nivelten mobiliteetti (liikkuvuus) ja stabiliteetti (vakaus) vuorottelevat. Keho on nivelketju, jossa yhden nivelen täytyy olla liikkuva, kun taas sen ylä- tai alapuolella olevan nivelen täytyy olla vakaa. Ongelmia syntyy, kun nivel ei täytä erityistä tehtäväänsä ja aiheuttaa toiseen niveleen toimintahäiriön. Esimerkiksi nilkka tarvitsee liikkuvuutta, polvi vakautta, lonkka liikkuvuutta ja lannerangan vakautta jne.

Eli nivel on joko rakenteellisesti vahva ja samalla jäykkä, tai sitten se on liikkuva, mutta samalla heikko ja alttiimpi vauriolle. Käytännössä tilanne on aina jotain näiden kahden ääripään välillä. Tämä näennäisen karkea jako liikkuvuuden ja tuen välillä on yksi tärkeimmistä tekijöistä olkapään ongelmien taustalla, sillä olkanivel on kehon liikkuvimpana nivelenä aina rakenteellisesti heikko. 

Tehtävä

Olkanivelen tärkein tehtävä on mahdollistaa liike useisiin eri suuntiin. Olkapään terveyden kannalta merkittävin harjoitustarve on lihasten vahvistaminen, kontrollin tehostaminenja nivelen tukeminen, ei liikkuvuuden lisääminen. Päinvastoin kuin lonkkanivel, olkanivel ei ihmisellä ole (kehon)painoa kantava rakenne. Se ei vahvistu riittävästi pelkällä kardiovaskulaarisella liikunnalla, vaan tarvitsee jonkinlaista voimaharjoittelua.

Olkanivel on luonnostaan laajaliikkeinen rakenne, liikkuvampi kuin useimmiten olisi edes tarpeellista. Siksi suurissa tai pitkäkestoisissa kuormituksissa pitäisi mahdollisimman suuri osa liikettä ja dynaamista voimantuottoa pyrkiä kohdistamaan lapaluun kautta selkälihaksiin olkapään sijasta.  Lajeissa, kuten jousiammunnassa, joissa maksimaalinen rasitus ei ole lähelläkään normaalin sietokyvyn rajoja, olisi tärkeämpää miettiä suhteellista rasitusta. Jos esimerkiksi tasalaatuisen (halkaisija ja seinämän paksuus) putken päistä taivuttaa, jakaantuu rasitus ja myös taipuma keskivoittoisesti, mutta melko tasaisesti. Jos putki ei ole tasalaatuinen, kohdistuu rasitus (ja taipuma) voimakkaasti heikoimpaan kohtaan. Eli heikoin lenkki pettää ensin.

Vammamekanismit

Kuormitus voi aiheuttaa vamman yhdellä kolmesta eri mekanismista; äkillisenä, pitkäkestoisena tai toistuvana kuormituksena. 

1. Äkillinen kuormituksen lisääntyminen aiheuttaa nopean sietokyvyn ylityksen ja kudoksen pettämisen. Tyypillinen esimerkki kuormituspiikistä on kolari, putoaminen tai muu tapaturma.
2. Pitkäkestoinen kuormitus aiheuttaa vaurion yhdellä, mutta liian pitkään jatkuneella rasituksella. Esim. kumarassa työskennellessä kudokset väsyvät ja lopulta pettävät.
3. Toistuvan kuormituksen aiheuttama sietokyvyn aleneminen, joka johtaa kudoksen pettämiseen, eli vamman syntyyn X määrän toistojen tai harjoituskertojen jälkeen. Viive voi olla yksittäisiä toistoja, tai jopa kuukausia. Tämä on jousiammunnan kannalta selvästi merkittävin vammamekanismi.

Ongelmille altistavia tekijöitä

Kuten selkäkivuissa, myös olkapään ongelmissa on taustalla lähes aina toiminnalliset, ei rakenteelliset syyt. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen tekijä löytyy meidän arkirutiineista. Ihmisen fyysinen passivoituminen hidastaa aineenvaihduntaa, mutta nivelille haitallinen vaikutus johtuu suoraan liikkeen vähenemisestä. Verisuonet ruokkivat useimmat kudokset ihmisen kehossa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Näihin lukeutuvat sarveistuneet kudokset, silmän lasiainen ja rustot. Verenkierron puuttuessa on jokaisen yksittäisen nivelen aineenvaihdunta riippuvainen kyseisessä nivelessä tapahtuvasta liikkeestä, tarkennettuna paineenvaihtelusta. Eli nivelten aineenvaihdunta ei hidastu verenkierron hidastuessa, vaan liikkeen vähentyessä. 

Mutta mitä käytännön merkitystä tällä on? Monien kestävyyslajien, eli kardiovaskulaarisesti tehokkaiden liikuntamuotojen hyöty on rajoittunut vain osaan nivelistä. Esimerkiksi pyöräily on erittäin hyödyllinen liikuntamuoto hengitys- ja verenkiertoelimille, mutta selkäranka, erityisesti kaularanka, altistuu staattiselle kuormitukselle ja sitä kautta jäykistymiselle, kun liikettä tulee lähinnä alaraajoihin. Samaten asvaltilla juoksu, jossa painopiste siirtyy alaraajojen välillä nopeasti, rangan myötäilevä liike jää liian vähäiseksi. Eli liikumme, mutta liike kohdistuu kehoon vain rajoitetusti.

Harjoittelu

Kudokset reagoivat voimaan (engl. force). Voima voi olla mekaanista, sähköistä, kemiallista tai säteilyenergiaa tai niiden yhdistelmiä. Ensin mainittua kutsutaan yleensä kuormitukseksi tai rasitukseksi. Voimat vaikuttaa yksittäisiin soluihin, kudoksiin, elimiin ja elinjärjestelmiin, joiden tavoite on hengissä pysyminen. Tähän pyritään, joko säilyttämällä vallitseva tilanne (status quo) tai vahvistumalla, riippuen siitä kuinka merkittävää rasitus on. Merkittävyyteen vaikuttaa kuormituksen määrä, kesto, toistuvuus, kumulatiivisuus jne. Vahvistumistapoja on solujen toiminnan tehostuminen ja / tai niiden määrän lisääntyminen (esim. punasolut). Pitkään jatkunut liian vähäinen kuormitus taasen aiheuttaa kudosten ja toimintojen heikkenemistä. Syynä tähän on mm. pyrkimys energiataloudellisuuteen.

Harjoittelun tarkoitus on siis vahvistaa rakenteita, parantaa elinjärjestelmien toimintaa tai edistää palautumista. Nämä tapahtuvat kehittämällä fyysisiä, hermostollisia ja / tai psyykkisiä ominaisuuksia. Fyysisiä ominaisuuksia ovat voima ja kestävyys. Hermostollisia ominaisuuksia ovat tasapaino, kehonhallinta, ketteryys, nopeus, taito ja tekniikka. Psyykkisiä taitoja ovat mm itsetuntemus, itseluottamus, itsensä motivointi, keskittymiskyky, tunteiden ja ajattelun säätely, vireystilan ja stressin säätely, tavoitteiden asettaminen ja kilpailemisen taito.

Yksittäisten harjoitteiden tarkoitus on antaa ärsyke johon keho reagoi ja korjaa rasituksen aiheuttaman kudosvaurion. Kehon taipumus vaurion ylikorjaamiseen (superkompensaatio) ja tämän ylikorjaamisen kumuloituminen on kaiken kehittävän harjoittelun perusta.

Sanakirjan määritelmä harjoittelulle on jonkin asian opettelemista tekemällä sitä toistuvasti. Tavoitteellinen harjoittelu rakentuu realistisesta suunnittelusta, tavoitteista ja yksilöllisyydestä. Yksi ja sama malli ei sovi kaikille, koska jokaisella on omat vahvuudet, heikkoudet ja tavoitteet, mitkä vaativat kohdennettua lähestymistapaa. Toisin sanoen harjoittelu tulee aina räätälöiden jokaisen omille tarpeille.

Tutkimusten mukaan harjoittelun määrällä ja laadulla on suuri merkitys, erityisesti taitojen kehittämisessä, mutta mitä nämä tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat vaihtelevat suuresti lajista toiseen. Esimerkiksi fyysisten ominaisuuksien kehittymiselle tärkeät tekijät ovat helpommin mitattavissa kuin hermostollisten ominaisuuksien kehitykselle tärkeät. Synnynnäiset ominaisuudet kuten älykkyysosamäärä ovat paljon harjoittelua vähemmän merkittäviä.

Voima- ja kestävyysharjoittelussa suurin vaikutus (kuormitus) kohdistetaan tiettyihin rakenteisiin (lihakset, luusto) tai elinjärjestelmiin (hengitys, verenkierto) niiden kehittämiseksi. Kuormituksen syy (harrastus vs työ) ei muuta sen vaikutusta tukikudoksiin, jos se ei muuta siihen liittyviä voimia jne. Hermostollisia ominaisuuksia harjoitellessa motivaatio tai keskittyminen muuttaa oleellisesti hermoyhteyksien rekrytointiin erityisesti keskushermostossa ja näin ollen vaikuttaa harjoituksen lopputulokseen.

Harjoittelun on todettu olevan tehokkainta silloin kun harjoittelija keskittyy harjoitukseen ja siirtyy pois mukavuusalueeltaan, eli yrittää asioita joita ei vielä osaa. Harjoituksista ei ole samanlaista hyötyä toistaessa jo osattuja (helppoja) asioita. Harjoittelun vaikutus taitoihin heikkenee, jos urheilija tekee rutiininomaisia suorituksia. Tiukkaa keskittymistä vaativia harjoituksia pystyy tekemään korkeintaan 4-5 tuntia päivässä.

Kehittymisen edellytyksiin kuuluu myös suorituksen arviointi ja mittaaminen. Tämä on helpointa omaan tasoon sopivan valmentajan kanssa. Palautteen pohjalta urheilija voi keskittyä harjoittelussaan virheiden korjaamiseen tai suunniteltujen muutosten tekemiseen. Noustuaan huipulle henkilö pystyy tietyin edellytyksin jo valmentamaan itseään. Nykykäsityksen mukaan eri alojen / lajien huippuja yhdistää vähintään 10 vuoden / 10.000 tunnin intensiivinen harjoittelu valmentajien johdolla ja perheen tuella. Muusikot nousevat kansainväliselle huipulle vasta 15–25 vuoden harjoittelun jälkeen. Harkittu harjoittelu on myös aloitettava varhaisella iällä.

Jokainen kehon käyttötapa (työ, urheilulajit, hyötyliikunta jne.) kuormittaa kehoa eri tavoilla, sen eri osia eri suhteessa ja eri ominaisuuksia eri tavalla. Lajiharjoittelun tarkoitus on kehittää lajissa tarvittavia osa-alueita tuloksen parantamiseksi. Oheisharjoittelun tehtävä on tukea lajiharjoittelua eri tavoin. Sillä voidaan korostaa spesifisiä osa-alueita ja nopeuttaa niiden kehitystä. Oheisharjoittelulla voidaan myös ylläpitää kehon käytön monipuolisuutta, eli aktivoida harvemmin käytettyjä osa-alueita (terveysliikunta, vammojen ennaltaehkäisy) ja sillä voidaan edesauttaa palautumista. Nämä oheisharjoittelun vaikutukset ovat jousiammunnassa poikkeuksellisen merkityksellisiä moneen muuhun lajiin verrattuna, koska jousella ampuminen on suorituksena lähes poikkeuksetta staattinen, monotoninen ja toispuoleinen.

Kehittävän harjoittelun kriteerit:

1. ärsyke on riittävän suuri (eli aiheuttaa kehossa reaktion) 
2. keho palautuu harjoittelusta (lepo, ravinto, huolto jne.)  
3. tehtyjen harjoitteiden väli on sopiva (superkompensaatio) 
4. harjoitteet toistetaan riittävän usein (kumulatiivisuus) 
5. harjoittelu on progressiivista ja 
6. spesifistä, eli harjoitus kohdistetaan oikein (ominaisuus, elinjärjestelmä) 

Edellä mainitut tekijät ovat aina yksilöllisiä ja niihin vaikuttaa moni asia, kuten ikä, sukupuoli, harjoitustausta, mutta periaatteet ovat kaikille samat.

Palautuminen

Lyhytkestoisessa rasituksessa keho käyttää energianlähteenä pääasiassa adenosiinitrifosfaattia (ATP) ja kreatiinifosfaattia (CP). Niiden varastojen palautuminen tapahtuu nopeasti, vieden parista kymmenestä sekunnista noin kolmeen minuuttiin. Pidempikestoisissa suorituksissa keho alkaa käyttämään hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa. Pitkistä harjoituksista palautuminen vaatii jo energian tankkausta, kudosvaurioiden korjaamista ja aikaa muutamista tunneista jopa useampiin päiviin. Ihan jokaisen harjoittelukerran jälkeen ei tarvita täydellistä palautumista, mutta useamman vajaaksi jääneen palautumisen jälkeen alkaa vammariski kasvamaan merkittävästi (overreaching vs. overtraining).

Palautumiseen vaikuttavat harjoittelun ja levon lisäksi ravinto, erilaiset stressitekijät ja kehon huolto. Palauttavalla / huoltavalla harjoittelulla pyritään ehkäisemän liiallista kuormittumista ja palauttamaan kuormittunut ja väsynyt elinjärjestelmä lähelle optimitilaa. Keinoja ovat esim. alkuverryttely, harjoittelun rytmitys, kevyemmät päivät ja lepopäivät sekä oheisharjoittelu.

Yksi tapa arvioida eri tekijöiden yhteisvaikutusta on laskea niihin käytetty aika. Useimmilla viikosta (168h) menee eniten aikaa nukkumiseen, 50-60h. Kun siihen lisätään toimistolla istuminen ja hieman näyttöpäätteen äärellä istumista vielä kotona tai television katselua, päästään helposti tilanteeseen, jossa paikallaanoloa on kertynyt yli sata tuntia. Niiden haittoja on täysin mahdotonta kompensoida muutamalla tunnilla liikuntaa. Ainoa toimiva ratkaisu on UKK Instituutin 2019 muokkaamia liikuntasuosituksia myötäillen minimoida ja pilkkoa paikallaanolo pienempiin osiin ja pyrkiä lisäämään liikettä työpäivään. Tällöin vapaa-ajalle jää helpommin järjestää aikaa voima- ja kestävyysharjoittelulle ja tietysti lajiharjoittelulle, joka sekin olisi staattisena suorituksena suotavaa pilkkoa osiin.

Jousiammunnan erityispiirteet

Jousiammunnassa on kysymys kehon, mielen ja välineen hallinnasta. Kuten muissakin taitolajeissa, toistot pyritään tekemään mahdollisimman samankaltaisina, jotta tekniikka vakiintuisi ja tulos olisi mahdollisimman hyvä. Tässä piilee yksi jousiammunnan paradokseista. Mitä paremmin suoritukset onnistutaan pitämään samanlaisina toisiinsa nähden, sitä heikommaksi käy kyky havaita eroja ja mahdollisuudet kontrolloida suorituksia.

Harrastuksen alussa, kun taidot ovat alkeelliset ja fyysiset ominaisuudet ei-optimaalisia, tulee vaihtelua automaattisesti. Tällöin havaintoja suoritusten eroavaisuuksista syntyy säännöllisesti ja kehittyy myös kyky korjata liikettä / asentoa. Kun suoritus kehityksen myötä vakiintuu, eli erot suorituksissa vähenevät, heikkenee myös kyky hallita suoritusta. Tällöin pitäisi harjoitteluun ottaa mukaan tarkoituksellisia muutoksia. Tätä kutsutaan variaatioksi.

Fyysinen suoritus rakentuu muutamasta tekijästä, joita harjoittelulla on tarkoitus kehittää. 

1. tasapaino ja asennon hallinta 
2. liikkuvuus (rintaranka) 
3. voimantuotto vetolihaksilla 
4. voimakestävyys tukilihaksilla 
5. jousen kontrolli (tekniikka) 
6. palautuminen (toistot, sarjat, treeni)

Tasapainoa ja asennon hallintaa harjoitellaan erilaisilla alustoilla, sekä jousen kanssa että ilman. Molempia kannattaa tehdä, koska ne vaikuttavat eri tavoilla. Maastossa tämä toteutuu parhaiten. 

Jousella ampuessa ei tule liikettä rankaan, joten monien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi pitää riittävä rintarangan liikkuvuus ylläpitää muilla tavoin. Siihen soveltuvat parhaiten kaikki ne liikuntamuodot, joissa korostuvat suuri toistomäärä ja kiertoliike. Tähän hyviä ovat esim. perinteinen hiihto, selkäuinti, melonta, frisbeegolf, kuntonyrkkeily tai vaikka pöytätennis. 

Voimantuottoa on järkevintä kehittää vastusharjoittelulla, jossa akuutit muuttujat (toistot, sarjat, intensiteetti, toisto tempo, treeni määrä, lepo, treenitiheys, treenien kesto ja harjoitevalinta) ovat helpoin kontrolloida. Eli paras tapa vahvistaa jousiammunnassa tarvittavia lihaksia EI ole jousella ampuminen, koska hermosto rekrytoi lihassoluja vain tarpeellisen määrän ja periaatteella aktiivisimmat ensin. Ne ovat niitä, joita olemme jo tottuneet käyttämään, mutta yleensä eri tarkoitukseen. Lihasten väsymisen myötä tilalle rekrytoidaan uusia, mutta yleensä kyseessä ei ole suunniteltu tai tiedostettu muutos ja suoritustekniikkaan syntyy helposti ei-toivottuja muutoksia. 

Jousen kontrollia voi harjoitella muuttamalla mitä tahansa suorituksen osa-aluetta hieman; vedon kulmaa tai suuntaa, tähtäykseen käytettyä aikaa, jousen painotusta, jäykkyyttä tai vetopituutta. 

Palautumisen kannalta tärkeintä on riittävä yöuni ja laadukas ravinto. Päivän / harjoituksen aikana palautumista edistävät lyhyemmät sarjat, pidempi sarjojen väli, lyhyempi treenin kokonaiskesto ja harjoittelun jakaminen osiin !!!. Palauttavan harjoittelun kohdalla korostuu matalasykkeinen kestävyysliikunta, jossa verenkierto vilkastuu ja liikettä tulee koko kehoon, erityisesti yläselkään. 

Harjoittelun sisältö, Top 3+ rutiinit / harjoitteet

Ongelmia ennaltaehkäisevät, liikkuvuuden parantavat rutiinit

1. Roikkuminen tangossa, toista 10 kertaa päivässä

• jalat maassa (ylettyy tarvittaessa), älä hyppää tankoon ainakaan alussa
• alkuun puolileveä myötäote, kesto 10s, vaihtele myöhemmin
• venyttää olkaniveltä ympäröiviä kudoksia
• vähentää painetta rinta- ja lannerangan nivelille
• parantaa ryhtiä
• kehittää otevoimaa
• vähentää selkärankaan kohdistuvia toispuoleisia kireyksiä
• helppo mutta tehokkain olkapään terveyttä edistävä toimenpide
• alkuun pelkkä passiivinen roikkuminen riittää

2. Yläselän kierto, toista ainakin 3 x / vrk

• kepillä tai ilman, istuen / seisten / kumarassa 10x molempiin suuntiin
• parantaa rintarangan ja rintakehän liikkuvuutta
• aktivoi rangan tukilihaksia
• vähentää olkapäähän kohdistuvaa liikettä / rasitusta

3. Niskan venytys (3x3x3), toista 3 x / vrk

• taivuta istuen päätä eteen (leuka rintaa) ja pidä 20s
• pidä taivutus, mutta kierrä kasvot vuorotellen oikealle, pidä asento 20s
• toista kierto vasemmalle, pidä 20s ja palauta asento neutraaliksi
• taivuta päätä oikealle ja toista edelliset 3 kiertovariaatiota
• taivuta päätä vasemmalle ja toista edelliset 3 kiertovariaatiota
• yhteensä 3 taivutussuuntaa, 3 kiertovariaatiota ja kesto 3min
• tärkein venytys, koska kaularangan alaosasta (C4-8) tulee hermotus lähes kaikille jousiammunnassa tarvittaville lihaksille

4. Heiluri (2+4x2+2), kahvakuula

• noin 40cm leveä haara-asento seisten, kahvakuula lattialla jalkojen välissä
• ote kahdella kädellä, heilauta kuula kädet suorana pään yläpuolelle
• päästä hallitusti alas ja jalkojen välistä taakse, toista 2 kertaa
• 2 toiston jälkeen irrota yläasennossa toinen käsi, toista heiluriliike 2 kertaa
• 2 toiston jälkeen vaihda yläasennossa pitokäsi, tee 2 toistoa
• tee yhden kädet heilautuksen 2 kertaa molemmilla puolilla, jonka jälkeen
• kaksi heilautusta molemmat kädet kahvakuulassa ja laske paino lattialle
• suorituksen painopiste on rangan, ei lonkan ojennuksessa
• vahvistaa ja mobilisoi rinta- ja lannerankaa
• turvallinen tehdä, koska rankaan kohdistuva puristus jää minimaaliseksi
• tee 3 sarjaa, 2 kertaa viikossa

Ongelmia ennaltaehkäisevät, tukilihasten hallintaa ja voimatasojen kehitystä kehittävät harjoitteet

1. Crane press / hold

• ota kapea seisoma-asento ja kahvakuula vasempaan (jousi-) käteen
• heilauta kahvakuula eteen
• pysäytä niin että olkavarsi on vaaka-asennossa ja kyynärvarsi pystyasennossa
• vakauta asento ja nosta vasen jalka polvi koukussa ylös
• pidä asento 15s
• kun harjoite helpottuu, lisää 2-3 puolittaista punnerrusta (90⁰ => 45⁰)
• laske kahvakuula hallitusta alas (älä osu polveen, kulkusille yms.)
• toista peilikuvana
• paras lapatukea JA asennon hallintaa kehittävä harjoite

2. Kierto pään ympäri käsipainolla

• aloita tarpeeksi pienellä painolla, vaikka 0,5l vesipullolla
• aloitus asento on käsi sivulla peukalo ulospäin
• tuo käsi eteen ja käännä peukalo sisälle ja alas
• nosta käsi kyynärpää edellä ylös pään edestä ja
• kierrä paino vastakkaisen olkapään yli ja pään takaa takaisin alkuun
• toista toisella kädellä
• toista kierto vastapäivään, eli painon puolelta ylös ja vastapuolelta alas
• parantaa olkapään ja lavan liikkuvuutta, hallintaa ja voimatasoja
• toista alussa 10 kertaa / sarja / puoli / suunta, yht. 2 sarjaa, päivittäin
• voimien kehittyessä lisää painoa, tee 5-6 toistoa / sarja, 3 sarjaa, 2 x / vk
• paras olkapään / hartiarenkaan toimintaa kehittävä harjoite 

3. 6-way with rotation

• perinteinen vipunosto käsipainoilla, mutta variaatiolla
• aloitusasento seisten, kädet sivuilla, rystyset ulospäin
• nosta kädet sivulle vaaka-asentoon ja pysäytä
• kierrä rystyset alaspäin ja takaisin ylös
• tuo kädet vaakatasossa eteen ja pysäytä
• kierrä rystyset alaspäin ja takaisin ylös
• nosta kädet etukautta ylös
• palauta vastakkaisessa järjestyksessä alas sivulle
• hyvin kevyt paino alkuun, toista 3-5 x / sarja, 2 sarjaa, 2-3 x / vk

Lajivoimaa kehittävät harjoitteet, jotka kehittävät lajin vaatimia ominaisuuksia ilman lajinomaisia ongelmia

1. Leuanveto, myös kevennettynä, ylätaljaveto tai voimakumi

• aloita roikkuen tangosta, vedä lapaluut alas / yhteen, toista 2-4 x
• jatka vetoa pidemmälle, kunnes leuka ylettyy tankoon, pidä 2-3s
• laske hallitusti alas, toista tarpeellinen määrä (ei loppuun saakka !!!)
• toista yksittäinen sarja 5 kertaa päivässä
• vaikutus kumulatiivinen, kehittää perusvoimaa
• paras vetovoimaa kehittävä harjoite

2. Soutuliike, käsipaino, kahvakuula, TRX, voimakumi

• monipuolisempi harjoitusvaikutus kuin tangolla
• vaihtele olkanivelen kulmaa, jopa sarjan aikana
• korosta alun venytystä ja lopun supistusta, eli pysäytä liike ääripäissä
• pyri tekemään 5-8 puhdasta toistoa

3. Halo, kahvakuula

• aloita edestä alhaalta jommaltakummalta puolelta, 
• nosta ylös vastakkaiselle puolelle
• kierrä pään takaa ympäri, vie alas toiselle puolelle
• käännä suunta, toista peilikuvana
• tee 6-10 toistoa per suunta, 3 sarjaa, 2 x / vk

Nopeat ekstrat

1. Lajiharjoittelu, 3+ x / vrk

• mahdollisimman monta treenin aloitusta päivässä
• 5-10 nuolta ovat hyödyllisimmät (kun suoritus helpottuu, harjoitushyöty vähenee)
• EI alkulämmittelyjä, koska
• lajinomainen harjoittelu erityisesti jousimetsästäjille
• muut tekijät vaihtelevat tavoitteen, nuolimäärien, paunojen jne mukaan

2. Istumasta nouseminen / asennon vaihto (tsto) 30-45 min välein

• käytä mahdollisuuksien mukaan sähköpöytää eri korkeuksilla
• istu tuolilla, satulatuolilla, jumppapallolla, tasapainotyynyllä jne.
• seiso lattialla, matolla, tasapainomatolla, -laudalla jne.
• muista tottuminen (istuen => seisten) ja progressio

3. Säännöllinen kehonhuolto

• auttaa havaitsemaan ongelmat ajoissa 
• auttaa ennaltaehkäisemään ongelmia ja vammojen syntymistä
• käy kiropraktikolla 1-3 kk välein
• käy hierojalla 2-6 vk välein

Yhteenveto

Vielä kertauksena muutamia pointteja. Miten pika-aituri harjoittelee? Kuinka iso osa harjoittelusta on kilpailunomaista? Entä voimanostaja, kiekonheittäjä tai maratoonari? Eri tavoin harjoitellaan mm. räjähtävää voimaa, liikenopeutta, nopeuskestävyyttä, tekniikkaa jne. Entä mitä tekee se jousiampuja, joka kilpailee sisällä 18m, eli ampuu 20 sarjaa, 3 nuolta ja 2 min per sarja? Ampuuko hän treeneissä aina 20 sarjaa, 3 nuolta kahteen minuuttiin? Jos näin on, niin onko se harjoittelua? (lainaus: GRIV)

Fysiologian ja harjoittelun perusperiaatteet ovat siitä ’helppoja’, että ne ovat kaikille samat, kaikissa tilanteissa ja lajista riippumatta. Niiden ymmärtäminen ja kyky soveltaa yksilöllisesti fyysisten mittasuhteiden, ominaisuuksien ja ennen kaikkea TAVOITTEIDEN mukaisiksi onkin sitten ihan eri asia.

Jos esim. jousiammunnassa tarkoituksena on vain satunnaisesti ottaa jousi käteen, ampua muutama nuoli ja samalla nauttia luonnosta, niin ei muuta kuin sopiva vaatetus päälle ja pihalle. Mutta jos tavoite on kehittyä jousiammunnassa, tai ylipäätään missään lajissa, mahdollisimman nopeasti ja kuitenkin turvallisesti, olisi äärimmäisen hyödyllistä ymmärtää muutama perusasia.

Tavoitteellisen harjoittelun tarkoitus on kehittää fyysisiä (voima, kestävyys), hermostollisia (taito, ketteryys) tai psyykkisiä ominaisuuksia ja mieluiten vain muutama kerrallaan. Kilpailussa sitten testataan harjoittelun tulos. Paras tulos tehdään omilla vahvuuksilla, minimoiden heikkouksien vaikutukset. Heikkoudet ovat sitten ne mihin homma kaatuu, joko huonoon tulokseen tai pahimmillaan vammautumiseen. Valitettavasti harjoittelun suurin rajoite liittyy aikaan. Nukkuminen, työ ja muut velvollisuudet vievät aikaa paljon. Harjoittelulle jäävä aika käytetään tuloksen tekijöihin, eli vahvuuksiin. Valitettavasti tämä korostaa lajinomaisia ongelmia, riskejä tai ainakin muodostaa rajoitteita. Jousiammunnassa ne ovat staattisuus, toispuoleisuus ja monotonisuus. Ei siis kuormitus. 

Tekniikka. Asioiden toistaminen samalla tavalla vahvistaa tiettyjä synapsiyhteyksiä hermostossa ja toistot automatisoituvat. Eli riittävä määrä samanlaisia toistoja kehittää tekniikan. Kun tekniikka on vakiintunut eli toistot ovat automatisoituneet halutulla tavalla, pitää lajiharjoitteluun tuoda vaihtelua muutoksilla vetoon, ampumalla eri asennoissa jne. 

Kehitys on kumulatiivista. Harjoittelun aiheuttama soluvaurio kudoksissa ylikorjaantuu hetkellisesti. Kun harjoittelun ärsyke on riittävän suuri ja frekvenssi sopiva, tämä ylikorjaantuminen soluissa kertaantuu, eli kudos vahvistuu. Koska keholla on taipumus pyrkiä pitämään tietty tasapaino kaikessa / vastustaa muutosta, liian pieni ärsyke ei saa aikaan reaktiota eikä ylikorjaantumista tapahdu ja liian pitkä väli ärsykkeissä on ehtinyt palauttaa kudokset lähtötilanteeseen. Mitä pidemmälle kehityksessä halutaan mennä, sitä suurempia tai monimutkaisimpia ärsykkeitä tarvitaan kehityksen jatkumiseksi. Samalla kuitenkin kasvavat myös riskit vammoille.

Staattisuus haittaa palautumista, koska staattisessa kuormituksessa verenkierto huononee ja kudokset jäykistyvät, varsinkin nivelet. Toispuoleisuuden merkittävin riski kohdistuu kaularankaan, kun pää on kääntyneenä tähtäyksen suuntaan. Tämä altistaa kaulan rakenteita ärsytykselle, jopa ahtaumille, jos nivelissä on nivelrikkoa. Lievempänäkin kudoskireys voi heikentää pään alueen verenkiertoa ja vaikuttaa esim. näköaistiin sitä heikentävästi. Toispuoleisuuden suurin vaikutus on kuitenkin ryhtiin. Hermosto ei aisti asentoa suoraan, vaan välillisesti eri kudosten jännityksistä. Pitkäkestoinen toispuoleisuus asennoissa aiheuttaa kudoksissa adaptaatiota ja tämän myötä kudosten pituus muuttuu, osa venyy ja osa lyhenee, mutta jännitteet eivät muutu. Näin asennossa ja sen tuntemuksissa ja hallinnassa on ristiriita, eikä lihasten kontrolli voi olla optimaalinen. 

Palautuminen. Lepo on tärkeää, mutta lähinnä sähkökemiallisista syistä, eli aivojen välittäjäaine- ja hormonituotannon (serotoniini, dopamiini, kasvuhormoni jne.) takia. Lihasten palautuminen kuormituksesta tapahtuu isolta osalta kevyessä liikkeessä. Eli tilanteessa, jossa liikkeen aikaansaaminen lihaksissa tuottaa vähemmän kuona-aineita kuin liikkeen aikaansaama pumppuvaikutus samaan aikaan poistaa. Nivelille liike on vieläkin tärkeämpää, koska niistä puuttuu verenkierto. Liikkeen aikaansaama paineen vaihtelu nivelpintojen välissä on elintärkeää nivelen aineenvaihdunnalle, mm. nivelruston, nivelkapselin kudosten uusiutumiseksi.

Eli paras tapa kehittää fyysisiä ominaisuuksia on tapa, jossa edellä mainitut ongelmatekijät ovat mahdollisimman pienet. Käytännössä se on voimaharjoittelu, sen variaatiomahdollisuuksien takia. Se on myös nopein tapa kehittää voimaominaisuudet reilusti yli ammunnassa tarvittavan tason, jolloin jousen käytöstä tulee turvallisempaa ja palautuminen nopeutuu.

Huolto. Säännöllinen tarkistus ja huolto, kuten moottoriajoneuvoissakin, on paras tapa puuttua alkaviin ongelmiin ajoissa. Mitä suuremmaksi harjoittelun määrät ja kuormitukset käyvät, on esim. säännöllinen hieronta erittäin hyvä tapa auttaa lihaksia palautumaan. Jos ongelma on jo pidempikestoinen, tai muista syitä esiintyy ongelmia selkärangan tai raajojen nivelissä, on perusteltua tutkituttaa tilanne esim. kiropraktikolla. 

Teksti: Petri Vainikainen, kiropraktikko, urheiluhieroja, jousiampuja, valmentaja
Kuvat: UKK-instituutti, Michael Boyle, Petri Vainikainen, julkiset lähteet
Otsakekuva: Harri Verho

Keitä yrityksen takana on?

Turun Jousi ja Metsästys sekä Jousivaruste.fi henkilöityvät vahvasti yrityksen perustajaan Juho Tiensuuhun. Hän vastaa verkkokaupasta, asiakkaiden neuvonnasta, tuotteiden hankinnasta, tilausten käsittelystä sekä jousien kokoamisesta, säätämisestä ja huoltamisesta.

Juhon oma yli 10 vuoden tausta jousiammunnan, jousimetsästyksen ja alan kaupan parissa näkyy käytännönläheisenä palveluna. Tavoitteena ei ole myydä asiakkaalle vain yksittäistä tuotetta, vaan auttaa rakentamaan toimiva kokonaisuus, joka sopii ampujan mittoihin, kokemukseen ja käyttötarkoitukseen.

Mistä kaikki alkoi?

Yritys syntyi kiinnostuksesta jousiammuntaan ja havainnosta, että Suomessa on tarvetta asiantuntevalle, helposti lähestyttävälle palvelulle. Erityisesti aloittelijan on vaikea tietää millainen jousi hänelle sopii. Verkkokaupan rinnalle haluttiin siksi tarjota henkilökohtaista neuvontaa, säätöjä ja huoltoa.

Pienestä ja erikoistuneesta toiminnasta on kasvanut monipuolinen jousiammunnan verkkokauppa ja työpaja. Nykyisellään verkkokauppa on 2400 tuotteellaan pohjoismaiden laajin ja valikoimaa kasvatetaan koko ajan. Suurin osa tuotteista on tukkutilaustuotteita, mutta toimitukset yritetään pitää mahdollisimman nopeina.

Miten teillä asioidaan?

Toiminta yhdistää verkkokaupan ja ajanvarauksella palvelevan työpajan. Jousivaruste.fi palvelee asiakkaita koko Suomessa, ja tuotteet voidaan toimittaa Matkahuollon välityksellä. Turun Runosmäessä sijaitsevalla työpajalla ja verkkokaupan varastolla asioidaan etukäteen sovittuna aikana. Yhteydenotto onnistuu parhaiten WhatsAppilla, tekstiviestillä tai sähköpostilla.

Toimintamalli mahdollistaa henkilökohtaisen palvelun ilman perinteisen myymälän kiinteitä aukioloaikoja. Lähialueen asiakkaat voivat sopia tapaamisen esimerkiksi jousen valintaa, säätöä tai huoltoa varten. Verkkokaupan kautta palvelemme samalla jousiampujia ja jousimetsästäjiä kaikkialla Suomessa.

Verkkokauppaa ja työpajaa hoidetaan tällä hetkellä muun päivätyön ohessa, minkä vuoksi tapaamiset sovitaan etukäteen.

Millaisia jousimetsästäjiä asiakkaanne ovat?

Asiakkaissa on sekä ensimmäistä metsästysjousta hankkivia että pitkään harrastaneita jousimetsästäjiä. Aloittelijat tarvitsevat usein apua koko varustepaketin valinnassa. Kokeneemmat asiakkaat etsivät esimerkiksi uutta jousta, uudempaa tähtäintä, laadukkaampaa nuolihyllyä, laukaisulaitetta, metsästyskärkiä tai juuri omaan jouseensa rakennettuja nuolia.

Yleisiä tarpeita ovat:

• ampujan mittoihin sopiva taljajousi
• oikein mitoitetut ja jäykkyydeltään sopivat nuolet
• metsästyskärjet ja harjoittelukärjet
• tähtäimet, nuolihyllyt ja laukaisulaitteet
• jousen kokoaminen ja perussäätö
• jänteiden, kaapeleiden ja kuluvien osien vaihto
• valmiin varustuksen tarkistus ennen harjoittelu- tai metsästyskautta.

Moni asiakas kaipaa ennen kaikkea varmuutta siitä, että kaikki paketin osat sopivat yhteen ja että jousi on turvallisesti säädetty.

Mihin valikoimanne painottuu ja miksi?

Valikoima painottuu jousiin, nuoliin, jousen lisävarusteisiin, harjoittelutarvikkeisiin sekä huolto- ja varaosiin. Metsästäjille tarjolla on muun muassa taljajousia ja valmiita metsästysjousipaketteja, metsästystähtäimiä, altaputoavia nuolihyllyjä, metsästysvakaajia, nuoliviinejä, laukaisulaitteita sekä kiinteäteräisiä ja mekaanisia metsästyskärkiä.

Tuotteita valittaessa tärkeimpiä perusteita ovat toimivuus, turvallisuus, varaosien saatavuus, hinta-laatusuhde ja se, että tuote voidaan sovittaa osaksi toimivaa kokonaisuutta. Valikoimaa ei haluta rakentaa vain mahdollisimman suureksi. Tarkoitus on tarjota vaihtoehtoja, joita voidaan suositella asiakkaalle perustellusti.

Hyvä esimerkki ajattelustamme ovat metsästysjousipaketit. Pelkkä jousi ei vielä tee toimivaa metsästysvarustusta. Pakettiin tarvitaan asiakkaalle sopivat varusteet, oikean mittaiset nuolet sekä huolellinen kokoaminen ja säätö. Tarvittaessa hankimme tunnetuilta valmistajilta tuotteita suoraan tukkurien varastoista tai erikoistilauksena, vaikka niitä ei olisi valmiiksi omassa varastossamme.

Miten aloittelijan kanssa edetään?

Ensimmäiseksi selvitämme, mihin käyttöön jousi tulee ja millainen kokemus asiakkaalla on aikaisemmin. Jousimetsästykseen tarkoitettua kokonaisuutta valittaessa käymme läpi ainakin seuraavat asiat:

• asiakkaan pituus ja arvioitu vetopituus
• oikea- vai vasenkätisyys sekä hallitseva silmä
• sopiva vetojäykkyys
• metsästettävä riista
• harjoittelumahdollisuudet
• budjetti koko paketille
• tarvitaanko pelkän jousen lisäksi nuolet, tähtäin, nuolihylly, laukaisulaite, nuoliviini, suoja ja harjoittelutausta
• onko asiakkaalla mahdollisuus saada opastusta ampumatekniikkaan.

Aloittelijalle ei kannata valita liian jäykkää jousta. Ensin pitää oppia turvallinen ja toistettava ampumatekniikka. Myös nuolten täytyy vastata jousen vetojäykkyyttä, vetopituutta ja käyttötarkoitusta. Väärän mittainen tai jäykkyydeltään sopimaton nuoli voi heikentää osumatarkkuutta ja olla turvallisuusriski.

Tämän jälkeen rakennamme asiakkaalle muutaman vaihtoehdon eri hintaluokissa. Kun sopiva kokonaisuus on valittu, jousi voidaan koota, tarkistaa ja säätää asiakkaan mittojen mukaan. Samalla kerromme, mitä varusteita tarvitaan heti ja mitä voidaan hankkia myöhemmin kokemuksen karttuessa.

Millaista apua asiakas saa ennen ostosta ja sen jälkeen?

Ennen ostosta autamme vertailemaan jousia ja lisävarusteita sekä varmistamaan, että tuotteet sopivat yhteen. Neuvonnassa huomioidaan asiakkaan mitat, kokemus, käyttötarkoitus ja budjetti.

Oston jälkeen palveluihin kuuluvat muun muassa:

• jousipaketin tarkistus ja säätö
• taljajousen kokoaminen
• jousen hienosäätö ja huolto
• jänteiden ja kaapeleiden vaihto
• tähtäinten, nuolihyllyjen ja muiden osien korjaaminen tai vaihtaminen
• nuolten katkaisu oikeaan mittaan
• nuolten sulittaminen
• varaosien ja erikoistuotteiden hankinta
• neuvonta varusteiden käytössä ja omatoimisessa kunnossapidossa.

Huollon tarkoitus ei ole ainoastaan korjata rikkoutunutta jousta. Säännöllisellä tarkistuksella voidaan havaita kuluminen ajoissa, parantaa jousen toimintaa ja varmistaa turvallisuus.

Missä asiassa olette erityisen vahvoilla?

Vahvuutemme on henkilökohtaisen palvelun, laajan verkkokauppavalikoiman ja käytännön teknisen osaamisen yhdistäminen. Asiakas voi saada samasta paikasta tuotteet, neuvoja niiden valintaan sekä jousen kokoamisen, säädön ja myöhemmän huollon.

Tyypillinen esimerkki on ensimmäistä taljajousipakettiaan hankkiva asiakas. Hän on saattanut löytää verkosta kiinnostavan jousen, mutta tarvitsee apua varmistaakseen, että kokonaisuus sopii ja toimii hänelle. Käymme sen läpi, etsimme sopivat osat ja toimitamme jousen mahdollisimman käyttövalmiina.

Vahvuutemme näkyy myös tilanteissa, joissa asiakkaan nykyiseen jouseen ei löydy sopivaa osaa suoraan hyllystä. Laajan toimittajaverkoston avulla voimme etsiä varaosan tai vaihtoehtoisen ratkaisun usean valmistajan valikoimasta.

Mitä haluaisitte jousimetsästyksen harrastajan tietävän teistä?

Haluamme harrastajien tietävän, ettei meihin tarvitse ottaa yhteyttä vasta siinä vaiheessa, kun tarkka tuote on jo valittu. Kysymyksiä saa esittää jo hankinnan suunnitteluvaiheessa.

Vaikka toimimme ensisijaisesti verkkokauppana ja ajanvarauksella palvelevana työpajana, palvelumme ei ole kasvotonta verkkokauppaa. Jokaisen jousen ja varustepaketin taustalla on oikea käyttötarve, ja haluamme löytää siihen toimivan ratkaisun.

Kaikkea ei myöskään tarvitse ostaa kerralla. Hyvä jousimetsästysvarustus voidaan rakentaa vaiheittain: ensin turvallinen, oikein mitoitettu ja säädetty peruspaketti, sen jälkeen lisävarusteita kokemuksen ja omien tarpeiden mukaan. Meiltä saa apua myös oston jälkeen, kun jousi kaipaa säätöä, huoltoa, uusia jänteitä, varaosia tai seuraavaa kehitysaskelta.

Millainen tavallinen työpäivänne on?

Meillä ei oikeastaan ole kahta täysin samanlaista päivää. Verkkokauppaa ja työpajaa hoidetaan tällä hetkellä muun päivätyön ohella, joten työ painottuu usein iltoihin ja viikonloppuihin. Päivään kuuluu asiakkaiden viesteihin vastaamista, tuotteiden etsimistä, tarjousten laatimista, tilausten käsittelyä sekä tapaamisten ja huoltotöiden sopimista.

Kulissien takana tapahtuu paljon sellaista, mitä verkkokaupassa asioiva asiakas ei välttämättä näe. Tarkistamme tuotteiden yhteensopivuutta, selvitämme saatavuutta tukkurien ja valmistajien kanssa sekä etsimme vaihtoehtoja silloin, kun asiakkaan ensimmäinen valinta ei ole saatavilla. Päivitämme myös tuotetietoja, hintoja sekä huolehdimme tuotteiden tilaamisesta, vastaanottamisesta, pakkaamisesta ja lähettämisestä.

Jousipakettien kohdalla työ ei pääty tuotteen saapumiseen. Jousi voidaan tarkistaa, koota ja säätää asiakkaan mittojen mukaan. Nuolet katkaistaan oikeaan pituuteen, sulitetaan ja varustetaan kokonaisuuteen sopivilla osilla. Huoltotöissä tutkimme ensin, mistä ongelma johtuu, minkä jälkeen etsimme sopivat varaosat ja teemme tarvittavat säädöt tai korjaukset.

Suuri osa työstä on myös jatkuvaa perehtymistä. Uusia malleja, osia ja teknisiä ratkaisuja tulee markkinoille säännöllisesti. Tuotteista täytyy selvittää muutakin kuin valmistajan myyntiteksti: miten ne toimivat käytännössä, mihin ne sopivat ja onko niihin saatavilla varaosia myös myöhemmin. Asiakkaalle näkyy lopulta valmis paketti tai toimitettu tilaus, mutta sen taustalla saattaa olla useita viestejä, mittatietojen tarkistamista, tuotevertailua ja yhteydenpitoa tavarantoimittajiin.

Mikä on muuttunut asiakkaiden tarpeissa tai jousimetsästysvarusteissa yrityksenne toiminta-aikana?

Asiakkaat etsivät aikaisempaa useammin valmista ja yhteensopivaa kokonaisuutta yksittäisen tuotteen sijaan. Verkosta löytyy valtava määrä vaihtoehtoja ja tietoa, mutta samalla valinnan tekeminen on vaikeutunut. Asiakas saattaa tietää jo tarkasti, minkä jousen hän haluaa, mutta tarvitsee apua vetopituuden, vetojäykkyyden, nuolten, tähtäimen, nuolihyllyn ja laukaisulaitteen valinnassa.

Myös odotukset henkilökohtaisesta sovittamisesta ja käyttövalmiudesta ovat kasvaneet. Varsinkin aloittelija haluaa ymmärrettävästi jousen, jolla pääsee turvallisesti alkuun ilman, että hänen täytyy heti osata koota ja säätää koko pakettia itse. Kokeneemmat harrastajat puolestaan etsivät tarkemmin omaan ampumatapaansa ja metsästystilanteisiinsa sopivia ratkaisuja.

Varusteissa kehitys näkyy erityisesti säädettävyyden, käyttömukavuuden ja teknisten ominaisuuksien lisääntymisenä. Taljajouset ovat tehokkaita, mutta samalla aikaisempaa käyttäjäystävällisempiä ja laajemmin säädettäviä. Tähtäimet, nuolihyllyt ja laukaisulaitteet ovat kehittyneet, ja nuolten osalta asiakkaat kiinnittävät enemmän huomiota kokonaisuuteen: nuolen jäykkyyteen, pituuteen, painoon, kärkipainoon ja siihen, miten nuoli toimii juuri omassa jousessa.

Metsästysvarusteilta odotetaan nykyään luotettavuuden lisäksi hiljaisuutta, helppoa kuljetettavuutta ja toimivuutta vaihtelevissa olosuhteissa. Asiakkaat vertailevat tuotteita tarkasti ja haluavat tietää, mitä lisähyötyä kalliimpi vaihtoehto todella tarjoaa.

Samalla kiinnostus huoltoon, säätöön ja varaosiin on lisääntynyt. Hyvää jousta ei haluta vaihtaa turhaan uuteen, jos sen toimintaa voidaan parantaa uusilla jänteillä, kaapeleilla, nuolihyllyllä tai huolellisella säädöllä. Tämä sopii hyvin omaan ajatteluumme: tärkeintä ei ole myydä mahdollisimman paljon osia, vaan löytää asiakkaalle turvallinen, toimiva ja pitkäikäinen kokonaisuus.

Jousivaruste.fi / Turun Jousi ja Metsästys
(050) 329 1517
juho@jousivaruste.fi
jousivaruste.fi

Vuonna 2017 toteutunut jousimetsästyksen laajennus hirveä pienempiin sorkkaeläimiin oli Vartiaisen mukaan lajille piristysruiske. Kiinnostus kasvoi, uusia harrastajia tuli mukaan ja neuvontaakin tarvittiin aiempaa enemmän. Muutos ajoittui samaan aikaan kauriin ja valkohäntäpeuran kantojen kasvun kanssa, mitkä kaikki tarjosivat samalla uusia metsästysmahdollisuuksia.

Alkuvaiheessa jousimetsästykseen liittyi ennakkoluuloja. Vartiainen kertoo kohtaavansa niitä nykyisin aiempaa vähemmän. Hänen arvionsa mukaan ero kiväärimetsästykseen liittyy ennen kaikkea metsästyksen haastavuuteen: onnistuneen osuman jälkeen lopputulos on hyvin samankaltainen.

Kyse on kuitenkin asiantuntijakokemukseen perustuvasta arviosta. Kattava vertailu edellyttää järjestelmällisesti kerättyä tietoa.

Metsästysväline näkyviin Oma riista -palveluun

Haastattelussa nousi esiin konkreettinen tiedonkeruun kehityskohde. Oma riista -palvelun saaliskirjauksiin ei nykyisin merkitä, millä pyyntivälineellä tai asetyypillä eläin on saatu. Saaliskirjausten perusteella ei siten voida erotella jousella ja kiväärillä saatua saalista.

Välinetiedon lisääminen saaliskirjaukseen antaisi Suomen riistakeskukselle, tutkimuslaitokselle ja ministeriölle nykyistä tarkemman kuvan jousimetsästyksen laajuudesta ja jousella saaduista saaliista. Samalla tilanteen kehitystä voitaisiin seurata vuodesta toiseen.

Pelkkä saaliiksi saatujen eläinten tilastointi ei vastaisi kaikkiin metsästysmenetelmien vertailua koskeviin kysymyksiin, mutta se olisi kuitenkin konkreettinen parannus nykyiseen tietopohjaan.

Tutkimukselta odotetaan vastauksia

Suomen Jousimetsästäjäin Liiton vuonna 2019 käynnistämässä tutkimushankkeessa vertaillaan jousella ja kiväärillä ammuttujen peurojen pakoetäisyyksiä ja muita riistatilanteeseen liittyviä seikkoja. Vartiainen nostaa arvioinnin lähtökohdaksi eläimen hyvinvoinnin. Olennaista on selvittää, aiheuttaako jousella metsästäminen kiväärimetsästykseen verrattuna enemmän kärsimystä tai haavoittumisia.

Pakoetäisyys, kuolemaan kuluva aika sekä haavoittuneiden ja löytymättä jääneiden eläinten osuudet ovat hänen mielestään keskeisiä mittareita. Keskusteluun vaikuttaa myös se, miltä eläimen reaktio osumaan näyttää ulospäin.

Hirven jousimetsästys on ollut esillä myös riistaneuvostoissa. Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto teki asiasta aloitteen 16. toukokuuta 2024, ja asiaa käsiteltiin valtakunnallisessa riistaneuvostossa saman vuoden marraskuussa.

Tutkimusartikkelin valmistuttua konkreettinen seuraava askel on toimittaa se Suomen riistakeskukseen valtakunnallisen riistaneuvoston käsiteltäväksi.

Hirvelle esitettiin suurempia välinevaatimuksia

Hirvenmetsästys on Suomessa suurelta osin seuruejahtia, mutta hirviä metsästetään myös vahtimalla. Vartiainen arvioi, että jousi voisi soveltua myös pysäyttävällä koiralla tapahtuvaan pyyntiin. Riittävän lähelle pääseminen vaatisi metsästäjältä malttia.

Vuoden 2019 asetusluonnoksessa hirven jousimetsästykseen ehdotettiin nykyisiä vaatimuksia järeämpää välineistöä. Jousen vähimmäisvetovastukseksi esitettiin 240 newtonia, nuolen vähimmäispainoksi 30 grammaa ja kiinteän, leikkaavan metsästyskärjen vähimmäishalkaisijaksi 25 millimetriä.

Vartiainen pitää suuremman eläimen metsästykseen esitettyjä korkeampia välinevaatimuksia perusteltuina. Välineiden rinnalla korostuu käyttäjän taito. Jousen on oltava metsästäjän hallinnassa. Nykyinen jousiampumakoe mittaa hänen mukaansa välineen hallinnan lisäksi myös hermojen hallintaa.

Haavoittuneen eläimen jäljittämisen tarve ja vastuu ovat samat metsästysvälineestä riippumatta.

Uutta kiinnostusta hirvenmetsästykseen

Vartiainen näkee hirven jousimetsästyksessä mahdollisuuksia myös muuttuvissa metsästysympäristöissä. Maisemien pirstoutuessa kiväärimetsästyksen järjestäminen voi vaikeutua. Jousi voisi hänen arvionsa mukaan tarjota joissakin tällaisissa kohteissa uusia mahdollisuuksia.

Uuden metsästystavan opettelu voisi tuoda kokeneillekin hirvenmetsästäjille lisää kiinnostusta ja haastetta. Samalla jousen ottaminen mukaan hirviseurueen toimintaan edellyttäisi totuttujen käytäntöjen tarkastelua ja yhteistä keskustelua.

Vartiainen pitää jousimetsästystä luontevana osana metsästysmuotojen joukkoa. Jos hirven jousimetsästys etenisi, Riistakeskuksella olisi muutokseen liittyvä neuvonnallinen rooli.

Tutkimuksen valmistuminen tarjoaa seuraavan tilaisuuden arvioida hirven jousimetsästystä uuden tiedon pohjalta. Metsästysvälineen lisääminen Oma riista -palvelun saaliskirjauksiin puolestaan parantaisi jousimetsästyksen seurantaa jo nykyisin sallittujen lajien osalta.

Teksti: Ari Kontiainen

Tekstin muokkaamisessa ja kuvan luonnissa on käytetty tekoälyä.

Keitä yrityksen takana on?

Yrityksen operatiivisestä johdosta vastaa yrityksen perustaja Ari Alinen, joka vastaa pää sääntöisesti ostoista ja jousimetsästyksen/metsästyksen brändeistä. Kalastuksesta vastaa Niklas Löfblom, jonka vahvuus on kalastuksessa, mutta on vahva myös jousimetsästyksen ammattilaisena.

Mistä kaikki alkoi?

Suurin syy oli yrityksen perustamiselle oli se, että harrastajana Ari Alinen huomasi että jousitarvikkeita ei saanut Suomesta ja joutui itse tilaamaan tuotteet pääsääntöisesti Yhdysvalloista. Yritys on toiminut perheyrityksenä vuodesta 1998 toiminimenä ja uusien toimitilojen myötä yritys muutetiin osakeyhtiöksi vuonna 2022 ja jatkaa perheyhtiönä.

Yritys muutti vuonna 2022 uuteen myymälään, jossa on myös jousiammunnan testirata, jossa asiakkaat pääsevät testaamaan jousia. Vanhat tilat jäivät yhtiön varastotiloiksi.

Miten teillä asioidaan?

Yrityksellä on 1000 m2 myymälä jossa asiakkaat voivat käydä testaamassa jousia ja tutustumassa tuotteisiin , myymälässä nähtävilla metsästyksen tarvittavat tuotteet, aseet, varusteet, tarvikkeet, kalastus, venetarvikkeet.

Meidän kanssa voi asioida joko myymälässä tai verkossa verkkokaupassamme eratarvike.fi, joka uusittiin kokonaan vuonna 2026.

Millaisia jousimetsästäjiä asiakkaanne ovat?

Meillä asiakkaana on jousimetsästyksen harrastajia aloittelijoista jo pitkään harrastaneisiin jousimetsästäjiin ja toki asiakkaina on myös tauluammunnan aloittelijoita sekä pitkään tauluammuntaa harrastaneita.

Mihin valikoimanne painottuu ja miksi?

Valikoimamme koostuu itse testatuista tuotteista. Olemme panostaneet viime vuosina jousipaketteihin, joissa on laadukkaat varusteet ja mahdollisimman valmiina toimitettavat tuotteet, niin asiakas pääsee mahdollisimman helposti alkuun harrastuksen pariin.

Miten etenette aloittelijan kanssa?

Yleensä katsotaan mitä asiakas haluaa ja keskustellaan onko järkevää ottaa valmis paketti vai kustomoidaanko asiakkaalla haluamansa tuotepaketti. Lähtökohtaisesti asiakas saa mitä haluaa.

Millaista apua asiakas saa teiltä ennen ostosta ja sen jälkeen?

Kaikki asiakkaat, jotka ostavat jousen tai jousipaketin saavat 3kk tuotetuen puhelimitse ja myymälässä.

Missä asiassa olette erityisen vahvoilla?

Tärkein asia, jonka asiakkaat tahtovat unohtaa on jousien jänteiden huollot, joissa meillä on vahva kokemus sekä laadukkaat custom-jänteet, joista yleisimmät ovat varastotuotteina ja huollot saadaan nopeasti hoidettua.

Miten teillä käyntiin kannattaa valmistautua?

Meillä on Jousimetsästäjän Pro Shop, jossa pääsee testaamaan myymälässä olevalla radalla myös jousta ennen ostopäätöksen tekemistä, samoin palvelemme kokonaisvaltaisesti asiakkaan loppuun asti.

Erätarvike / AA-Production Oy
Makasiinintie 1, 28600 Pori
(02) 637 5777
(0400) 300 290
eratarvike.fi

Keitä yrityksen takana on?

Ase ja Erän takana on neljän hengen tiimi, jolla jokaisella on vahva side jousimetsästykseen. Matias toimii yrityksen primus moottorina. Katja on intohimoinen metsästäjä ja jousimetsästäjä, joka on mukana tiiviisti myös jousiharrastuksen puolella laajemminkin. Pasi on kokenut pohjoisen eränkävijä ja metsämies, jolla on vankka käytännön tuntemus maastosta ja saaliseläimistä. Antti puolestaan kasaa ja säätää jousia ammattitaidolla.

Koko tiimi on mukana verkkokaupan kehittämisessä, ja yhteinen tavoite on tarjota asiakkaille laadukasta ja informatiivista sisältöä tuotteista. Jousialan kauppa, tukut ja järjestelmät ovat kaikille erittäin tuttuja.

Mistä kaikki alkoi?

Perimätiedon mukaan Ase ja Kone on Turussa perustettu 1890 ja matkan varrella toimintaa on elänyt ja muovautunut monen yrittäjän luotsaamana. Kauan oltiin perinteinen kivijalka, mutta siitä luovuttiin keväällä 2026 ja nyt keskitytään verkkokauppaan.

Jousiammunnan tuotteet ovat kauan olleet mukana valikoimassa pienimuotoisesti ja kasvu on lähtenyt perinnejousien tarvikkeista kivijalassa ja siitä kasvanut 1300 nimikeeseen verkkokaupan valikoimassa ja tilaustuotteet päälle reipas 20 000 nimikettä lisää.

Miten teillä asioidaan?

Ase ja Erä toimii vahvasti verkossa, ja palvelemme ensisijaisesti koko Suomea, vaikka toimituksia lähtee myös muihin Pohjoismaihin ja tarvittaessa ympäri maailmaa. Verkossa toimiminen ei meille tarkoita etäisyyttä asiakkaasta, vaan päinvastoin: se mahdollistaa sen, että voimme palvella jousimetsästäjää missä päin Suomea tahansa yhtä henkilökohtaisesti kuin kivijalkaliikkeessä – puhelimitse, chatissa ja sähköpostitse, juuri silloin kun asiakkaalle sopii.

Parhaiten meidät tavoittaa chatista ja arkisin puhelimella (02 239 0930) klo. 10:00 - 17:00. Sekä sähköpostilla info@asejaera.fi

Millaisia jousimetsästäjiä asiakkaanne ovat?

Asiakaskuntamme kattaa sekä vasta-alkajat että kokeneet jousimetsästäjät, ja tarpeet vaihtelevat suuresti. Aloittelijalla kyse on usein ensimmäisen jousipaketin hankinnasta ja harrastuksen käynnistämisestä - silloin verkkosivujemme laaja ja huolella tehty sisältö sekä tiimimme ammattitaito ovat isossa roolissa oikean valinnan tekemisessä.

Kokeneemmalla asiakkaalla kyse voi olla jousimallin päivityksestä, uudesta tähtäimestä tai nuolisatsin hankinnasta tulevaa jahtikautta varten. Metsästyskärjet, jännesetit, huoltovälineet ja muut tarvikkeet ovat puolestaan tuotteita, joita kaikki asiakasryhmät tarvitsevat säännöllisesti.

Mihin valikoimanne painottuu ja miksi?

Jousipuolella valikoimamme on laaja ja siitä on vaikea nostaa esiin yksittäistä brändia. Jousimalleista esillä tuotteita kaikista hintaryhmistä ja samaa koitamme painottaa muissakin tuoteryhmissä.

USA-merkit tärkeitä taljapuolella, mutta mukana myös varteenotettavia muita tuotemerkkejä muilta valmistajilta. Olemme satsanneet vahvasti myös perinnejousipuolelle ja tarjoamme useita luotettuja tuotemerkkejä.

Aloittelija ottaa yhteyttä — miten etenette?

Lähdemme liikkeelle selvittämällä jousityypin ja käyttötarkoituksen sekä mahdolliset erityistoiveet. Tärkeää on myös kartoittaa asiakkaan fyysiset lähtökohdat, jotta paketti sopii juuri hänen fysiikkaansa.

Samalla käymme läpi metsästykseen vaadittavat perusasiat, kuten tarvittavan paunamäärän, ja muut käytännön vinkit. Kun perusta on selvillä, valitsemme yhteensopivat lisävarusteet, ja loppu etenee luontevasti asiakkaan tarpeiden mukaan.

Koska toimitte pääosin verkossa, miten autatte asiakasta valitsemaan sopivat tuotteet etänä?

Tämä on osoittautunut yllättävän sujuvaksi. Muutamalla relevantilla kysymyksellä chatissa, sähköpostitse tai puhelimessa saamme selville juuri ne asiat, jotka ratkaisevat sopivan valinnan.

Tätä tukee laadukas sisältö verkkokaupassa, 360-kuvat sekä monipuoliset, tarkat valokuvat syventävät kokemusta ja tuovat tuotteen lähemmäs asiakasta, vaikka sitä ei näe kädessään. Halutessaan asiakas saa myös jousen säädettynä ja kasattuna suoraan, avaimet käteen -periaatteella – eli valmiina käyttöön heti kun paketti saapuu.

Millaista apua asiakas saa ennen ostosta ja sen jälkeen?

Koko tiimillä on vankka ammattitaito jousialalta, mikä näkyy neuvonnan laadussa läpi koko asiakaspolun. Antti vastaa säädöistä ja huolloista ammattitaidolla, ja laaja varaosavalikoima on yksi Ase ja Erän erityisvahvuuksia – moni jousi saadaan kuntoon varmuudella.

Missä asiassa olette erityisen vahvoilla?

Vahvuutemme rakentuu kolmesta asiasta: vankasta asiantuntemuksesta, laajasta valikoimasta ja nopeista toimituksista suoraan omasta varastosta. Tähän yhdistyy vielä yksi asia, joka erottaa meidät monesta perinteisestä liikkeestä: olemme panostaneet siihen, että tuotteeseen voi tutustua verkossa yhtä perusteellisesti kuin hyllyllä seisoen - interaktiiviset 360-asteen kuvat, laadukkaat valokuvat, videot ja opastava, käytännönläheinen sisältö auttavat asiakasta tekemään oikean valinnan ilman, että hänen tarvitsee nähdä tuotetta fyysisesti etukäteen.

Juuri tämä on vastauksemme kysymykseen, voiko pelkästään verkossa toimimalla oikeasti auttaa jousiharrastajaa: kyllä voi, kunhan taustalla on oikeaa asiantuntemusta ja sisältöä, joka korvaa sen, mitä ennen sai vain myymälän tiskillä kysymällä. Meille tavoitteena on, ettei asiakas jää koskaan yksin päätöksensä kanssa, vaikka koko asiointi tapahtuisi ruudun välityksellä.

Mitä haluaisitte jousimetsästyksen harrastajan tietävän teistä?

Ehkä moni ei tiedä, että Antti on kaatanut Suomen tv-historian ensimmäisen jousipeuran. Hyvä muistutus siitä, että tiimimme ei ole vain myyjiä, vaan aidosti mukana lajissa myös metsällä.

Millainen tavallinen työpäivänne on?

Asiakkaalle näkyvän tilauksen ja neuvonnan takana tapahtuu paljon: 360-kuvausta, videokuvausta ja valokuvausta uusista tuotteista, yhteydenpitoa tukkureihin niin uutuuksien, saatavuuden, varaosien kuin yhteensopivuuksienkin osalta, jousien kasausta ja säätöjä, tuotevaihdoksia ja jälkitoimitusten hoitamista.

Lisäksi käytämme paljon aikaa tulevien uutuustuotteiden tutkimiseen ja sisällön tekemiseen - ohjeisiin ja opasteblogeihin - jotta asiakas löytää vastauksen kysymykseensä jo ennen kuin ehtii sitä kysyä.

Ase ja Erä
info@asejaera.fi
02 239 0930 (arkisin 10-17)

Kun tanskalainen Mathias Kolringen hankki koronapandemian aikana pojilleen jouset, innokkaimmaksi ampujaksi osoittautui lopulta hän itse. Harrastus vei hänet jousimetsästyksen pariin ja myöhemmin tekemään siitä videoita. Kameran kanssa hän pääsee tapaamaan ihmisiä, joiden opit muuttavat myös hänen omaa metsästystään.

Inspiraatiota jousien hankintaan tarjosi Alone-selviytymisohjelma, jossa osallistujat käyttivät perinnejousia. Lapsilleen ostamiaan jousia kokeiltuaan Mathias hankki itselleen joululahjaksi pitkäjousen. Siihen mennessä hän oli saanut selville, että jousella oli mahdollista myös metsästää Tanskassa.

Ensimmäiset kaksi vuotta hän harjoitteli omassa puutarhassaan. Pitkäjousi ja puunuolet olivat vaativa yhdistelmä, eikä tanskalainen, suomalaista koetta selvästi vaativampi jousimetsästyskoe mennyt ensimmäisellä yrittämällä läpi. Epäonnistuminen johdatti hänet muiden harrastajien luo. Mathias liittyi jousiammuntaseuraan ja alkoi osallistua 3D-kilpailuihin. Vuonna 2022 hän läpäisi jousimetsästyskokeen.

Oma tapa olla luonnossa

Metsästys ei kuulunut Mathiaksen lapsuudenkotiin, mutta luonnossa liikkuminen sen sijaan oli tuttua: hän hiihti, vaelsi ja purjehti. Vuonna 2007 hän ylitti Grönlannin hiihtäen. Arktisiin retkiin liittynyt välttämätön tarve kantaa asetta mukana johdatti hänet aikanaan myös metsästyskortin suorittamiseen.

Jousen myötä löytyi metsästystapa, joka tuntui omalta. Mathias pitää erityisesti eläimen etsimisestä ja sen lähestymisestä jalan. Seuruejahdit eivät häntä samalla tavalla kiinnosta. Hiivintämetsästyksessä häntä viehättää nimenomaan mahdollisuus päästä lähelle. Omat taidot ja niiden rajat täytyy tuntea, ja jokainen kohtaaminen tarjoaa uutta opittavaa.

Harrastuksen edetessä myös kiinnostus erilaisiin välineisiin ja metsästysmahdollisuuksiin on kasvanut. Saatuaan kutsun saksanhirvijahtiin Mathias suoritti elokuussa myös taljajousikokeen. Valtaosin siksi, että vaatimukset jousimetsästysvälineille ovat kovemmat kuin pienempää riistaa jousella metsästettäessä. Uusi tilaisuus antoi jälleen syyn opetella lisää.

Kahden metsästäjän elokuvia

Mathias pitää kirjoittamisesta ja luovasta tekemisestä. Metsästysvideoiden pariin hän päätyi, kun Tanskan jousimetsästysliitto pyysi häntä laatimaan käsikirjoituksen elokuvaan. Sen tekeminen oli hauskaa, vaikka tilaustyön rajat olivat tarkat. Kokemuksesta syntyi kuitenkin halu jatkaa vapaammin ja kehitellä omia aiheita. YouTube-videoita Mathias tuottaa yhdessä Gudmund Thain kanssa. Gudmund on sekä jousimetsästäjä että ammattikuvaaja. Mathias keksii useimmat alustavat aiheideat ja ehdottaa vieraita, minkä jälkeen kaksikko rakentaa jakson yhdessä.

Mathias vastaa pääosin suunnittelusta, kysymyksistä ja käsikirjoituksesta. Gudmund kuvaa ja tekee leikkauksen, äänityön, musiikin sekä paljon muuta valmiiseen elokuvaan tarvittavaa. Lopputuloksen he katsovat yhdessä ja tekevät siihen tarvittavat muutokset. Mathias huolehtii tekstityksistä ja videoiden markkinoinnista. Muodoltaan videot yhdistävät keskustelua ja kuvallista kerrontaa. Mathias kuvailee niitä podcastin ja elokuvan yhdistelmäksi.

Hänelle tärkeä osa tekemistä on mahdollisuus tavata kiinnostavia ihmisiä. Videoiden tekeminen antaa syyn ottaa yhteyttä, kysyä ja viettää aikaa toisen osaamisen äärellä. Samalla hän pääsee itse oppimaan.

Eläimiä näkyvissä

Yksi Mathiaksen parhaiten mieleen jääneistä kohtaamisista oli Tanskan Alone-ohjelman voittaneen Ulrik Ørskovin kanssa tehty hiivintämetsästysvideo. Mathias olisi aiemmin suunnitellut lähestymisensä kiertämällä ja käyttämällä maaston suojaa – mutta samalla eläin oli saattanut kadota näkyvistä. Ulrik opetti toisenlaisen tavan. Hän painotti eläimen pitämistä näkyvissä koko ajan ja etenemistä nopeasti ja suoraan silloin, kun eläin ei ollut tietoinen lähestyjästä. Mathiakselle tärkein oivallus oli mahdollisuus mukauttaa omaa toimintaa jatkuvasti. Kun eläimen näkee, sen tekemisiin voi reagoida. Etukäteen laadittua suunnitelmaa voi muuttaa sen mukaan, mitä edessä todella tapahtuu.

Myös jäljestystä ja koiranohjaajan työtä käsittelevä video jätti vahvan muistijäljen. Mathias nostaa oppimistaan asioista esiin oman ampumapaikan merkitsemisen ja jälkien säilyttämisen: verijälkeä ei pidä sotkea kävelemällä sen päällä tai sen yli. Oppiminen jatkuu vielä laukauksen jälkeenkin. Tällaiset kokemukset ovat kehittäneet hänen taitojaan. Mathias kokee myös nauttivansa metsästyksestä entistä enemmän.

Osaaminen pitää saada mahtumaan elokuvaan

Kaikki videoilla opittava ei liity metsästystilanteisiin. Esimerkiksi tuoreessa jaksossa paneuduttiin jousen ja nuolen säätämiseen vaatimusten mukaiseksi. Kuvaamiseen kului neljä tuntia ja aiheessa oli niin paljon tietoa, että sen tiivistäminen valmiiksi videoksi oli suuri työ. Tekijöiden piti ratkaista, miten osaaminen saadaan välitettyä katsojalle ymmärrettävässä ja katsottavassa muodossa. Tekstitykset vievät myös paljon aikaa. Tekoäly tekee ensimmäisen luonnoksen, mutta sen jälkeen tarvitaan runsaasti käsityötä. Puhutun kielen keskeneräiset lauseet täytyy saada toimimaan myös luettuna.

Mathiakselle yksi vaikeimmista puolista on silti ollut itsensä katsominen ja oman äänensä kuunteleminen. Myös omien videoiden esille tuominen vaatii totuttelua. Valmiissa videoissa saa kuitenkin näkyä, ettei kaikki onnistu heti. Esimerkiksi ampumakoetta käsittelevässä jaksossa on mukana myös virheitä. Mathiaksen mukaan materiaalia karsitaan ennen kaikkea videon pituuden vuoksi.

Videoiden tekeminen ei Mathiakselle ole kaupallista. Sen pitää säilyä hauskana ja tarjota uusia kokemuksia ilman, että se vie kohtuuttomasti aikaa. Katsojilta on tullut myönteistä palautetta ja ehdotuksia uusiksi aiheiksi. Silti kaksikko pohtii jatkoa: onko aihepiiri liian kapea, ja riittääkö videoille yleisöä? Metsästyksen ulkopuolelle ne eivät vielä ole levinneet laajasti.

Ensimmäinen pukki päätyi yhteiseen pöytään

Yksi Mathiasta kiinnostava asia on niiden ihmisten tavoittaminen, jotka eivät metsästä. Hän haluaisi tehdä videoita riistaruoasta. Riistan valmistamisesta perheelle ja ystäville on tullut hänelle tärkeä osa harrastusta. Lihan hyvä maku on ollut hänelle itselleenkin yllätys. Hän pohtii, miksi riistaa ei syödä enemmän, ja haluaisi nähdä sitä nykyistä laajemmin tavallisten ruokakauppojen valikoimissa.

Kun Mathias sai ensimmäisen pukkinsa toukokuussa 2025, hän kutsui perheen ja ystävät syömään. Nämä olivat hänen mukaansa jo kuulleet jousimetsästyksestä ehkä enemmän kuin olivat toivoneetkaan. Nyt he pääsivät maistamaan sen tulosta. Mathias valmisti pukista kebabia avotulella ja leipoi itse pitaleivät. Päivä jäi hänelle erityisen hyvänä mieleen.

Pojille hankitut jouset olivat vieneet hänet puutarhasta harjoittelemaan, muiden ampujien joukkoon ja lopulta metsästämään. Videoiden myötä hän oli löytänyt uusia ihmisiä ja uusia tapoja oppia. Ensimmäisestä pukista valmistetun aterian äärellä kokemuksen sai jakaa myös niiden kanssa, jotka olivat seuranneet harrastusta sivusta.

Teksti: Ari Kontiainen
Kuvat: Mathias Kolringen

Tekstin muokkauksessa on hyödynnetty tekoälyä.

Kun metsästyskärki on lävistänyt eläimen ja säilynyt mahdollisesti kohtalaisen terävänä, saattaa riittää kevyehkö hionta jollain hienolla 600–1000-karkeuden timanttilaikalla. Usein kuitenkin kohteen lävistänyt nuoli maahan iskeytyessään tylsyy merkittävästi tai saa näkyvämpiäkin vammoja. Tällöin teroitus on aloitettava ronskimmilla keinoilla kuten 200-karkeuden hiomalaikalla tai jopa karkealla rautaviilalla.

Myös käyttämättömiä kärkiä on joskus sipaistava hienolla timanttilaikalla tai keraamisella puikolla, etenkin sitä viinen ensimmäistä nuolta, jota useammin otetaan viinestä esille.

Mitä työkaluja tarvitaan

• Kahden eri karkeuden timanttilaikka tai useampia karkeammasta hienompaan. Myös märkä/kuiva hiomapaperia tasaiselle alustalle asetettuna voi käyttää. Karkeuksien olisi hyvä olla väliltä 200–2000.
• Rätti hiomalaikan välipuhdistuksiin.
• Permanent-tussi.
• Pala nahkaa tai sileä pahvi viimeistelyä varten.
• Jos mahdollista, myös jonkinlainen jigi teroituskulman varmistamiseksi.
• Pätkä kierreholkilla varustettua nuolta, johon teroitettava kärki kiinnitetään työskentelyä helpottamaan.

Kiinteät kärkityypit

Kiinteiden kärkien terät voivat olla vaihdettavat tai samaa massaa kärjen rungon kanssa tai muuten yhtenäinen kokonaisuus. Teriä voi olla 2–4, tyypillisimmin kolme. Jotkut kolmiteräisistä on valmistettu niin, että kaksi saman sivun teräviistettä voidaan hioa yhtä aikaa, kuten G5 Montec.

Terä voi olla myös single bevel -tyyppinen, jolloin terässä on vain yksi hiottu viiste.
Vaihdettavateräisiä kärkiä on vaikea teroittaa. Siksi näitä kärkiä kutsutaankin vaihdettavateräisiksi! Terässä on usein yksi leveä, loivempi viiste ja erittäin kapea jyrkempi viiste leikkaavassa laidassa. Toki näitäkin teriä voi hieman vaikkapa keraamisella puikolla sipaista toistuvien viinestä irrottamisien jälkeen.

Teroitus

Teräviisteen kulman toteaminen on teroituksen ensimmäinen vaihe. Viiste voidaan maalata tussilla, jolloin hioessa voi todeta mistä metallia on lähtenyt ja mistä ei.

Terä asetetaan viiste tarkasti hiomalaikkaa vasten niin, että alkuperäinen viistekulma säilyy. Tässä vaiheessa olisi erinomaista, jos käytettävissä olisi sopiva jigi kulman varmistamiseksi. Tarkkaan työhön tottuneelta tämä käy myös näppituntumalta silmämääräisesti. Tussiviivaa kannattaa vilkaista usein.

Montec-tyyppisissä kärjissä, joissa kaksi teräviistettä voidaan hioa kerralla, niiden viistekulman takia on syytä laskea, että kutakin kahden terän sivua tulee hiottua yhtä monta vetoa.

Jos terä on vielä melko hyvässä kunnossa, voidaan hiominen aloittaa vaikka 600-karkeudella. Tällöin on hyvä tehdä yksi pyyhkäisy per puoli kerrallaan, jotta vastapuolelle ei alkaisi muodostua pursetta.
Hiontavaiheessa olisi hyvä käyttää viiltosuojahansikasta, jos sellainen sattuu hollille.

Kun kärki on tylsynyt rajummin esimerkiksi terän sipaistua kiveä, aloitetaan teroittaminen karkealla laikalla tai rautaviilalla edeten pikkuhiljaa hienompaan karkeuteen. Terää työnnetään eteenpäin kuin hiomapintaa leikaten. Hiomalaikkaa kannattaa välillä rätillä puhdistaa.

Hioessa terään muodostuu pursereuna, jonka voi sormella tuntea tai jopa silmin nähdä. On varmistettava, että purse muodostuu koko viisteen matkalle eli viiste on oikein hiottu koko pituudeltaan. Hienompaan hiomakarkeuteen siirryttäessä viiste kiillottuu ja purse pienenee.

Hionnan loppuvaiheessa viimeinenkin ohut pursereuna poistetaan vetelemällä terää taaksepäin nahkapalaa vasten samaan tapaan kuin parturit Western-elokuvissa viimeistelevät partaveitsen ”nahkavyön” takapintaan.

Kätevä tapa on liimata kaksikomponentti epoksilla timanttilaikan takapintaan nahka karkeampi pinta (mokkamainen) ylöspäin.

Terävyyden voi tarkistaa jännittämällä kumirenkaan tiukalle sormien väliin ja vetämällä sitä kevyesti terää vasten. Jos viiltoliike ei katkaise kumirengasta, on hiontaa jatkettava.

Tämä ohje on kirjoitettu nimenomaa kiinteiden kärkien teroittamista varten.

Mekaanisia kärkiä, joilla on ammuttu riistaeläintä ei pysty kunnolla teroittamaan niiden pienten, ohuiden terien vuoksi.

Lisäksi mekaanisten kärkien terät yleensä vääntyvät enemmän tai vähemmän törmätessään kohteeseen eivätkä enää aseutu kohdalleen yritettäessä asettaa niitä takaisin uriinsa.

Teksti ja kuvat: Juha Kylmä

Ajelin paikalle sunnuntai-iltana. Tarkistimme vielä joustemme käynnin, teimme eväät valmiiksi ja painelimme nukkumaan: aamuherätys oli neljältä, koska halusimme ehtiä kojuihimme ennen auringonnousua.

Aamulla marssimme reipasta vauhtia jahtipaikalle. Kyttäysjahtia varten metsän laitaan kuusen oksien alle oli jo aiemmin pystytetty meidän molempien kuution muotoiset, telttatyyppiset kyttäyskojut, jotta linnut ehtisivät niihin tottua. Kojujen ikkunat oli suljettu niin, että kummassakin oli vain yksi ampumasuunta kohti ruokinnan keskustaa. Tämän ansiosta kojujen sisätilat olivat niin pimeät, että siellä on hyvät mahdollisuudet virittää jousi ilman, että kyyhkyt sitä huomaavat, kunhan vain huolehtii, ettei nuoli pääse ikkunan väärälle puolelle näkyviin jousta virittäessä. Se mahdollistaa myös lyhyet, jopa selvästi alle kymmenen metrin ampumamatkat, kunhan toimii tilanteessa rauhallisesti. Tähtäimessä on toki syytä olla valot, jotta tähtääminen onnistuu. Itse hifistelin tähtäimen kanssa sen verran, että teippasin hieman valoa ruokinnankin suuntaan hohtavan valokuidun piiloon siltä osin, kuin oli mahdollista.

Kojuun päästyäni etsin kolmijalkajakkaralleni sopivan paikan, jotta niin jousen viritys kuin istualtaan ampuminen olisivat mahdollisimman vaivattomia. Jousi vasemman käden puolelle pystyyn eräänlaiselle pienelle telineelle ja nuoli valmiiksi jänteelle. Kärkien suhteen olimme päätyneet Jarkon kanssa molemmat samaan ratkaisuun: avautuva leikkuri, jonka taakse ns. riistakaulus antamaan sokkivaikutusta. Sitten vain kuumaa juomaa kuksaan ja nauttimaan jo illalla tehtyjä eväitä.

Paikalla oltiin oltu jo noin tunti, kun kuulimme kyyhkyjen laskeutuvan aukkoa reunustaviin puihin. Nimenomaan kuulimme, emme nähneet; pieni tähtäysikkuna tarkoittaa, että tilannetta joutuu tarkkailemaan lähinnä kuuloaistin avulla siihen asti, kun lintuja tulee ampumasektoriin. Ja sitä saikin odottaa: kului tunti, kunnes kyyhkyt alkoivat laskeutua ruokinnalle. Yksi niistä laskeutui ruokintakatoksen päälle, minun puolelleni. Se ei suinkaan alkanut heti syömään, vaan katseli ympäriinsä ja tarkkaili tilannetta. Siinä tilanteessa on syytä odottaa kaikessa rauhassa sitä hetkeä, kun lintu rauhoittuu, vaikka oma sykehän sitä tilannetta odotellessa helposti vähän nousee. Katsoin lintua vain toisella silmällä, jotta sain pidettyä kasvoni paremmin piilossa. Kasvoilleni olin pukenut tumman putkihuivin.

Tarkkailemani kyyhky rauhoittui, hyppäsi katolta ruokintatasolle ja alkoi syödä. Kyyhkyjä oli myös Jarkon puolella ruokintaa, kumpikohan meistä ehtisi ensin? Vedin jousen varovasti vireeseen. Kyyhky oli niin lähellä, että oli paljon pinta-alaa, mistä valita oikea tähtäyspiste. Tein rauhallisen laukauksen. Kyyhky sai hyvännäköisen osuman, putosi ruokinnalta maahan ja jäi niille sijoilleen. Hyvä avaus jahtikaudelle!

Kuulosti siltä, että luultavasti kaikki muut kyyhkyt lensivät pois. Varmahan siitä ei voinut olla, mutta hain kyyhkyn talteen, eikä yhtään lintua onneksi lähtenyt lähipuista liikkeelle. Hyvä, emme siis ”jääneet kiinni”.

Viestittelimme Jarkon kanssa ja sovittiin, että seuraava ampumavuoro olkoon hänen. Jatkoin eväiden syöntiä ja aloin toiveikkaana kuulostella, että parvi tulisi takaisin. Aikansa se otti: kello oli jo yli seitsemän, kun kyyhkysen kuuloisia lintuja alkoi laskeutua puihin. Eivätkä ne tälläkään kertaa heti ruokinnalle tulleet. Istuskelimme kärsivällisesti kojuissamme, kunnes kyyhkyjä alkoi laskeutua ruokinnalle. Jarkko otti yhden niistä tähtäykseen ja pudotti sen hyvällä osumalla ruokintatasolta maahan. Hienoa!

Päivän ohjelmassa ei ollut mitään liikunnallisempaa jahtia, joten istuimme vielä jonkin aikaa kojuissamme, kunnes päätimme lopettaa aamujahdin. Lähdimme kojuiltamme ja suolistimme ja kynimme saaliimme. Lounas ja päiväunet olivat paikallaan, sitten palasimme jatkamaan jahtia noin kahden aikaan iltapäivällä.

Kyyhkyt eivät vieläkään osanneet paikkaa sen kummemmin varoa, vaan tulivat jonkin ajan kuluttua takaisin ruokinnalle. Yksi niistä laskeutui sopivasti Jarkon puoleiselle orrelle. Jarkko ampui sen alas hyvällä osumalla ja päivän kolmas saaliimme oli siinä. Eipä voinut kuin olla tyytyväinen Jarkon toimiviin ennakkovalmisteluihin kauden ensimmäiseen linnustuspäivään liittyen!

Teksti ja kuvat: Arto Ylisaukko-oja ja Jarkko Aarrekorpi

Liitto on käynnistänyt lainsäädännön muutoksen tueksi tutkimuksen, jonka tulosten viimeistely on edennyt ennakoitua hitaammin. Tämän vuoksi asiaa ei ole vielä päästy viemään eteenpäin poliittisessa päätöksenteossa.

Työ kuitenkin jatkuu. Pyrimme edistämään tutkimuksen valmistumista ja saamaan hirven jousimetsästystä koskevan aloitteen jälleen päätöksentekijöiden käsiteltäväksi.

Mikon ajatuksista voit lukea lisää Maaseudun Tulevaisuuden artikkelista. Artikkeli on maksumuurin takana.

Teksti: Ari Kontiainen
Kuva: Maaseudun Tulevaisuus

Videosarjassa käsitellään muun muassa riistanhoitoa, hiipimällä tapahtuvaa metsästystä, riistan jäljittämistä sekä Tanskan jousimetsästyskokeen vaatimuksia.

Sarjan toisella tuotantokaudella on luvassa lisää kiinnostavia metsästystilanteita sekä jousimetsästäjien tietoja ja taitoja kehittäviä opetusvideoita. Uuden kauden julkaisut alkavat elokuun lopussa.

Tutustu videoihin YouTubessa: https://www.youtube.com/@altde.....vedbuejagt