Nykyisillä taljajousilla saavutetaan kevyillä nuolilla jopa yli 360 fps nopeuksia.
Metsästyksessä käytetään tyypillisesti raskaampia nuolia kuin kilpailulajeissa, koska raskaampi nuoli läpäisee paremmin ja myös hiljentää jousen laukaisuääntä.
Taljajousen valinnassa on huomioitava vetojäykkyys, vetopituus ja kahvan muoto.
Jousen vetojäykkyys ilmoitetaan paunoina. Taljajousissa vetojäykkyyttä voidaan säätää kaaripultteja avaamalla tai kiristämällä. Useimpien jousten vetopituuskin on säädettävissä.
Sopiva vetojäykkyys on yksilöllinen asia. Jos jousi pitää vetää vireeseen taivasta kohti kurkottamalla, on se liian jäykkä. Aloittelevan jousiampujan voimat kasvavat nopeasti, joten kaaripulteissa pitäisi olla säätövaraa vetojäykkyyden lisäämiseksi. Hyvän viritystekniikan opetteleminen heti alussa maltillisemmilla paunoilla säästää olkapäitä.
Vetopituus ja kahvan muoto vaikuttavat ampumavarmuuteen enemmän kuin moni muu tekijä. Karkean vetopituuden mittauksen voi suorittaa levittämällä ryhdikkäässä asennossa kätensä levälleen ja mittaamalla etäisyyden keskisormien päistä toisiinsa jaettuna 2,5:llä.
Kahvan tulisi olla sellainen että ote löytyy helposti ja nopeasti, eikä pitokäden ote aiheuta jouseen minkäänsuuntaista vääntöä. Jousen kahvaa ei saa puristaa.
Taljajousen suorituskyky ja ammuntaominaisuudet riippuvat epäkeskopyörien muodosta, jännevälistä ja vedon kevennyksestä. Jännevälillä tarkoitetaan etäisyyttä kahvan pohjasta jänteelle. Kevennys tarkoittaa vedon loppuvaiheessa tulevaa pitojäykkyyden kevenemistä.
Taljajousen rungot ovat yleensä alumiinia tai hiilikuitua. Kaaret ovat lasikuitua tai yhdistelmä hiili- ja lasikuitulaminaatteja.
