{"id":257,"date":"2007-09-14T21:57:01","date_gmt":"2007-09-14T18:57:01","guid":{"rendered":"http:\/\/jousimetsastys.fi\/wp\/2007\/09\/14\/metsastysnuolen-lapaisyfysiikkaa\/"},"modified":"2007-09-15T16:47:35","modified_gmt":"2007-09-15T13:47:35","slug":"metsastysnuolen-lapaisyfysiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/2007\/09\/14\/metsastysnuolen-lapaisyfysiikkaa\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4stysnuolen l\u00e4p\u00e4isyfysiikkaa"},"content":{"rendered":"

Perehdymme nyt Dr. Ed Ashbyn laajaan tutkielmaan mets\u00e4stysnuolen l\u00e4p\u00e4isykykyyn vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Huolimatta Ashbyn varsin yksipuolisesta tarkastelukulmasta \u2013 raskaat nuolet ja kaksiter\u00e4inen perinteinen k\u00e4rki \u2013 on 25-sivuisen artikkelin tarkka tutkiminen erinomaisen kouluttavaa monilta osin, kun muistaa ottaa \u201dAshby-lasit\u201d pois silmilt\u00e4 ja tulkita asioita laajemmasta, nykyaikaisen jousimets\u00e4styksen n\u00e4k\u00f6kulmasta.
\n
\n <\/strong>
\nArtikkelissaan \u201dMomentum, Kinetic Energy, and Arrow Penetration\u201d<\/a> (liikem\u00e4\u00e4r\u00e4, kineettinen energia ja nuolen l\u00e4p\u00e4isy) pohtii Dr. Ed Ashby nuolen kineettisen energian ja liikem\u00e4\u00e4r\u00e4n suhdetta ja puolustaa n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isyn kannalta merkitt\u00e4vin tekij\u00e4 on liikem\u00e4\u00e4r\u00e4 (momentum).<\/p>\n

Ashbyn mukaan t\u00e4m\u00e4 suhde n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yleisesti v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rretty terminaaliballistiikan aspekti. H\u00e4nen 25-sivuinen \u201dl\u00e4p\u00e4isyartikkelinsa\u201d on perusteellinen ja korostetun tieteellinen. Ashbyn mukaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 \u201dk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 teoriaan\u201d l\u00e4hestymistapaa. Aloitetaan oikeasti tapahtuneesta tapahtumasta ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja selitet\u00e4\u00e4n tieteellisesti \u201dkuinka ja miksi\u201d asia tapahtui. H\u00e4n kuitenkin my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ole mahdollista kontrolloida kaikkia muuttujia ja siksi l\u00e4p\u00e4isykyky\u00e4 on vaikea tutkia. Nuolen l\u00e4p\u00e4isyyn liittyy useita muuttujia ja l\u00e4p\u00e4isytulos vaihtelee laukaisusta laukaisuun sen mukaan kuinka aidon kohdemassan (el\u00e4inkudos) tasaisuus vaihtelee. H\u00e4n ei ole innostunut l\u00e4p\u00e4isyn testaamisesta tasalaatuiseen, homogeeniseen koemassaan.<\/p>\n

Dr. Ashby pohdiskelee monisanaisesti jonkin tapahtuman ilmenevyytt\u00e4 (insidenssi) ja vallitsevuutta (prevalenssi) sek\u00e4 ilmi\u00f6n hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4. H\u00e4n kysyy mik\u00e4 on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ep\u00e4onnistumisen taso, kun mets\u00e4stysnuolella ammutaan erilaisiin kudoksiin. Ashby korostaa jousimets\u00e4st\u00e4j\u00e4n\u00e4 olevansa kiinnostunut lopputuloksesta oikeassa kudoksessa eik\u00e4 tasalaatuisessa testimassassa. <\/p>\n

Eri tahot ovat vuosia yritt\u00e4neet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 koemassaa, johon ammuttujen nuolten l\u00e4p\u00e4isytulokset vastaisivat kentt\u00e4olosuhteissa havaittuja tuloksia. Sellaisen koemassan l\u00f6yt\u00e4minen tekisi terminaaliballistiikan tutkimisesta helposti ja halvalla toteutettavaa. Kyseisenlaista massaa ei ole l\u00f6ytynyt. Kuitenkin, todellisista mets\u00e4stystilanteista kootut tulokset ennustavat kohtalaisesti mets\u00e4stysnuolen kyky\u00e4 l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 oikeaa, monipuolista kudosmassaa, toteaa Ashby.<\/p>\n

Perusteellisen massan, nopeuden, voiman, kiihtyvyyden ym. termien selvitt\u00e4misen j\u00e4lkeen Ashby selvitt\u00e4\u00e4, kuinka nuolen nopeuden lis\u00e4\u00e4ntyminen nostaa kohdemassan vastusta. Vastus kasvaa eksponentiaalisesti. Nopeuden kaksinkertaistuessa massan vastus kasvaa toiseen potenssin korotettuna, jne.<\/p>\n

Ashby vertaa kahta nuolta \u2013 toinen 700 gr ja toinen kevyempi 390 gr. Raskaampi lent\u00e4\u00e4 150 fps nopeudella ja kevyempi 300 fps. H\u00e4n olettaa, ett\u00e4 700 gr nuoli ammutaan perinteisell\u00e4 jousella ja 390 gr nuoli modernilla taljajousella ja ett\u00e4 molemmat nuolet ovat suuresta painoerosta huolimatta muuten samanlaiset \u2013 paksuus, materiaali, pinta ja lento-ominaisuudet. Kevyemm\u00e4ss\u00e4 nuolessa on 123,2 prosenttia enemm\u00e4n kineettist\u00e4 energiaa kaksinkertaisesta nopeudesta johtuen. Kevyempi nuoli siis kohtaa nelinkertaisen (toiseen potenssiin) massan vastuksen. T\u00e4ss\u00e4 vertailussa raskaampi, mutta puolta hitaampi nuoli l\u00e4p\u00e4isee paremmin \u2013 kaiken muun pysyess\u00e4 muuttumattomana. Raskas nuoli lent\u00e4\u00e4 hitaammin, mutta sen pys\u00e4htyminen on hitaampaa kuin kevyen. Kahdesta saman liikem\u00e4\u00e4r\u00e4n (momentum) omaavasta nuolesta se, joka ammentaa suuremman osan liikem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4\u00e4n massasta, hidastuu hitaammin matkallaan massan l\u00e4pi (liikem\u00e4\u00e4r\u00e4 p=mv). Raskaampi nuoli yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 suuremman liikem\u00e4\u00e4r\u00e4n l\u00e4p\u00e4isyn vaatiman ajan jokaisessa kohdassa ja kohdemassan vastus kasvaa nopeuden neli\u00f6n\u00e4, selitt\u00e4\u00e4 Dr. Ashby.<\/p>\n

Koej\u00e4rjestely\u00e4 tulkitessa tulee mieleen, ett\u00e4 kuinka todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 on, ett\u00e4 300 fps ampuvalla taljajousella ammuttaisiin yht\u00e4 paksua, samat lento-ominaisuudet omaavaa ja samaa materiaalia olevaa nuolta kuin 150 fps ampuvalla pitk\u00e4jousella, kun nuolen painoero on per\u00e4ti 310 gr! <\/p>\n


\n <\/strong><\/p>\n

Ashbyn tutkielma nuolen tunkeutumiseen vaikuttavista fysiikan laeista on mielenkiintoinen, mutta lopputuloksena syntyy tunne, ett\u00e4 Ashby yritt\u00e4\u00e4 \u201dtunkea k\u00e4\u00e4rmett\u00e4 putkeen\u201d selitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asiaa omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan pitk\u00e4jousen ja raskaan nuolen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Ashby korostaa, ett\u00e4 fysiikan lait m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t sen, ett\u00e4 liikem\u00e4\u00e4r\u00e4, ei kineettinen energia, on oikea tapa mitata nuolen lineaarinen, potentiaalinen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva lopullinen voima. H\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelee kineettisen energian seuraavasti: Kun objekti on liikkeess\u00e4, siin\u00e4 on kineettist\u00e4 energiaa. Kineettinen energia on liikkeess\u00e4 olevan kappaleen kokonaisenergia. Kineettisell\u00e4 energialla ei luonnossa ole suuntaa. Kineettinen energia m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n energiaksi, ei voimaksi.<\/p>\n

Ashby toteaa, ett\u00e4 keveiden ja nopeiden nuolien puolestapuhujat usein v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kineettinen energia on oikea mittapuu ennustettaessa nuolen kyky\u00e4 l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 kudosta. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 vertauksena pes\u00e4palloesimerkin: Pallo painaa 2240 gr ja se voidaan parhaimmillaan heitt\u00e4\u00e4 yli 95 mph (139,33 fps) vauhdilla. Siin\u00e4 on 96,5 ft lb kineettist\u00e4 energiaa ja se tosiasiassa iskee paljon kovempaa kuin perinteisell\u00e4 jousella ammuttu raskas nuoli, mutta pes\u00e4pallolla ei kuitenkaan voi mets\u00e4st\u00e4\u00e4 biisoneita. Kineettinen energia m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuinka kovaa pallo iskee, mutta ei suoranaisesti m\u00e4\u00e4rit\u00e4 kuinka hyvin pallo l\u00e4p\u00e4isee. <\/p>\n

Nuolen liikem\u00e4\u00e4r\u00e4 (momentum) on osa sen kineettist\u00e4 energiaa \u2013 ainoa osa, joka on yhteydess\u00e4 nuolen l\u00e4p\u00e4isykykyyn, jatkaa Ashby. H\u00e4n useaan otteeseen alleviivaa, ettei kineettinen energia ole oikea tapa mitata mit\u00e4\u00e4n l\u00e4p\u00e4isyyn vaikuttavista voimista, mutta my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kineettisen energian lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 voidaan todeta my\u00f6s nuolen l\u00e4p\u00e4isyn lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ainoastaan siksi, ett\u00e4 liike-energian lis\u00e4\u00e4ntymisen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n nopeuden lis\u00e4\u00e4ntyminen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s liikem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Molemmissa kaavoissa on samat elementit: massa ja nopeus (liikem\u00e4\u00e4r\u00e4=m \u00b7 v, kineettisess\u00e4 energiassa nopeus korotetaan toiseen potenssiin m \u00b7 v \u00b7 v ). Ashby toteaa, ett\u00e4 kineettist\u00e4 energiaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mitattaessa jousen mekaanista suorituskyky\u00e4 \/ tehokkuutta. Jousen tehokkuus tai hy\u00f6tysuhde m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kaarisysteemiin varastoituneen ja nuoleen laukaisuvaiheessa siirtyv\u00e4n energian suhteella (%). Jousen tuottaman kineettisen energian m\u00e4\u00e4r\u00e4 mahdollistaa p\u00e4\u00e4ttelyn jousen kyvyst\u00e4 heitt\u00e4\u00e4 nuolta. Mit\u00e4 suurempi kineettinen energia, sit\u00e4 paremmin kykenee jousi heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n raskasta nuolta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 nopeudella ja lentoradan kaarevuudella eettisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 jousimets\u00e4styst\u00e4 ajatellen. T\u00e4ten jousen tuottama kineettinen energia on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ilmaisin siit\u00e4, kuinka suuren nuolen liikem\u00e4\u00e4r\u00e4n jousi voi tuottaa. T\u00e4ss\u00e4 Ashby mainitsee my\u00f6s lentoradan. Lentoradan kaarevuus tai suoruus vaikuttaa ampujan osumatarkkuuteen et\u00e4isyyden kasvaessa. Dave Holt kysyykin kirjassaan Balanced Bowhunting: \u201dKuinka usein olet menett\u00e4nyt riistael\u00e4imen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n l\u00e4p\u00e4isyn vuoksi ja kuinka usein siksi, ett\u00e4 osuit liian alas tai liian yl\u00f6s?\u201d<\/p>\n

Riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n l\u00e4p\u00e4isy on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 puhuttaessa poikkeuksellisen suurten ja paksunahkaisten \/ -luisten el\u00e4inten mets\u00e4styksest\u00e4 \u2013 puhveli, norsu, sarvikuono \u2013 , mutta on harvoin ongelma, kun kyseess\u00e4 on peuran, hirven ja karhun kokoiset riistael\u00e4imet. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa eritt\u00e4in kaareva lentorata aiheuttaa varmasti enemm\u00e4n huolta. T\u00e4ll\u00e4 kovin teoreettisella keskustelulla on merkityst\u00e4 erityisesti siin\u00e4 tapauksessa, kun kyseess\u00e4 on marginaalinen ryhm\u00e4 jousia tai jousimets\u00e4st\u00e4ji\u00e4: jousen j\u00e4nnitt\u00e4miseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 voima on erityisen pieni ja vetopituus lyhyt, jolloin jousen voima p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan nuoleen lyhyemm\u00e4n ajan ja pienemp\u00e4n\u00e4 kuin valtaosassa tapauksia, ja\/tai jousen hy\u00f6tysuhde on heikko.<\/p>\n

Jos hiekalla t\u00e4ytetty\u00e4 \u00e4mp\u00e4ri\u00e4 ammutaan .308:lla ja mets\u00e4stysnuolella, pys\u00e4htyy luoti pian hiekkaan, mutta hidas ja raskas mets\u00e4stysnuoli l\u00e4vist\u00e4\u00e4 hiekan helposti. P\u00e4\u00e4asiallinen syy eroon on se, ett\u00e4 kohdemassan vastus kasvaa nopeuden neli\u00f6\u00f6n. Seitsenkertainen nopeus aiheuttaa l\u00e4hes 50 kertaa suuremman kohdemassan vastuksen. Eroon vaikuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 raskas nuoli hidastuu massassa hitaammin kuin kevyt luoti. Ero erilaisia jousia ja nuolia vertaillessa ei kuitenkaan ole vastaava \u2013 nopeimman ja hitaimman mets\u00e4styslaillisen jousen nopeusero voi olla vain noin kaksinkertainen mik\u00e4 tarkoittaa vain nelinkertaista massan vastusta. My\u00f6s kappaleen \/ projektiilin paksuus ja muoto vaikuttaa l\u00e4p\u00e4isyyn. Suuri kappaleen etuosan poikkileikkauspinta-ala suhteessa projektiilin massaan heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00e4p\u00e4isy\u00e4, koska massan vastus kasvaa j\u00e4lleen (vrt. Ashbyn pes\u00e4palloesimerkki!).<\/p>\n

Leikkaava mets\u00e4stysk\u00e4rki on \u201dyksinkertainen kone\u201d, jossa on sarja kaltevia pintoja. N\u00e4m\u00e4 kaltevat pinnat mahdollistavat sen, ett\u00e4 nuolenk\u00e4rki yksinkertaisena koneena kykenee moninkertaistamaan voiman, joka kohdistetaan sen per\u00e4\u00e4n \u2013 kyky tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 eli l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 massaa lis\u00e4\u00e4ntyy. Ashby lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pitk\u00e4 ja loiva kalteva pinta (perinteinen kaksiter\u00e4inen k\u00e4rki) hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 \u201dkone-efektin\u201d paremmin kuin lyhyt ja jyrkk\u00e4kulmainen k\u00e4rki. Toisaalta pitk\u00e4 ja matalaprofiilinen k\u00e4rki voi olla todella paksunahkaisten ja jykev\u00e4luisten el\u00e4inten kohdalla herkk\u00e4 taipumaan ja vaurioitumaan. \u00c4skett\u00e4in tehdyss\u00e4 \u201deritt\u00e4in ep\u00e4tieteellisess\u00e4\u201d, tavallisen mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n testiss\u00e4 l\u00e4p\u00e4isi Afrikan puhvelin parhaiten juuri p\u00e4invastainen k\u00e4rkimalli \u2013 lyhyt ja verrattain korkeaprofiilinen mutta eritt\u00e4in lujatekoinen k\u00e4rki. Teoria ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 eiv\u00e4t aina kohtaa. \u201dN\u00e4ytt\u00e4\u00e4h\u00e4n tuo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimivan, mutta miten lie teoriassa\u201d, kysyi kerran er\u00e4s jousimets\u00e4styskaverini!<\/p>\n

L\u00e4p\u00e4isyn maksimointiin vaikuttaa my\u00f6s jousi\/nuoli -yhdistelm\u00e4n hy\u00f6tysuhde. Jousi toimii tehokkaammin, kun nuoli on riitt\u00e4v\u00e4n raskas. Liian kevyt nuoli aiheuttaa sen, ett\u00e4 osa kaariin varastoidusta energiasta purkautuu jouseen, raskaamman nuolen ottaessa suuremman osan energiasta mukaansa. Jousivalmistajat suosittelevat, ett\u00e4 nuolen paino olisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 gr \/ pauna. Siis 60 paunaa vetoj\u00e4ykkyytt\u00e4 vaatisi minimiss\u00e4\u00e4n 300gr nuolen. Mutta valtaosa mets\u00e4st\u00e4jist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jonkin verran raskaampaa nuolta, jolloin jousen \u00e4\u00e4nekkyys pienenee, s\u00e4\u00e4t\u00e4minen helpottuu ja jousi joutuu pienemm\u00e4n \u201dv\u00e4kivallan\u201d uhriksi. Taljajousella monenlaista riistaa mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t saattavat suosia noin 6gr per pauna -suhdetta. Perinteisill\u00e4 jousityypeill\u00e4 mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yleisesti viel\u00e4kin raskaampia nuolia.<\/p>\n

 <\/strong>
\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/p>\n

Verrattuna muihin mets\u00e4stysaseisiin, on nuolen voima pieni, mutta nuoli siit\u00e4 huolimatta l\u00e4p\u00e4isee hyvin, kuten edell\u00e4 kuvatusta k\u00e4y ilmi. Ashby alleviivaa, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4p\u00e4isykyvyn puute on t\u00e4rkein syy siihen, ettei osuma ole kuolettava. H\u00e4n viittaa t\u00e4ss\u00e4 omiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mets\u00e4stystilanteissa tekemiins\u00e4 tutkimuksiin… T\u00e4m\u00e4 voi olla totta, jos kyseess\u00e4 on poikkeuksellisen heikkotehoinen ja -hy\u00f6tysuhteinen jousimalli sek\u00e4 poikkeuksellisen lyhyt vetopituus ja\/tai erityisen paksunahkainen ja vankkaluinen el\u00e4in. Mutta t\u00e4m\u00e4n yleist\u00e4minen koskemaan kaikkea jousimets\u00e4styst\u00e4 on suuri virhe! Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna runsas 90 prosenttia jousimets\u00e4st\u00e4jist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6tysuhteeltaan erinomaisen tehokkaita jousia ja jousimets\u00e4styksen kaikki komponentit ovat kehittyneet takaamaan pienemm\u00e4ll\u00e4kin paunam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 erinomaisen l\u00e4p\u00e4isyn. Jos osuma ei ole kuolettava, l\u00f6ytyy syy l\u00e4hes aina muualta kuin huonosta l\u00e4p\u00e4isyst\u00e4 \u2013 kun ei puhuta norsuista ja sarvikuonoista. Totuus on se, ett\u00e4 huono osuma aiheuttaa valtaosan jousimets\u00e4styksess\u00e4 onneksi kohtuullisen harvinaisista haavakoista \u2013 ei kelvoton l\u00e4p\u00e4isy. Jos mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 omaa riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4n ampumataidon ollakseen valmis l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n nuolensa kohti riistael\u00e4int\u00e4, syntyy huono osuma mahdollisesti v\u00e4\u00e4rin arvioidusta ampumaet\u00e4isyydest\u00e4. Nuoli iskee yli tai alle. Jos harjoittelunuolten osumakuvio muistuttaa 3D-peuran kyljess\u00e4 haulikon vastaavaa, on syyt\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 ampumasta el\u00e4viin maaleihin. <\/p>\n

Ashby listaa asioita, jotka t\u00e4ytyy ottaa huomioon, jos ep\u00e4ilys riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 l\u00e4p\u00e4isyst\u00e4 her\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4, jousen tehon maksimoimisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 raskainta mahdollista nuolta, jolla kuitenkin pystyy ampumaan riitt\u00e4v\u00e4n laakeasti tavanomaisilla jousimets\u00e4styset\u00e4isyyksill\u00e4. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 useimmat jouset tuottavat parhaan tehon, kun nuolen painoa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n 12\u201314 grainiin per vetoj\u00e4ykkyyspauna. Lis\u00e4ksi h\u00e4n kehottaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n matalaprofiilisia (\u201dtehokkaampi kone\u201d) k\u00e4rkimalleja, joiden k\u00e4rkiosa on ns. heti leikkaavaa mallia. My\u00f6s nuolen hyv\u00e4\u00e4n lentoon kehottaa Ashby kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota. H\u00e4n toteaa erinomaisen osuvasti, ett\u00e4 mets\u00e4stysnuoli on mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n varusteista t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen kappale ja valittu mets\u00e4stysk\u00e4rki on nuolen t\u00e4rkein osa. Jousi toimii mets\u00e4stysnuolen laukaisualustana, nuolen varsi puolestaan kiid\u00e4tt\u00e4\u00e4 leikkaavan k\u00e4rjen kohteeseen. Mutta ilman \u201dlaukaisualustan\u201d kyky\u00e4 varastoida lihasvoima taivutettuihin kaariin ja voiman siirt\u00e4mist\u00e4 k\u00e4rke\u00e4 saattelevaan nuolenvarteen, ei paraskaan k\u00e4rki tuo lihaa p\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ashby vaikuttaa olevan niin innoissaan raskaasta nuolesta ja kaksiter\u00e4isest\u00e4 perinteisest\u00e4 k\u00e4rkimallista, ett\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jousen kokonaan vaille huomiota, aivan kuin jousen ominaisuuksilla ei olisi mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 l\u00e4p\u00e4isyasiassa. Kaksikymment\u00e4viisisivuisen artikkelinsa loppupuolella h\u00e4n kuitenkin mainitsee yleisesti, ett\u00e4 viisas v\u00e4lineiden valinta johtaa parantuneeseen mets\u00e4stysnuolen tappokykyyn. Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viitataan my\u00f6s jouseen yhten\u00e4 osana v\u00e4lineist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kaikkiaan, yksipuolisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta huolimatta, on Dr. Ashbyn tutkielma mit\u00e4 opettavaisin ja innostavin lukuel\u00e4mys.<\/p>\n

© 2007, Juha Kylm\u00e4<\/p>\n

(Juttu on julkaistu aiemmin J\u00e4kk\u00e4r\u00e4-lehden<\/a> numerossa 3\/2007.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perehdymme nyt Dr. Ed Ashbyn laajaan tutkielmaan mets\u00e4stysnuolen l\u00e4p\u00e4isykykyyn vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Huolimatta Ashbyn varsin yksipuolisesta tarkastelukulmasta \u2013 raskaat nuolet ja kaksiter\u00e4inen perinteinen k\u00e4rki \u2013 on 25-sivuisen artikkelin tarkka tutkiminen erinomaisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_price":"","_stock":"","_tribe_ticket_header":"","_tribe_default_ticket_provider":"","_tribe_ticket_capacity":"0","_ticket_start_date":"","_ticket_end_date":"","_tribe_ticket_show_description":"","_tribe_ticket_show_not_going":false,"_tribe_ticket_use_global_stock":"","_tribe_ticket_global_stock_level":"","_global_stock_mode":"","_global_stock_cap":"","_tribe_rsvp_for_event":"","_tribe_ticket_going_count":"","_tribe_ticket_not_going_count":"","_tribe_tickets_list":"[]","_tribe_ticket_has_attendee_info_fields":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","_tec_slr_enabled":"","_tec_slr_layout":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-257","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jousimetsastystietoa"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p9evuG-49","jetpack_sharing_enabled":true,"ticketed":false,"post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=257"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jousimetsastys.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}