SJML keskusteluforum

Terve.

Majavajahti alkoi polttelemaan siinä määrin,että lähdettävä oli.Tiesin kyllä,että kelit muuttuvat haastaviksi,mutta sitähän me haemme,lähes vaadimme harrastukseltamme,haastavuutta.Koska ikää ja älyä on karttunut,lainasin lumiketjut varmuuden vuoksi matkaan.Ajellessani täältä etelästä ylemmäs,ei avovettä vilkkunut edes vuolaimmissa virroissa,mutta pikkuasiat eivät ole minua ennenkään lannistaneet.Koko perjantain ja lauantain välisen yö ajelin Suomi neidon lanteita,tarkistellen majava paikkoja.Lumityöt vaanivat kaiken aikaa,mutta olihan minulla ketjut takaluukussa.Yön aikana vakuutuin,että nyt jos heti yritän ja pääsen asfaltille,niin olen oppinut vanhoilla päivilläni jotain.Pääsin tielle ja yhden väliyöpymisen jälkeen pääsin takaisin etelään.Ensimmäinen kevät,kun en ole rypenyt rospuutossa.Päästyäni etelään.huomasin ,että minun piti kokeilla lumiketjujen käyttökelpoisuutta ja niinpä ajelin tutuille metsäteille.Ei oikein meinannut löytyä tarpeeksi haastavaa tietä.Ajoin umpiperään,joka oli tyhjennetty tukkien kokoomispaikka.Ei muuta kuin auto ympäri ja etsimään haastavampi paikka.Peruutin suoraan lumen peittämään ojaan ………Siinä se hiace roikkui etupyörien ja takapuskurin varassa ojan päällä.No nythän minulla on tilaisuus kokeilla lumiketjuja,jotka ovat takakontissa.Jätän kertomatta mitä kaikkea seuraavan kolmen tunnin aikana tapahtui,mutta se jätti jälkensä koko loppuelämääni.Ajatellessani,että jos olisin käynyt kokeilemassa jaloin,että voinko oikaista kurvia,olisin välttynyt koko savotalta,sai minut …..Syy,miksi kirjoitan tämän tapauksen on,että muutkin tosi viisaat alentuisivat tavallisten järkevien tasolle.Minulle tämä ei ollut uutta,tuskin kukaan on rypenyt auton kanssa niin paljon kuin minä,mutta kuuluuko tämä metsästykseen.Ei kuulu,mutta hienoja fiiliksiä tämäkin tuo,kun pääsee taas pikitielle.