Log In
Register
07:14
9.8.2010
Offline
Talja-ammunnasta puuttuu mielestäni tällä hetkellä suomalainen materiaali jota voitaisiin käyttää opetuksessa ja koulutuksessa. Parina viime vuonna meillä Suomessa on poikennut tunnettuja ampujia/valmentajia jotka ovat jakaneet tietämystään meille, mutta materiaali on ollut vain kurssilla käyneiden hallussa.
Nyt meillä olisi tarkoitus yhdistää noita oppeja meidän omaan osaamiseemme käyttäen jo jossain määrin valmiina olevaa materiaalia pohjana lisäten siihen uutta tietämystämme. Tämän materiaalin pohjan ovat tehneet yhdessä Mikko Holappa, Jonne Uusitupa ja Harri Verho ja sitä on käytetty TJA’n sisäisessä koulutuksessa. Jotta materiaali pysyisi ajan tasalla ja kehittyisi vastaamaan nykyaikaista taljajousiammuntaa ja sen uusia piirteitä, materiaali jaetaan kaikkien käyttöön.
Materiaali linkin takana on koottu useasta eri lähteestä ja on tällä hetkellä enemmänkin lista lyhyitä kommentteja ja huomioita. Kun riittävä määrä materiaalia on kasassa, tulemme parantamaan myös kieliasua ja lisäämään kuvitusta. Tähän liittyen kaikki alueet josta toivotaan lisäselvitystä ovat tervetulleita. Jos/kun saamme tämän projektin piiriin sopivasti halukkaita tekijöitä, voimme listata asioita jotka pitää selvittää ja yritämme etsiä osaajia niiden selvittämiseen.
Materiaalin kehittämiseksi olemme sopineet työtavaksi nk. "Open Source" -metodin (mukaellun), joka rakentuu sille, että kuka tahansa saa ehdottaa korjauksia ja lisäyksiä materiaaliin. Nämä korjaukset ja lisäykset hyväksytetään nimetyllä nk. Gatekeeper -ryhmällä, ja kun he ovat hyväksyneet ehdotuksen, se tullaan lisäämään materiaaliin. Tämän lisäksi ehdotuksen antaneen henkilön nimi lisätään materiaalin tekijälistaan.
Gatekeeper -ryhmään kuuluvat 9.8.2017 seuraavat henkilöt: Jari Haavisto, Marko Järvenpää ja Harri Verho.
Toivomme että mahdollisimman moni lukisi materiaalin ja kokeilisi siinä olevia oppeja ja metodeja. Kaikki palaute, jolla materiaalia saadaan kehitettyä, on tervetullutta ja toivottua.
Kommentit ja ideat voi lähettää osoitteeseen harri.verho (miuku) gmai1.com tai YV:nä.
Terveisin: Harri, Jari ja Marko
Linkki materiaaliin: https://1drv.ms/b/s!Ah6HiNFLYf…..BkMeqUm4gg
07:18
31.5.2011
Offline
Varmaan hyviä neuvoja taulupuolelle…
Kaikki säädöt esim. let-off ei oo edes säädettävissä metsästysjousissa.
Ja kertokaapa miten taljalla ammutaan tähdätty laukaus vajaalla vedolla??????
Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla
09:29
9.8.2010
Offline
Varmaan hyviä neuvoja taulupuolelle…
Kaikki säädöt esim. let-off ei oo edes säädettävissä metsästysjousissa.
Ja kertokaapa miten taljalla ammutaan tähdätty laukaus vajaalla vedolla??????
Bowtech Specialistissa oli vakiona mahdollisuus 65% ja 75% let-offiin. Mathews HTR'ään ostamalla modulit voidaan let-off muuttaa 65% – 75% – 85%. Minun taulupyssyssä joka on Mathews Conquest 4 min-max cameilla sitä ei pysty tekemään ollenkaan.
Ilmeisesti katselet creep-tuning -kohtaa – koska kyseessä on testaaminen, sen voi hyvinkin tehdä. Vajaalla vedolla tarkoitetaan sitä että ollaan hyvin hennolla vedolla seinään. Käytännössä metsästyspuolella esim. kytiksessä on jousi vireessä vaikka minuutin tai pari ja odotetaan hetkeä ja säästellään voimia ollen 'laaksossa'. Vastakkainen tilanne on se kun vedetään seinää päin voimakkaasti tai jopa yli siitä.
Kaikissa näissa asioissa pitää huomioida se että kannattaa kokeilla mikäli välineet antavat sen mahdollisuuden. Kaikki ei aina ole mahdollista, ei välineissä eikä edes ampujassa, kuitenkin optiot on hyvä tietää.
Tällä hetkellä olen saanut materiaalia nuolista ja niiden säätämisestä – ne tullaan lisäämään seuraavaan versioon. Kiitokset niistä.
03:19
21.11.2008
Offline
Minusta hienoa, että kotimaista materiaalia on nyt saatavilla. Vaikka kaikki ei kävisikään täysin jousimetsästykseen, niin taulu/ratapuolen juttuja pystyy soveltamaan mehtäpuolelle ja toisinkin päin.
En kyllä täysin ymmärrä nimimerkki "predaattorin" hiukan negatiivistä vastaaan ottoa ko. materiaalille?
05:26
31.5.2011
Offline
Lähinnä ihmettelevä.
T:Pauli L
Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla
07:07
31.1.2006
Offline
Minustä jätkät on tehny todellisen palveluksen kerätessään tuon materiaalin.
Joskus 90-luvulla oli vallalla yleisesti ajatus, ettei tauluammunnan opeilla ole käyttöä metsästyksessä. Nykyisin onneksi tiedetään paremmin ja ymmärretään, että osaaminen ja tietotaito tauluammunnan puolella on selkeästi korkeammalla tasolla kuin metsästyspuolella oli kyse sitten väline- tai ampumatekniikasta. Nyt kun tätä tietoa on jaossa, niin sitä voi kukin tykönään hyödyntää sen mukaan kuin haluaa. Mikään pakko ei ole. ???
06:29
9.8.2010
Offline
"Predaattori" on oikeassa siinä että materiaali ei tule olemaan niin jousimetsästyspainotteinen kuin voisi olla. Mutta komppaan sekä Mikaa että Kiul'ia siinä että kyllä tauluammunnasta on hyötyä kaikille ampujille, ovat he metsällä, maastossa tai salilla.
Ja kuten sanoin aikaisemmin – kenenkään ei ole pakko ottaa mitään esitettyä juttua käyttöön, mutta poimien sieltä täältä rusinat (omasta mielestään) pullasta. Joka tapauksessa – hanketta jatketaan.
Lisäkommenttina – tämä hanke ei ole minkään liiton "suojeluksessa", ehkä juuri siksi tämä on esittey termillä "open source".
05:10
18.9.2008
Offline
"Predaattori" on oikeassa siinä että materiaali ei tule olemaan niin jousimetsästyspainotteinen kuin voisi olla. Mutta komppaan sekä Mikaa että Kiul'ia siinä että kyllä tauluammunnasta on hyötyä kaikille ampujille, ovat he metsällä, maastossa tai salilla.
Ja kuten sanoin aikaisemmin – kenenkään ei ole pakko ottaa mitään esitettyä juttua käyttöön, mutta poimien sieltä täältä rusinat (omasta mielestään) pullasta. Joka tapauksessa – hanketta jatketaan.
Lisäkommenttina – tämä hanke ei ole minkään liiton "suojeluksessa", ehkä juuri siksi tämä on esittey termillä "open source".
Kaikki kunnia materiaalia keränneelle ryhmälle ja jaksamista hyvälle työlle! Mutta, koska tämä julkaisualusta on "virallinen" Suomen jousimetsästäjäin Liitto ry:n keskustelufoorumi, niin esittäisin, että tämän ketjun ensimmäisessä viestissä tuotaisiin selkeästi esille, että tämä materiaali ei ole SJML:n tuottamaa materiaalia. Varmaankin tuo termi "open source" tarkoittaa juurikin sitä materiaalin tehneen ryhmän ajatusmaailmassa, mutta meille vanhemmille jäärille se ei kerro yhtään mitään! Ihan vaan ideana heitin tämän ilmoille… 🙂
04:17
31.1.2006
Offline
Toi nimimerkki jek_78 ideahan on hyvä. Jokaisen viestikejun alkuun ilmoitus siitä, onko kyseessä kirjoittajan oma idea tai mielipide vai onko kyseessä SJMLn virallinen kanta.
05:17
9.8.2010
Offline
HUOM! Tässä esitettävä työn alla oleva materiaali ei ole missään virallisessa yhteydessä Suomen Jousimetsästäjäliiton (SJML) kanssa kuten ei myöskään Suomen Jousiampujainliiton (SJAL) tai Perinnejousimetsästäjäinliiton (PML) tai muidenkaan vastaavien yhdistysten/liittojen vaan on kyse yksittäisten henkilöiden halusta kehittää jousiammuntaa.
Materiaali ei myöskääni kohdistu vain jousimetsästykseen tai tauluammuntaan vaan on tarkoitetty yleisesti lajin käyttöön.
Materiaalin käyttö omalla vastuulla tervettä järkeä käyttäen.
———————————————————————————————————————–
Mikäli SJML'n virallinen edustaja toivoo materiaalia ja linkkiä poistettavaksi viralliselta foorumilta – niin poistan ne näiltä sivustoilta.
EDIT – Nyt kommenttieni epävirallisuus näkyy kaikissa postauksissani joten ei tule väärinkäsityksiä.
11:54
17.2.2006
Offline
;D ;D Ei ainakaan jää epäselväksi…
Mutta asiaan, hyvä tietopaketti, mistä saa irti ampuu sitten paperia tai elukkaa. Olisiko aiheellista lisätä hyllyn säätöön hieman osviittaa siitä, kuinka paljon hyllyä liikutellaan sivuun/pystyyn? Kun leikurilla ei lopuksi isoja siirtoja tehdä. Ja jos hyllyssä ei ole korkeussäätöä, niin säätö tehdään nokinpaikkaa muuttamalla ?
Tämän kommentin mielipide edustaa ties ketä 😛
04:18
31.1.2006
Offline
Unohdin laittaa tuhon omaan viestiini sarkasmivaroituksen. 😉
06:46
9.8.2010
Offline
Unohdin laittaa tuhon omaan viestiini sarkasmivaroituksen. 😉
Kerrankin otin sinut vakavasti ja sitten käy näin 8)
Olisiko aiheellista lisätä hyllyn säätöön hieman osviittaa siitä, kuinka paljon hyllyä liikutellaan sivuun/pystyyn? Kun leikurilla ei lopuksi isoja siirtoja tehdä. Ja jos hyllyssä ei ole korkeussäätöä, niin säätö tehdään nokinpaikkaa muuttamalla ?
Hyvä ajatus – seuraavaan versioon tulee jonkin verrankin lisää materiaali jonka juuri sain ja se liittyy nuoliin ja säätämiseen. Aiemmin siitä oli jonkin verran juttua, mutta nyt sisältöä on laajennettu. Ja lisänä kommenttiisi: Nokinpaikkaa kuuluu säätää, nuolen linjan pitäisi pysyä paikallaa etupäässä (bergerin kohdalla).
Tulee ulos kunhan gatekeeperit hyväksyvät etten kirjoittele omaksi ilokseni vain.
07:52
SJML hallitus
12.1.2010
Offline
Liiton virallinen mielipide on että on mahtavaa että tällaista tekniikkapakettia lähdettiin kasaamaan. 😉
Tietoa ei koskaan jaeta liikaa, ja kukaties tätä kautta metsästysammuntaankin rantautuu uusia, parempia käytäntöjä!
05:37
9.8.2010
Offline
… tällaista tekniikkapakettia lähdettiin kasaamaan. 😉
Tietoa ei koskaan jaeta liikaa, ja kukaties tätä kautta metsästysammuntaankin rantautuu uusia, parempia käytäntöjä!
Sitten voisikin kysyä että millaisia asioita pitäisi käsitellä? Tällä hetkellä mennään siten että sinne on otettu asioita joita kouluttajat ovat painottaneet tai ollut itselle hämärää.
Mutta kuka vaan voi ehdottaa – kun on ehdotus niin yritetään etsiä osaaja tai saa ilmoittautua itsekin. Sana on siis vapaa asian tiimoilta.
07:36
SJML hallitus
12.1.2010
Offline
Hyvä aihealue ja projekti kaiken kaikkiaan! En tiedä miten tämä ketju toimisi parhaiten, mutta koska aiheeseen sopii – heitän tähän muutamia kysymyksiä ja keskustelun aiheita joista voi kummuta jotain oppaassa käsiteltävää?
Ampuessa ja itseään kehittäessä olen törmännyt seuraaviin kysymyksiin joita olen tuumaillut- osaan löytänyt vastauksia, osaan kehitellyt omia teorioita:
-Stabit – todellinen vaikutus ampumatarkkuuteen ja mitkä muut asiat niiden toimintaan vaikuttavat?
-Stabien tasapainotus
-Laukaisulaitteet ja laukaisutyyli? Moni metsästäjä ampuu "vain sormella" – harvan näkee ampuvan "kiristämällä" tai keskittyvän tiedostamattoman laukauksen harjoitteluun-merkitystä metsästäjille vaiko ei?
-Jousikäden kulma (osa ampuu melko suoralla kädellä, osalla käsi todella koukussa) -miksi?
-Missä vaiheessa nuolen nopeus nousee niin suureksi että jousen säätäminen muuttuu haastavaksi ja jousi ei anna minkäänlaista virhettä anteeksi?
-Stabeja testaillessani olen tullut lopputulokseen, joka kertoo että lyhyet, painottamattomat stabit ovat olleet aika lailla turhia. Osa kumihärpäkkeistä voi syödä hieman värinöitä pois, mutta melko minimaalisesti. Lisäksi olen huomannut että pidemmilläkin stabeilla niiden vaikutus kasvaa kunnolla vasta kun ampuu tiedostamattomilla laukauksilla ja ampuma-asento on hyvä ja rento. Jännitys ja pingotus syö hyötyä. Muilla samankaltaisia kokemuksia?
-Stabien tasapainotus on asia jonka kohdalla olen toiminut karkeiden neuvojen mukaan ja testailemalla, ja onkin hieno nähdä koosteessanne siihen oppeja. Olen itsekin päätynyt pitämään takastabissa reilusti enemmän painoa kuin edessä. Sanotaan että mitä enemmän painoa, sitä vakaampi. Uskon tämän, mutta mihin kukin vetää rajansa? Olisiko ampumamäärien kasvaessa fiksua lisätä painoja tasaisesti olkapään tottuessa kuormaan vai jättää painomäärä johonkin tiettyyn tasoon?
-Laukaisulaitteissa olen jakanut ne karkeasti kahteen eri kategoriaan – "bäkkäreihin" ja sormilaitteisiin. Oma target panicini pysyy kurissa vain ampumalla säännöllisesti muillakin kuin sormilaitteella – ja nimenomaan keskittymällä tiedostamattoman laukauksen saavuttamiseen. Ja näin tehdessä ainakin oma hinge-laitteeni (truballin HT) ja perinteinen Carterin Evolution vaativat ampumaformilta paljon enemmän kuin sormilaite. Sormilaitteellakin olen onnistunut ampumaan kiristäviä, tiedostamattomia laukauksia, mutta todennut sen onnistumisen ja hyvän osumisen olevan turhan herkkää peliä rajallisella laukausmäärällä. Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka moni metsästysampuja on panostanut tiedostamattoman laukauksen hallintaan radalla? Kuinka moni on huomannut sen auttavan target paniciin, eli "kyylikseen"? Onko ampujia jotka eivät olisi kyyliksen oireita sormilaitteella koskaan kokeneet?
-Osa ampuu suoremmalla etukädellä kuin osa. Bäkkärillä ampuessa (varsinkin carterin evolla joka laukeaa vain lisääntyneellä vedolla/kiristyksellä) jousikäteen tulee hieman enemmän kuormaa, ja huomasin lyhyemmän vetopituuden/suuremman kyynärkulman jousikädessä aiheuttavan hajontaa vs. suorempi jousikäsi. Sormella näppäilemällä tätä efektiä ei ole koska jousikäden rasitus omalla ammunnallani ei silloin muutu. Muilla huomioita?
-Olen kuullut monesta lähteestä anteeksiantavimman nuolen lähtönopeuden olevan max. jossain 280-290 fps hujakoilla. Tähän kellään havaintoja?
Antti
05:53
SJML hallitus
27.3.2011
Offline
Yksi puolitieteellinen havainto: monet (ml allekirjoittanut) miehet ihmettelevät sitä, kuinka kivaa ja helppoa on ampua vaimon jousella. Voisiko olla, että osa ampumatekniikan ongelmista johtuisi ampujan voimiin nähden liian suurista paunoista? Onko tästä kokemuksia/tietoa?
Lähetetty minun F8331 laitteesta Tapatalkilla
05:11
8.5.2013
Offline
Yksi puolitieteellinen havainto: monet (ml allekirjoittanut) miehet ihmettelevät sitä, kuinka kivaa ja helppoa on ampua vaimon jousella. Voisiko olla, että osa ampumatekniikan ongelmista johtuisi ampujan voimiin nähden liian suurista paunoista? Onko tästä kokemuksia/tietoa?
Lähetetty minun F8331 laitteesta Tapatalkilla
Itse kun nostaa 60paunasta 70 paunaan, alkaa tulla hajontaa. Johtuen juurikin siitä, että jousi menee liian raskaaksi -> lisää lihaskuntotreeniä
06:28
9.8.2010
Offline
Yksi puolitieteellinen havainto: monet (ml allekirjoittanut) miehet ihmettelevät sitä, kuinka kivaa ja helppoa on ampua vaimon jousella. Voisiko olla, että osa ampumatekniikan ongelmista johtuisi ampujan voimiin nähden liian suurista paunoista? Onko tästä kokemuksia/tietoa?
Meidän seurassa olemme havainneet samaa. Tuolloin on ehdotettu paunojen laskua ja mikäli näin on tehty, on tulokset myös parantuneet, melkein järjestään.
Mutta sanoisin että itse paunat eivät ole ne ongelmat vaan ongelma on ampujan kyvyt/voimat vs. paunat. Kuinka moni jousiampuja/metsästäjä on oikeasti hyvässä lihaskunnossa – vieläpä sellaisessa joka tukee jousiammuntaa?
Ongelma syntyy jo vetovaiheessa jossa liian suuret paunat aiheuttavat sen että ampuja keskittyy itse vetoon, käsien ja jopa vartalon hallinta jää hunningolle. Eikä siinä ankkurissakaan olo ole herkkua vaikka jousen let-off olisi 85% – 90%.
Joka aiheuttaa sen seuraavan ongelman: Pienikin vääntö/kääntö/jne. aiheuttaa laukaisuun ja sitä kautta osumiin hajontaa (siis pieni let-off).
Materiaalin versio 2 julkitulo myöhästyy – syynä tarve uudelleenmuotoilla ja jäsennellä materiaalia paremmaksi. Tämä saamamme palautteen vuoksi – kiitokset huomioista. Mutta töitä tehdään…
02:42
31.1.2006
Offline
Stbihommassahan on tietysti ihan 'matematiikka' taustalla. Massan hitaus pitää värinöitä kurissa jolloin paino vakauttaa ja 'syö' laukaisuvirheitä. Toisaalta momentillakin on vaikutusta koska vaikutus on suhteessa (painopisteen) etäisyyden neliöön. Massan kannattaa olla siis mahdollisimman etäällä parhaan vaikutuksen saamiseksi. Tämä hitausmomentti on sinänsä riippumaton laukaisutavasta. Itse epäilen, että parhaan hyödyn hyvin asetetuista stabeista saa keskinkertaisen laukaisutavan omaava ampuja, jonka virheitä voi peittää tai kompensoida raskailla painoilla ja pitkillä stabeilla. Harrin johdolla tätä tetattiinkin ottamalla painot pois ja vertaamalla tällöin tehtyjä laukaisuja painon kanssa ampumiseen. Stabin massa ja pituus varmaan rajautuvat fyysisten ominaisuuksien ja kenttäkelpoisuuden mukaan.
Itse en usko tiedostamattomaan laukaisuun, siis sellaisen olemassaoloon, vaan yhdyn samaan käsitykseen, mikä taitaa olla nykyään ruutipuolellakin vallalla, että laukaisu on aina tietoinen päätös. Sen sijaan sen voi tai se pitää tehdä niin, että laukaus lähtee ennakoimatta. Laukaisu tai ehkä oikeammin liipaisu tehdään kun tähtäinkuva on sellainen, että voidaan tehdä päätös sen suorittamisesta ja sitten tekniikalla hoidetaan, että se tapahtuu ennakoimatta.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nykyisin myös taulupuolella pyritään välttämään laukaisun/liipaisun hieromista ja suoritus on kohtalaisen ripeä. Tämä sopii hyvin myös metsälle, jossa aika usein on aika niukka luonnonvara riistatilanteissa. Tai ainakin omissa tilanteissa se sitä on usein ollut. Se ensimmäinen tilaisuus on usein se ainoa.
Tuo aikaisemmin mainittu paunahomma on myös totta. tuommoinen 60 laukauksen sisäkisa kertoo hyvin, onko paunat balanssissa fyysisen suorituskyvyn kanssa.
