Jousella metsästyksestä

Luonnonmukaista metsästystä

Jo kymmenien tuhansien vuosien ajan on ihminen elänyt osana luontoa metsästäen jousella ja nuolella. Metsästyksen tarkoitus oli elättää itsensä ja yhteisönsä mahdollisimman tehokkaalla pyyntikeinolla. Jousimetsästäjä sai saaliistansa lihaa ja nahkoja; hän tunsi hyvin riistan. Metsästäjällä oli läheinen ja kunnioittava suhde luontoon. Yksinkertaisella jousella ja luu- tai kivikärkisellä nuolella hän kaatoi suomalaisen hirven kokoisia riistaeläimiä. Vielä 1900-luvun alussa on jousi ollut tärkeä metsästysase. Sillä on aikojen kuluessa kaadettu moninkertainen määrä riistaa verrattuna tuliaseisiin.

Haasteita ja elämyksiä

Jousimetsästäjä saa yleensä käyttää runsaasti aikaa erällä saadakseen saalista. Onnistuakseen kaatamaan riistaa onkin jousimetsästäjän käytettävä aikaa pyyntitaitojensa kehittämiseen. Tämä jahtimenetelmä voi antaa upeita elämyksiä; metsästäjä voi päästä hyvin läheiseen kontaktiin häiriintymättömän riistan kanssa. Erällä käytetty aika antaa suuren määrän tietoa luonnosta ja eläimistä. Ilman hyvää luonnontuntemusta ja aitoa kiinnostusta, ei jousimetsästäjän ole mahdollista päästä käyttämänsä pyyntivälineen vaatimalle ampumaetäisyydelle.

Vaikea ase?

Usein kuulee väitettävän, että jousella on erittäin vaikea oppia ampumaan. Nykyaikaisilla jousivälineillä voi hyvin nopeasti oppia ampumaan kohtuullisen tarkasti. Itse asiassa, ei ole yhtään helpompaa oppia ampumaan hyvin haulikolla.

Jousen tulee aina vastata ampujan voimavaroja ja fyysisiä mittoja, jotta ampumatekniikka kehittyisi käyttäjänsä eikä jousen ehdoilla. Jousi onkin henkilökohtainen ase, jonka hankintaan tulisi perehtyä asiantuntijan opastuksella.

Viimeisen 20 vuoden aikana on tapahtunut valtava kehitys jousissa ja nuolissa käytettävissä materiaaleissa. Nykypäivän taljajousi, epäkeskopyörineen, antaa nuoleen kaksinkertaisen määrän liike-energiaa verrattuna pelkästä puusta tehtyyn alkuperäiskansojen käyttämään jouseen. Myös perinteisimmissä jousimalleissa, vastakaarijousessa ja pitkässä jousessa, käytetään puun ja lasikuidun yhdistelmälaminointia vahvistamaan kaarien rakennetta ja antamaan niille paremman suorituskyvyn.

Nuolivarren materiaalina käytetään nykyään yleisimmin hiilikuituputkea. Kokonaan se ei ole perinteistä puuvarresta tai alumiinisesta nuoliputkesta valmistettua nuolta kuitenkaan korvannut. Nuolta ohjaa yleensä kolme luonnon- tai muovisulkaa. Metsästysnuoli painaa keskimäärin 35 grammaa.

Metsästys ja jousiaseen tehokkuus

Metsästäjä suuntaa aina riistalaukauksensa ns. vitaalialueelle, eli alueelle, jossa keuhkot ja sydän sijaitsevat. Riippumatta metsästysaseesta, riistaeläin liikkuu yleensä osuman saatuaan lyhyen matkan. Metsästysnuolen ja kiväärinluodin toimintatavat eroavat toisistaan, joten niiden keskinäinen vertailu nopeuden, painon tai energian osalta on turhaa. Nuolen leikkaava kärki läpäistessään viiltää auki verisuonia, kun taas luoti paineellaan murskaa niitä. Metsästyskärjen erittäin teräviksi hiotut terät aiheuttavat nopean verenpaineen laskun ja kuolemaan johtavan tajuttomuuden jopa silloin, kun osuma ei ole suurimpien verisuonien alueella.

Onko metsästysnuolen ja kiväärin luodin tehokkuudessa eroa? Vastaus on ”Ei”. Samankaltaisten osumien teho on suurelta osin yhtäläinen. Sekä käytännön metsästystilanteissa että tieteellisin menetelmin on todettu, etteivät metsästysnuolella tai suurriistakiväärillä ammuttujen riistaeläinten kaadot juuri eroa toisistaan.

Aseenmukainen metsästystapa

Eri metsästystavat eroavat käytetyn asetyypin mukaan. Luotiasetta käyttävä metsästäjä vaanii saalista tai hiipii, ja ampuu itselleen sopivalta matkalta, tavallisesti yli 80 metristä. Haulikkoa käytetään usein nopeissa tilanteissa. Haulikon tehokas kantomatka on lyhyt; sitä voidaan verrata jousimetsästyksen ampumaetäisyyksiin.

Jousiaseen lyhyet varoetäisyydet ja hiljainen ääni mahdollistavat metsästyksen myös sellaisilla alueilla, joilla tuliaseiden käyttö on turvallisuuden tai meluhaittojen vuoksi kielletty.

Yleisiä metsästysmenetelmiä ovat; vaaniminen, hiipiminen ja houkuttelu, esim. kuvia ja ääntä käyttäen. Samoin kuin ruutiaseillakin voi jousella metsästää ajokoiran tai lintukoiran avulla. Joka aseella on omat rajoitteensa, jotka metsästäjän on tunnettava kyetäkseen käyttämään asettaan tehokkaasti. Useimmat jousimetsästäjät omaavat useiden vuosien kokemuksen metsästyksestä tuliaseilla ja suuri osa heistä käyttää jousen ohella myös muita aseita.

Jousimetsästäjä pyrkii pääsemään mahdollisimman lähelle saalistaan. Keskimääräinen ampumaetäisyys riistalaukauksessa on vajaa 20 metriä. Jousen voima ja tarkkuus toki riittäisi paljon pitempiinkin matkoihin, mutta mm. nuolen kaareva lentorata yli 30:n metrin etäisyyksillä vaatii matkan tarkkaa arvioimista, joka metsästystilanteessa on vaikeaa.

Ampumamatkan kasvaessa nuolen lento saattaa myös viedä sen verran aikaa, että varuillaan oleva, jousen jänteen äänen kuuleva riistaeläin ehtii siirtyä paikaltaan. Päästäkseen riittävän lähelle saalista, joutuu jousimetsästäjä testaamaan taitojaan riistaeläimen tarkkoja aisteja vastaan. Metsästys tapahtuu riistan ehdoilla ja jousimetsästäjä vetää useimmiten lyhyemmän korren.

Jousimetsästäjän palava halu oppia ja kehittää taitojaan mahdollisimman täydellisiksi, antaa uusia haasteita ja tavoitteita.

Koulutus

Kaikki metsästäjät suorittavat lainmääräämän yleisen Metsästäjätutkinnon. Koulutus sisältää metsästyslain ohella myös teoreettisia sekä käytännön opintoja metsästyksestä ja luonnosta. Tämän lisäksi Suomen Jousimetsästäjäin Liitto järjestää jousimetsästykseen perehdyttäviä kursseja, kuten kansainvälisesti tunnetun IBEP-tutkinnon (International Bowhunter Education Program).

Jos haluat saada lisää tietoa jousimetsästyksestä, ota yhteys Suomen Jousimetsästäjäin Liiton toimihenkilöihin tai johonkin paikallisista jousimetsästysseuroista.

Jousi metsästysaseena ulkomailla

Jousella metsästetään suurimmassa osassa Euroopan maita, mm. Belgiassa, Tanskassa, Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Italissa, Liettuassa, Turkissa, Unkarissa, Romaniassa, Venäjällä, Skotlannissa, Espanjassa, Portugalissa ja lisäksi koko Amerikan mantereella sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa.

Muutamat Afrikan maat ovat viime vuosina sallineet vaarallisen suurriistan metsästyksen jousiaseilla. Suomen Jousimetsästäjäin liiton kautta voi solmia kontakteja muihin jousimetsästysmaihin ja jousimetsästäjiin.

Metsästä jousella - metsästät luonnon ehdoilla