Nuoli on jousimetsästäjän välineistä lopulta kaikkein tärkein. Kaikki jousen säätötyö on turhaa ilman sopivaa nuolta. Jouseen sopimaton nuoli voi aiheuttaa harmaita hiuksia ampujalle ja syödä itsevarmuutta. Jouseen sopiva nuoli taas sinetöi koko paketin toimivaksi ja tarkaksi. Mitä sitten metsästysnuolelta vaaditaan?
Vaatimukset
Omalle jouselle sopiva nuolen jäykkyys (spine) on ensimmäinen lähtökohta. Riittävä läpäisykyky. Kestävyys, nuoliputken suoruus ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä nuolen tarkkuus. Tähän listaan voidaan vielä lisätä haluttu nuolen lentorata. Osa metsästäjistä suosii painavampaa nuolta ja osa kevyempää nuolta. Joka tapauksessa tärkeintä olisi löytää sopiva nuoli metsästettävälle riistalle.
Nuoliputken jäykkyys
Putken jäykkyys tai taipuma ilmoitetaan usein numeroilla, kuten 500, 400, 350, 300 ja 250. Numerojen pienentyessä putken jäykkyys kasvaa. Emme tässä syvenny siihen miten nuolen jäykkyys mitataan, mutta metsästäjän on ymmärrettävä, että mitä tehokkaampi jousi ja pidempi nuoli sitä jäykempi nuoliputken on oltava. Pääsäntöisesti nuolen jäykkyyden kasvaessa myös putken paino kasvaa.
Painosta puhuttaessa on on hyvä ymmärtää nuolen painopisteen määrittäminen eli Front of Center (FOC) -arvo. Nuolen kärjen painoa lisättäessä FOC kasvaa. Metsästysnuolella tämä luku tulisi olla 10-15%. Tavallisen nokin tilalle vaihdettu valonokki tai sulituksen alle liimattu wrappi-teippi lisäävät painoa nuolen perään ja näin ollen vähentävät FOC-lukua. Varsinkin valonokkeja käytettäessä tämä asia on hyvä huomioida.
Liiton sivuilta löytyy laskuri, jolla voi testata helposti oman nuolen FOC-arvon.
Riittävä läpäisy
Kotimaisen riistan kohdalla ja käytettäessä yli 55-paunaista taljajousta läpäisy on harvoin ongelma. Sitä vastoin alle 50-paunaisella jousella ja lyhyellä vetopituudella metsästettäessä nuolen valintaan voi olla syytä paneutua huolella. Hyvä lähtökohta nuolen painoksi on 6 grainia/vetopauna.
Myös leikkaavan kärjen tyypillä ja koolla on merkitystä edellä mainitussa tilanteessa. Nuoliputken ja kärjen kestävyydellä on tietenkin myös merkitystä. Tätä asiaa aloittelevan metsästäjän on vaikea testata. Tässä kohtaa on hyvä kuunnella kokeneneempia jousimetsästäjiä heidän välineistään. Se on kuitenkin tosiasia, että joku nuolimerkki voi olla selkeästi kilpailijaansa kestävämpi. Tämä tietenkin koskee myös leikkaavia kärkiä. Silti olen itse sitä mieltä, että jos vältetään esim. peuralla etujalan luita, niin kärjen kovin vastus ja rikkoutumisen aiheuttaja on maa, johon nuoli eläimen läpäistyään törmää.
Tarkkuus
Paraskaan kärki tai kalleinkaan nuoli ei auta, jos sillä ei osu. Jos nuolen lento on rauhaton taulukärjellä, se ei taatusti muutu paremmaksi leikkaavalla kärjellä. Jos nuoli on alun alkaen valittu oikein on tämä prosessi selkeästi helpompi. Myös nuolen lentonopeus vaikuttaa säätämiseen. Yli 300 jalkaa sekunnissa lentävä nuoli voi olla vaikeampi saada lentämään hyvin kiinteällä leikkaavalla kärjellä kuin mekaanisella kärjellä.
Usein tavoittena on saada taulukärki ja leikkaava kärki lentämään samaan kohtaan. Aina se ei kuitenkaan onnistu ja silloin, jos leikkaava kärki lentää hyvin, jousi kohdistetaan sille kärjelle. Koskaan ei saa luottaa siihen, että taulu ja metsästyskärki automaattisesti lentävät samaan paikkaan. Asia pitää aina varmistaa ennen jahtia.
Lopuksi vielä tulee nuolen lentorata tuntea käytetyille matkoille nuolen painosta riippumatta. Parhaan nuolikombinaation löytäminen on kyllä palkitsevaa touhua ja mieli on rauhallinen jahtikauden alkaessa.
Teksti ja kuvat: Marko Peltoniemi
