Posted on

Kevyt vai painava nuoli majavametsälle?

Kas siinäpä pulma. Olin kuullut, että naru vie nuolen tehoista jopa 80%. Oletin, että joo, joo… mutta kevään piisamijahdin aikana huomasin, että varsinkin 40 ja risat -paunaisella jousella naru vie tehot nopeasti, eikä 70-paunainenkaan kovin jalosti pärjännyt yli kymmenen metrin matkoilla.

 

Luhangan jousikurssilla tarjoutui tilaisuus ampua nopeusmittarin läpi ja pohtia tehoja, ja sitä kautta nuolien toimivuutta tehon suhteen. Narun kanssa testiä tehtiin mainituilla kahdella taljajousella, 70- ja 43-paunaisilla sekä eripainoisilla nuolilla, joiden painot löytyvät taulukoista. Rivakampi taljajousi on vuodelta 2003, mellompi vuodelta 2004.

Tämän lisäksi mitattiin erikseen nopeudet perinteisemmillä jousilla, joista eniten tuloksia 45-paunaisella vastakaarijousella. Valitettavasti tällöin ei ollut käytössä samoja nuolia kuin mitä oli käytetty taljajousten kanssa. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja käytetyillä perinteisillä jousilla keskenään vertailukelpoisia.

 
Ilman narua

Taljajousten tulokset ammuttiin SJML:n kesäleirillä Luhangassa käyttäen molemmissa samoja nuolia, pois lukien kaikkein kevein nuoli, jota ei voimakkaammalla taljalla voinut ampua. Vastakaari- ja pitkäjousten tulokset mitattiin myöhemmin, jotta saataisiin testistä kattavampi.

Perinteisten jousien mittauksissa käytetyt nuolet olivat painojärjestyksessä seuraavanlaiset: 435 grain Easton 2016 alumiininuoli luonnonsulilla, 468 grain puunuoli luonnonsulilla, 508 grain Easton 2117 alumiininuoli ilman sulkia ja 605 grain hiilikuitunuoli ilman sulkia. Osa perinteisten nuolten keskinäisistä nopeuseroista selittynee sulituksen puuttumisella painavammista nuolista.

70-paunainen taljajousi ilman majavanarua, eripainoisia nuolia.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
1	87,3	287	400	99	73
1	81,1	267	500	108	79
1	77,2	254	540	105	77
1	76,7	253	560	108	80

43-paunainen ilman majavanarua, eripainoisia nuolia.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
1	61,7	203	300	37	27
1	55,8	184	400	41	30
1	51,8	170	500	44	32
1	49,5	163	540	43	32
1	49,3	162	560	44	33

45-paunainen vastakaarijousi ilman majavanarua, eripainoisia nuolia

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
1	53,5	176	435	41	30
1	48,9	160	486	37	28
1	50,3	165	508	42	31
1	49,0	161	605	47	35

56-paunainen vastakaarijousi ilman majavanarua, eripainoisia nuolia.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
1	55,8	183	435	44	32
1	51,7	170	486	42	31
1	52,8	173	508	46	34
1	49,4	162	605	48	35

61-paunainen pitkäjousi ilman majavanarua, eripainoisia nuolia

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
1	52,2	171	435	38	28
1	49,6	163	486	39	29
1	50,5	166	508	42	31
1	48,1	158	605	45	36

Nuolen painoa lisäämällä kaikilla jousilla ja jousityypeillä energia kasvaa.

Kokemuspohjaisesti keveimmänkin 70-paunaisen taljajousen nuolen energia riittää ainakin saksanhirven kokoluokkaan. Suoremmasta lentoradasta johtuen matkan arviointi on myös helpompaa. Ehkä eläimellä nuolen nopeudesta johtuen on myös vähemmän aikaa ehtiä alta pois. Jalkapaunojen perusteella painavimman nuolen teho riittäisi kafferipuhvelillekin, mutta nuoli on sikäläisten ohjeiden mukaan liian kevyt.

43-paunainen talja: Nuolen painoa lisäämällä nuolen energia jälleen lisääntyi. 400 grainin (25,6 g) nuoli täyttää Ahvenanmaan ehdot vaaditun energian puolesta. Olisi ehkä hyvä valinta valkohäntäpeuran kokoluokkaan muutenkin. Kotimaiselle pienriistalle, kauriista alaspäin, valitsisin kepeimmän nuolen suoran lentoradan takia.

Perinteisistä jousista voidaan keskenään huomata, että pitkäjousen hyötysuhde on vaatimattomampi kuin mitä vastakaarijousten. Jotka taas ovat vaatimattomampia kuin taljajousten. Olisi mielenkiintoista ampua juuri samanvahvuisilla jousilla ja samoilla nuolilla, jolloin saataisiin vertailtua keskenään omenoita omenoiden kanssa. Koejärjestelyt eivät sitä nyt tällä kertaa mahdollistaneet.

 
Kuivalla narulla

Nuolen painoa lisäämään laitettiin runkosiima, joka on hyvin yleinen tapa liittää kelalta naru nuoleen kiinni. Kuiva runkosiima oli siis kytkettynä kelaan, joten ammuttaessa narun purkautuminen kelasta hidasti menoa. Perinteisistä jousista valittiin mukaan 45-paunainen vastakaarijousi, joka täyttää lain vaatimukset majavan metsästyksen osalta.

70-paunainen taljajousi kuivan majavanarun kanssa, yhdellä nuolella, eri etäisyyksiltä.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
1	75,5 	258 	440	88 	65
5	64	210	440	59	43
10	52	171	440	39	29

43-paunainen taljajousi kuivan majavanarun kanssa, yhdellä nuolella, eri etäisyyksiltä.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
1	58,7	193	325	37	27
5	48,2	159	325	25	18
10	37,4	123	325	15	11

45-paunainen vastakaarijousi kuivan majavanarun kanssa, yhdellä nuolella, eri etäisyyksiltä.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
1	49,3	162	485	38	28
5	38,3	126	485	23	17
10	30,8	101	485	15	11

Taulukosta käy selvästi ilmi että nuolen energia tipahtaa kaikilla jousilla kymmenessä metrissä alle puoleen! Ja tämä jo kuivalla narulla.

43-paunaisen taljajousen sekä 45-paunaisen vastakaarijousen nuolten upotus solumuovitaustaan oli molempien varsin vähäinen – kumpikaan ei missään tapauksessa ole hyvä valinta majavajahtiin, jossa ampumaetäisyydet helpostikin painuvat ainakin 5-10 metrin välille.

 
Märällä narulla

Kolmas koesarja tehtiin siten, että nuoli ja naru (myös käytetyn kelan, Retrieverin sisällä oleva) kasteltiin jokaisen laukauksen välillä. Tämä on tosielämän tilanne, jos ammutaan toinen kerta saman päivän aikana tai jos tarkoituksella kastellaan naru ennen jahtiin ryhtymistä.

43-paunaisen taljajousen kanssa illansuun himmenevä valo teki ilmeisesti tepposet eikä enempiä tuloksia saatu talteen. Samoin kävi valitettavasti myös vastakaarijousen kanssa. Nämäkin tulokset kertovat kuitenkin tulosten suunnan.

70-paunainen märän narun kanssa eripainoisilla nuolilla, 10 metrin etäisyydeltä.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
10	45,2	149	460	31	23
10	50,6	166	540	45	33
10	50,5	166	600	50	37
10	48,1	158	690	52	38

43-paunainen märän narun kanssa eripainoisilla nuolilla 10 metrin etäisyydeltä.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
10	32,4	107	345	12	9
10	32,6	107	540	19	14

45-paunainen vastakaarijousi eripainoisilla nuolilla, 10 metrin etäisyydeltä.

matka	nopeus		n.paino	energia
m 	m/s	fps	grain 	joulea	jalkapaunaa
10	29.3	96	485	13	10
10	25.2	83	557	11	8

Nuolen nopeus ja sitä mukaa energia säilyi 70-paunaisella taljajousella paremmin painavalla nuolella. Painavan, 690 grainin painoisen nuolen energia on lähes kaksinkertainen keveään nuoleen verrattuna. Valitettavasti ei ollut painavampaa nuolta testiin.

Kevyemmän taljan ja vastakaarijousen kanssa painavimmalla yhdistelmällä ei saatu kaikkia tuloksia, kun mittari ei suostunut antamaan enää lukemia. Silmämääräisen nuolen uppouman perusteella tehoa on painavammalla nuolella kuitenkin enemmän kuin kevyellä nuolella. Jatkotesteissä tämä tullee todettua myös numeroina.

 
Johtopäätöksiä

Edellä olevat tulokset on suuntaa antavia ja tulokset eri jousilla ja jousityypeillä saattavat olla hyvinkin erilaisia. Itsellä käytössä oleva jousi-kela-nuoli -yhdistelmä kannattaa joka tapauksessa testata, että ei tule yllätyksiä.

Se valitseeko majavametsälle taljajousen, vastakaarijousen vai pitkänjousen ja siihen sopivan nuolen on kunkin henkilökohtainen asia. Mutta testaamisen pitäisi olla oikeastaan itsestäänselvyys jokaisella jousen käyttäjällä niin, että tietää yhdistelmänsä ominaisuudet.

Yhdistelmän pitää luonnollisesti olla teholtaan laillinen. Minimi vetojäykkyys on noin 40 paunaa (180 Newtonia) manner-Suomessa. Ahvenanmaalla nuolen energian pitää olla yli 40 joulea ja nuolen paino vähintään 386 grainia (25 grammaa). Oman kokemuksen mukaan lisätehosta ei ole haittaa, kunhan jousen virittäminen ei mene rimpuiluksi.

Majavajahtiin kannattaa kuitenkin aina rakentaa painavampi nuoliarsenaali kuin mitä muuten metsällä kuljettaa. Jopa huomattavasti painavampi. Lyhyillä ampumaetäisyyksillä nuolen lentoradan kaarevuus ei ole mikään ongelma, mutta tehon hävikki on! Jouseen kannattaisi vielä ruuvata paunojakin enemmän, jos se vain on mahdollista.

Lisäksi, Retrieverin mukana tuleva naru on varmasti hyvä yhdistelmä hintaa ja laatua, kun siiman päähän yritetään saada amerikan vesistöjen todella isoja kaloja, mutta ehkä kepeämpi narukin olisi järkevä, kun niitä kerran on olemassa. Näillä kaikilla muuttujilla on merkityksensä, kun mietitään majavametsälle sopivaa kalustoa.

Jutussa käytetty eri yksiköiden välisiin muunnoksiin seuraavia laskimia:
Nopeus: http://www.onlineconversion.com/speed_common.htm
Energia: http://www.1728.com/energy.htm

© 2006, Jouko Kulin ja Ari Kontiainen (teksti ja kuvat), Arto Sillanpää (vaistojousitulokset)

 
Juttu on julkaistu aiemmin Jäkkärä-lehden numerossa 3/2006.