Julkaistu

Myös C.I.C. jousimetsästyksen takana

Kansainvälisen metsästyksen ja riistansuojelun neuvoston (CIC) 55. yleiskokous (GA) pidettiin tänä vuonna 22.–26. huhtikuuta Marokon Marrakechissa. Kokouksen teemana oli Sustainable Hunting Promotes Conservation – ”Kestävä metsästys tukee luonnonsuojelua”.

 

Marokon yleiskokous oli osallistujamäärältään sensaatio, läsnä oli kaikkiaan viisisataa noin viidenkymmenen eri kansallisuuden edustajaa. Kokous oli samalla vaalikokous, jossa valittiin järjestön presidentti, varapresidentit sekä komissioiden ja työryhmien johtohenkilöt seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Yleiskokous hyväksyi yksimielisesti kehittämisprojektin ”CIC 2010” toimeenpanon, jonka tavoite on selkiinnyttää ja teroittaa CIC:n toimintaa ja profiilia. CIC Suomen delegaatio on jousimetsästysasiantuntijoineen mukana tässä uudistamistyössä ja käytännön toteutuksissa.

Uudistunut toimintamalli tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä, tehostaen CIC:n toimintaa kolmella eri osa-alueella: policy-toimintaperiaate sekä tiede ja kulttuuri. Muilla osa-alueilla toimintaa tullaan toteuttamaan projektiluontoisesti. Muutos tähtää ”iskukyvyn” nostamiseen, joka tänä päivänä on välttämättömyys kansainvälisellä toimintakentällä. Uudistuksen sisällön keskeinen tavoite on edelleen asetettu metsästyksen kestävään käyttöön ja sen kehittämiseen. Poliittisella kentällä tapahtuviin metsästyksen muutospaineisiin on kyettävä reagoimaan sekä tarttumaan ajoissa ja vaikuttamaan niihin nopeammilla toimintaprosesseilla. Ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyä toki on, mikäli metsästys aina noudattaisi kansallisella tasolla kehitettyjä eettisiä toimintatapoja.
CIC tulee entistä näkyvämmin tukemaan kansainvälisen tason tieteellistä työtä ja tuottamaan rivakammin tuloksia metsästyksen kestävän käytön edistämiseen. Yhdessä CIC kansallisten delegaatioiden jäsenaktiivien kanssa pyritään hankkimaan lisää resursseja, kuten sponsoreita, yhteistyökumppaneita sekä muita tukimuotoja edistämään eri projektien toteutusta. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen kehittyy ja informaation saatavuus kaikilla tasoilla nopeutuu. CIC:n internet–sivujen uudistaminen on jo käynnistynyt. Kansalliset delegaatiot sitoutuvat toteuttamaan uudistusohjelmaa, sillä meidät on pyydetty mukaan kehittämistyöhön alusta alkaen, toteaa kokouksen annista CIC Suomen delegaation johtaja, eräneuvos Lorenz Uthardt.

Tulevat muutokset siis vastaavat pitkälle niitä käsityksiä, joita CIC Suomen delegaatio on korostanut kehittämistyöhön osallistuessaan. Yksi CIC Suomen delegaation päätehtäviä on tulevaisuudessa valvoa, että suomalainen metsästys ja riistantutkimus tulevat kuulluksi ja saavat ansioidensa mukaisen kohtelun kansainvälisillä areenoilla käytävissä metsästykseen liittyvissä neuvotteluissa ja linjauksissa. CIC Suomen delegaation asiantuntijajäsenet ovat Marokon yleiskokouksen henkilövaalin jälkeen entistä vahvemmin mukana johtamassa ja kehittämässä maailmanjärjestö CIC:tä sen eri komissioissa ja työryhmissä.

Koko CIC organisaation presidenttinä jatkaa Dieter Schramm, jo neljättä kolmivuotiskauttaan. Yksi merkittävistä henkilövalinnoista kohdentui delegaatiomme Seppo Havuun, joka jatkaa CIC:n johdossa koko järjestön varapresidentin ominaisuudessa, myös jo neljättä kolmivuotiskauttaan. Suomalainen jousimetsästysasiantuntemus tulee jatkossa entistä paremmin näkymään ja kuulumaan kansainvälisellä foorumilla, sillä saimme Suomen Jousimetsästäjäin Liiton kansainvälisten asioiden hoitaja Juha Kylmästä delegaatiommekin tukemana CIC Bowhunting Working Groupin uuden johtajan, eli presidentin.

CIC Suomen delegaatio sai jälleen uutta vahvistusta jäsenistöönsä, sillä kaikki delegaation esittämät kahdeksan uusjäsenyyttä, samoin kuin lähes kaikki esittämämme Suomen delegaation asiantuntijoihin kohdistuneet henkilövalinnat vahvistettiin Marokossa. Delegaatiomme on jäsenmäärältään pohjoismaiden vahvin, kaikkiaan 37 jäsentä, joista 11 edustaa nuorisojäsenyyttä, laskeskelee ja myhäilee itsekin jousella ”Jenkeissä” nuorempana peuran jousella kaatanut delegaation johtaja, eräneuvos Uthardt.

 
Miksi CIC Bowhunting –toiminta sai Marokossa uuden herätyksen

Juha Kylmä tarjoili työryhmän kokouksessa aiheesta innostuneelle, laajalle kuulijajoukolle aimo katsauksen jousimetsästyksen kehitykseen, aina kivikaudesta nykypäivään. Onnistuneessa PowerPoint -esityksessä perehdyttiin myös nykyaikaisen jousimetsästyksen johtavan maan, USA:n, jousimetsästyksen historiaan. Viisi vuotta eurooppalaisen jousimetsästyksen eteen ahkeroinnut European Bowhunting Association (EBA) sai esityksessä ansaitsemansa huomion. EBA on tehnyt arvokasta selvitystyötä ja vihdoinkin alan eurooppalaisestakin kehityksestä saatiin odotettua tietoa. EBA on ollut avainroolissa useiden maiden jousimetsästyksen laillistamisprosesseissa ja tällä hetkellä EU:n 27 jäsenvaltioista 13 on sallinut jousimetsästyksen, ellei kokonaisuudessaan niin vähintään jossain muodoin.

Juhan esityksen mukaan Yhdysvalloissa järjestettiin ensimmäinen erillinen jousimetsästyskausi vuonna 1934 Wisconsinin osavaltiossa. Seitsemänkymmentäluvulla jousimetsästäjiä oli vain noin 8 % metsästäjien kokonaismäärästä. Vuoteen 1999 mennessä oli määrä kasvanut yli 3 miljoonaan. Tällä hetkellä jousimetsästyslisenssin lunastaa noin 3,5 miljoonaa yhdysvaltalaista metsästäjää, jotka kaatavat vuosittain lähes miljoona valkohäntäpeuraa ja suuren joukon muita suurriistalajeja.

Euroopassa jousimetsästyksen kasvu on vasta alussa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana jousimetsästäjien on määrä kasvanut vain muutamasta sadasta yli 20 000:een. Kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Uusia kasvuennätyksiä ilmoitetaan yhä useammin. Viimeisimmän puolen vuoden kasvuvauhti Norjassa oli 33 %.

Jousimetsästys kohdistuu maailmanlaajuisesti tarkasteltuna pääasiassa suurriistaan. Yhdysvaltojen jousimetsästäjistä 94 % metsästää valkohäntäpeuraa pääasiallisena riistana. Jousimetsästys on turvallinen jahtimuoto. International Hunter Education Association:in (IHEA) 2001 raportin mukaan vain yhdessä prosentissa metsästysonnettomuuksia oli mukana metsästysjousi. Näissä harvoissa tapauksissa vahinko sattui puuhun kiinnitettävältä passitasolta horjahtamisen ja turvavaljaiden käytön laiminlyönnin seurauksena.

CIC on ollut merkittävässä roolissa Euroopan jousimetsästysliiton, EBA:n synnyssä. CIC järjesti jo vuonna 2002 kansainvälisen jousimetsästyssymposiumin Unkarissa. Suurin osa tämän kokouksen osanottajamaista osallistui myös CIC Suomen delegaation Helsingissä 2003 järjestämän CIC:n yleiskokouksen yhteydessä EBA:n perustavaan kokoukseen. Kokouksen kutsuivat tuolloin koolle Juha Kylmä ja Anders Gejer Ruotsista. Tuolloin maita oli mukana vain kuusi, nyt EBA:n jäsenmäärä on noussut kahdeksaantoista. On myös mahdollista, että EBA liittyy lähitulevaisuudessa CIC:n jäseneksi.

Juha Kylmän CIC Working Group Bowhunting -työryhmälle julkistamat tavoitteet:

  • Koota maailmanlaajuisesti tietoa jousen ja nuolen käyttämisestä metsästykseen.
  • Koota tieteellistä informaatiota jousen ja nuolen tehokkuudesta metsästyksessä.
  • Koota tietoa jousen käytöstä riistakantojen säätelyssä.
  • Koota tietoa jousen käytöstä taajamien riistakantojen rajoittamisessa.
  • Tuottaa kirjallista materiaalia jousen ja nuolen käyttämisestä metsästykseen.
  • Uusien jäsenten ja jousimetsästysasiantuntijoiden rekrytoiminen työryhmään.

Jo aiemmin CIC Jousimetsästys -työryhmän (CIC Working Group Bowhunting) varapresidenttinä toiminut Suomen Jousimetsästäjäin Liiton ja delegaatiomme jäsen Juha Kylmä valittiin Marokon yleiskokouksessa yksimielisesti ja raikuvin aplodein kyseisen työryhmän uudeksi presidentiksi.

CIC presidentti Dieter Schramm (vas) osallistui syksyllä 2005 MKJ Laitialan toimintakeskuksessa järjestettyyn kansainväliseen jousimetsästyssymposiumiin. Hän taisi jo tuolloin vakuuttua siitä, että Juha Kylmästä (oik) tulee sopiva CIC Bowhunting Working Groupin salkunhaltija. (Kuva I. Ala-Ajos)

Ilkka Ala-Ajos
CIC Suomen delegaation sihteeri

 
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Jäkkärä-lehden numerossa 3/2008.