Harrastuspiireissä kehittyy ajan mittaan oma sanastonsa. Tiedättehän, rullalaudalla voidaan tehdä frontside ollie, jokaisessa kanooteissa on omanlaisensa rokkeri, kitaraa voidaan pikkailla ja tietokoneisiin työnnettiin aikaisemmin korppuja. Jousella metsästys ei tässä suhteessa eroa edellämainituista millään tavalla.
Uuteen harrastukseen liittyvien termien omaksuminen ottaa aikansa. Harrastajien käyttämä sanasto ei välttämättä tunnu aivan suomen kieleltä, vaan se saattaa juontaa juurensa alan vieraskieliseen termistöön. Tämä on uuden harrastajan vain hyväksyttävä ja opeteltava sukeltaessaan uuteen aihepiiriin. Runsas uusi termistö voi tuntua monen mielestä mielenkiintoiselta, mutta joillekin se voi olla karkotin.
Sanasto on saattanut muodostua niin, että harrastajat ovat ottaneet vieraskieliset termit lähes sellaisenaan käyttöön. Vieraskielisestä sanasta on saatettu vain vääntää vain hieman paremmin kotimaiseen suuhun sopiva versio, kuten osassa ensimmäisen kappaleen esimerkeistä. Kyse on tavallaan oikoteiden ottamisesta, mukavuudenhalusta tai laiskuudesta olla pohtimatta termeille ymmärrettävää kotimaista vastinetta. Ei myöskään voi aina välttyä ajatukselta, että vieraskielisten termien runsas käyttö on eräänlaista snobbailua, jolla todelliset alan pioneerit tai veteraanit haluavat erottua vasta-alkajista, antaa heille vaikutelman harrastukseen vihkiytymisestä.
Toisaalta, tuskin kukaan kaipaa sitä, että jokaikisestä uudesta termistä pitäisi keksimällä keksiä suomalainen uussana. Eletronimikroskooppi tuntuu varsin sopivalta sanalta aikanaan ehdotettuun sähkälehitutähystimeen verrattuna, samoin traktori verrattuna peltoveturiin tai bakteeri kärkkyyn. Toisaalta autoista löytyvä turvatyyny lienee kuvaavampi kuin suora käännös ilmapussi (airbag) ja puhelin astetta modernimpi kuin telefooni. Käyttääkö muuten joku vielä puhelinta, vaiko kännykkää, kapulaa tai älylaitetta?
Ajattelen, että uusien sanojen ilmaannuttua on otollinen hetki pohtien sitä, millä nimellä mitäkin asiaa kannattaisi suomeksi kutsua – ennen kuin ne juurtuvat laajempaan käyttöön.
Jousimetsästäjäin Liitto on julkaissut ladattavissa materiaaleissaan listan jousella ampumiseen ja metsästämiseen liittyvistä termeistä. Tällainen toimitettu lista kaipaa aika ajoin tarkistamista, koska kieli kehittyy jatkuvasti. Harrastuksen kehittyessä on myös tarve lisätä sanastoon uusia termejä.
Tämänkaltainen uusi alue etenkin jousella metsästäjien piirissä myös Suomessa on kyttäysmetsästys istumavaljaita (tree saddle) käyttäen. Menetelmässä hyödynnetään toisaalta perinteisen puussa kyttäilyn, mutta myös kiipeilijöiden ja arboristien varusteita ja tekniikoita. Alan englanninkielisessä sanastossa tuntuu olevan lainaa eri suunnista – samoin tämänhetkisessä suomalaisessa sanastossa, riippuen käyttäjäryhmistä.
Koskapa tämän osa-alueen termistö on metsästysasiayhteyteen kaikkea muuta kuin asettunut, ja koska tämänkin osa-alueen harrastajamäärä on paraikaa Suomessa nousussa, on mahdollisuus pohtia termejä astetta perusteellisemmin. Koostin parin ystävän kesken pohditut ehdotukset jokin aika sitten Facebookissa Saddle Hunting Finland -ryhmään keskusteltavaksi – ja ajattelin jakaa ne tähänkin pureskeltaviksi.
- ‘Tree saddle’ voisi olla ’istumavaljaat’ tai yksinkertaisemmin ’valjaat’, ne päälle puettuna kun metsästäjä istuu tai nojailee paikallaan puussa.
- Passitettaessa jalkojen alle viritettävää ’platfromia’ voitaisiin kutsua ’seisontatasoksi’, erotuksena termeistä ’passitaso’ tai ’puupassi’, jotka ovat jollakin tapaa vakiintuneet termin ’tree stand’ käännöksiksi.
- Varusteistoon olennaisesti kuuluvista köysistä ’lineman’s belt’ voisi olla’turvaköysi’, koska sitä käytetään turvaamaan putoamiselta puuhun kapuamisen ajan. Toisaalta, tätä köyttä arboristit kutsuvat kai joko ’stropiksi tai ’asemointiköydeksi’ eli rakkaalla lapsella voi todellakin olla montakin nimeä.
- ’Tether’ on hieman haastavampi termi, mutta yksi vaihtoehto olisi kutsua sitä termillä ’kannatinköysi’, koska passitettaessa juuri tämä köysi kannattelee valjaissaan istuvaa metsästäjää puussa. Perisuomalaisempi, mainitussa FB-ryhmässä esille tullut termi olisi ‘lieka’, jota itsellä palauttaa maaseutumaiseman muistoihin ja lehmien hakemiseen lypsettäväksi. No, takaisin asiaan.
- ’Bridge’ on se köysi, joka on kiinni valjaiden molemmilla sivuilla ja johon kannatinköysi kiinnitetään – ja sille parhaat termit taitavat olla melko suorat käännökset eli ’valjaiden silta’ tai pelkkä ’silta’.
Kun mennään vielä muihin istumavaljaiden kanssa käytettäviin varusteisiin, niin asettuneempaa sanastoa löytyy kiipeilymaailmasta. Valjaisiin kiinnitettävä ’dump pouch’ on näemmä ’dumppitasku’ tai ’vyöpussukka’, ’carabiner’ taas ’sulkurengas’, ’belay device’ lienee ‘varmistuslaite’, ’ascender device’ sama kuin ’nousulaite’, ’hand ascender device’ lienee ’nousukahva’ ja ’rappelling rope’ taas ’laskeutumisköysi’. Tikkaanpalaseen voi kiinnittää ’aiderin’ tai ’rope ladderin’ eli jalkalenkin tai narutikkaat.
Miltä sinusta ehdotetut termit vaikuttavat? Tuleeko mieleesi muita harrastukseemme liittyviä termejä, joita olisi syytä suomentaa?
Teksti: Ari Kontiainen
Otsakekuva: WordItOut.com
Kuvituskuva: Bowhuntingmag.com
