Leikkaavat metsästyskärjet jakautuvat karkeasti kahteen pääluokkaan: kiinteäteräiset ja mekaaniset eli osumasta aukeavat kärjet. Kiinteäteräisten kärkien terät voivat olla vaihdettavia tai pysyvästi kärjen rungossa kiinni olevia. Mekaanisten kärkien terät ovat tavalla tai toisella pakattuna kärjen runkoon ja aukeavat osuessaan kohteeseen. Kiinteäteräinen metsästyskärki lävistää suuria lihaksia ja luita paremmin, kun taas mekaaninen kärki lentää yleensä paremmin. Kumpi tulisi valita?
Kiinteäteräiset kärjet
Kiinteäteräisen kärjen terät ovat lennon aikana koko ajan siipimäisesti auki. Jos jousen nuolihyllyn tai nokinpaikan säätö ei ole optimaalinen, tai nuolen jäykkyys ei vetopituuteen ja vetojäykkyyteen nähden ole oikea tai kärki ei ole täsmälleen suorassa linjassa suhteessa nuoliputkeen, haukkaa teräpinta ilmaa ja nuoli ohjautuu enemmän tai vähemmän ulos kurssista. Huomaat tämän siitä, että taulukärki ja metsästyskärki eivät osu samaan pisteeseen.
Ventiloidut eli ilma-aukolliset kärjet ovat hieman anteeksiantavampia, koska terissä on vähemmän siipimäistä kiinteää osaa. Parhaimmillaan pienikokoinen ventiloitu kiinteäteräinen kärki lentää lähes yhtä hyvin kuin taulukärki.
Kärjissä, joissa terät ovat samaa massaa rungon kanssa tai ovat yhtenäinen runkoon kiinnitettävä paketti, yltävät leikkaavat terät aina kärjen päähän saakka. Kärki alkaa tällöin leikata heti jouduttuaan kontaktiin kohteen kanssa (cut on impact). Tämä ominaisuus yhdistetään yleensä hyvään läpäisyyn.
Edut
- Erittäin kestävä rakenne, ei liikkuvia osia
- Voidaan yleensä käyttää uudelleen puhdistamisen ja teroittamisen jälkeen
- Parempi läpäisykyky.
Heikkoudet
- Jotkut merkit voivat olla erittäin kalliita
- Pienempi leikkausala
- Vaatii hyvät säädöt
Mekaaniset kärjet
Useimmat mekaaniset kärjet lentävät lähes kuin taulukärki. Tämä onkin suuren haavakanavan lisäksi yksi merkittävä syy tällaisten kärkien suosioon. Vaikka mekaaniset kärjet ovat lento-ominaisuuksiltaan kiinteitä anteeksiantavampia, on jousi hyvän nuolen lennon ja läpäisyn saavuttamiseksi myös mekaanisilla kärjillä ammuttaessa säädettävä hyvin. Metsästysjousen säätövaiheessa olisi suositeltavaa testata säätöjä hyvillä kiinteillä kärjillä. Kun taulukärkiset sekä kiinteäteräiset nuolet osuvat samaan kohtaan, ei metsästysjousi voi olla kovin huonossa säädössä.
Aukeavan kärjen leikkausala voi olla jopa 2–2,5 tuumaa, joten suuri haavakanava saattaa pelastaa tilanteen, kun osuma ei ole aivan toivotunlainen.
Edut
- Paremmat lento-ominaisuudet
- Suurempi leikkausala
Heikkoudet
- Toimintahäiriöt joskus mahdollisia
- Ei yleensä voi käyttää uudelleen ilman suurempia korjausoperaatioita
- Heikompi läpäisykyky
Kumpi kärkityyppi valitaan?
Taljajousella metsästävät voivat turvallisesti valita kumman tahansa kärkityypin peuran tai kauriin kokoisen riistan tai pienriistan kyseessä ollessa olettaen, että välineet on osattu säätää kunnolla ja ampujan fyysiset mitat ja voimat mahdollistavat keskiverto jousi- ja nuolispeksit.
Jos vetopituus on poikkeuksellisen lyhyt ja paunat juuri ja juuri lailliset, on suositeltavaa käyttää kiinteää kärkeä ja hieman painavampaa nuolta. Perinteisillä jousilla metsästävät käyttävät pääsääntöisesti kiinteitä ja usein hieman raskaampia kärkiä kuin tyypilliset taljajousilla metsästävien 100-grainiset kärjet. Lisäksi nuolen kokonaispaino on heillä usein suurempi, samoin kuin FOC (front-of-center) prosentti. Pitkäjousen ja vastakaaren paunaluvut ovat useimmiten selvästi pienemmät kuin taljajousissa, koska niissä ei ole kevennystä. Näiden jousityyppien hyötysuhde on teknisistä syistä myös pienempi.
Tähän liittyen Bill Bagley artikkelissaan “Momentum Beats Speed For Lethal Arrow Hits” antaa seuraavanlaiset suositukset nuolen painolle verrattuna jousen vetojäykkyyteen:
- 6 grainia per pauna noin 70 paunan luokassa
- 8 grainia per pauna 60 paunan luokassa
- 10 grainia per pauna 50 paunan luokassa
Suositukset vaikuttavat järkeviltä.
Teksti ja kuvat: Juha Kylmä
