Log In
Register
09:25
4.9.2012
Offline
No niin sherwoodin metsä, ongelma on tämä ja ken ratkaisun tietää, olisin onnesta soikea jos apuja tarjottaisiin.
Ollaan keskitytty lähinnä teeren/supikoiran jahtiin yhdessä saaressa,mutta toissa päivänä löytyi rantatörmäältä kolmet sorkan jäljet,epäily oli että kyseessä olisi metsäkauris.
Tästä innostuneena,lähdettiin seuraamaan jälkiä ja noin puolen kilometrin jälkeen kuusimetsän loppuessa ja sen vaihtuessa mäntymetsäksi en huomannut yhtään kun oksa jalan alla katkesi ja noin 40m päässä sammaleisen kallion päältä ampaisi kolme, aivan oikein metsäkaurista tuli perseen alla pöpelikköön.
Voitte arvata kuinka harmitti,missä oli kiikarit,miksi en tarkkaillut maastoa paremmin…plaa,plaa.
No annettiin tilanteen rauhoittua puolisen tuntia ja lähdettiin uudestaan jälille mutta tämän jälkeen ei nähty kuin kerran vain yhdestä kauriista vilaus karkeasti 100metrin päässä ja siinä se.
No ei muuta kuin vene käyntiin, kotiin, ruokaa nassuun ja takaisin.
Tässä rantatörmäällä missä oli reilusti jälkiä on pieni saari ehkä noin 20 metrin päässä ja passipaikkana omasta mielestä ehkä täydellinen.
Suojaa, mutta kuitenkin loistava näkyvyys ja ampuma alaa reilusti joka suuntaan.
Perse mättäälle ja huudattamaan pilliä iltahämärässä noin 10 minuutin välein…ei mitään, ei sitten yhtikäs mitään.
No tukkikämpälle yöksi ja päätettiin aamulla lähteä samoille paikoille saaressa missä oltiin edellisenä päivänä nähty äxöniä, päästiin noin 200 metriä kämpiltä kuusimetsän reunaan ja olin siinä vähän ajatuksissani ja tiirailin kiikareilla mahdollisia teeren piilopaikkoja ja ajattelin mielessäni että ei kai tässä vielä tarvitse aivan kusisukassa kulkea ja samalla rasahtaa kaverin jalan alla oksa ja samassa noin 70 metrin päässä kuusimetsän vasemmalla puolella missä alkaa sekametsä ampaisee heinikosta makuulta taas sama kööri liikenteeseen.
Tässä vaiheessa suoraansanoen vitutti
.Ei se,että se oksa rasahti vaan se että aina kun lähtee tuonne metsälle niin pitäisi olla jo tiedossa että saalis voi olla ensimmäisen puun takana.
Käveltiin samalle mantymetsäkalliolle missä oli sammaleeseen painautunut useat tuoreet sorkan jäljet, makuupaikat ja jätöksiä.
Miten tää homma pitäisi hoitaa?
Koiraa ei ole, saari on kuitenkin suhteellisen pieni, sanoisinko 40 hehtaaria.
Meitä on kaksi tai välillä vain minä, eli mies-ajokaan ei tule kysymykseen.
Tekisinkö syöttöpaikan rantatörmään välittömään läheisyyteen ja kyttäisin viereisestä saaresta.
Menisinkö mäntymetsikköön oletetulle kulkureitin varrelle pimeällä jemmaan, huudatanko pilliä vai käytänkö hajustetta, vai odotanko vain hiljaa ja kärsivällisesti.
Olisi jo aika saada sellainen saalis minkä voisi mainita, kun tällähetkellä tuntuu siltä niinkuin pulkkisen don`t push the riverissä:Releet on viimesen päälle,mutta sisällä ei oo kuin pelkkä tuhnu.
Peace!
10:27
31.1.2006
Offline
Moi.
Anna rauhoittua viikon verran.Kauris on päivä aktiivinen,joten ei kannata öitä istua.Varmasti noin pieneen saareen on syntynyt polkuja.Polun varteen standy tai muu kytiskoju ja siellä kun viihdyt päivän,niin tilanne tulee.Syöttöpaikka tietysti on parhain vaihtoehto.Ruoki vaikka 1- 2 viikkoa,samalla kauriit tottuvat sinuun.Hajut ja äänet tietävät ruokaa.Ruoan tuonti reissulla yksi jää passiin ja toinen poistuu saaresta.Olen varma,että kauaa ei tarvitse odottaa,kun kauriit tulevat.
12:40
6.10.2006
Offline
Tässä vaiheessa suoraansanoen vitutti.Ei se,että se oksa rasahti vaan se että aina kun lähtee tuonne metsälle niin pitäisi olla jo tiedossa että saalis voi olla ensimmäisen puun takana.
Käveltiin samalle mantymetsäkalliolle missä oli sammaleeseen painautunut useat tuoreet sorkan jäljet, makuupaikat ja jätöksiä.
Miten tää homma pitäisi hoitaa?
Koiraa ei ole, saari on kuitenkin suhteellisen pieni, sanoisinko 40 hehtaaria.
Meitä on kaksi tai välillä vain minä, eli mies-ajokaan ei tule kysymykseen.
-Päästät mut alueelle irti,niin tuon elukat lähempään tarkasteluun.
12:41
22.12.2010
Offline
omenaa ruokapaikalle ja toki purista omenasta hiukan mehua ja suihkupulloon ja ilmaan ruiskuttelet haistavat sen kaukaaki 🙂 hyvä ruokapaikka aina varmapaikka, kuten suvi sano viikko menee että rohkenevat tulla takaisin tulevat aikasemminkin jos eivät ole kauheet slaakia saaneet
03:15
4.9.2012
Offline
Onpas kiva kun vastauksia tulee tällee nopeesti.Eli pillit himaa ja aikasee aamusta kytiksee karkeesti viikon päästä?Ette arvaa miten polttelis painua jo huomenna
Joo toi naamiointi on vähän pulmallista,koska kyseisestä elikosta ei tätä ennen kokemuksia,kuulo näyttää olevan ainekin varsin erinomainen,mites näkö?
Riittääkö pelkkä 3d puku,vai viritänkö maastoverkon siihen pieneen saareen lisäksi jonka suojista tsuumailen, vai painunko suoraan ostamaan kyttäyskopin?
04:00
SJML hallitus
12.1.2010
Offline
Havainnot ovat tärkeitä – kaikki havainnot.
Kaurisporukka varmastikin nukkuu jossain ja siirtyy aina johonkin toisaalle laiduntamaan (voivat toki laiduntaa melko lähelläkin makuupaikkaa). Koettaisin itse tarkkailla elukoita ja bongata mihin aikaan kulkevat ja missä. Todennäköisesti kun bongaat elukat jostain paikasta tarpeeksi monta kertaa aamuisin syömästä, onnistut hiipimään kys. alueelle vaikkapa hämärän turvin _hiljaa_, ja istut alas odottamaan jonkin näkösuojan taakse tai sivuun, saanet sen tilanteen aikaiseksi kun taas saapuvat murkinalle. Tietysti ruokinta on tässä hyvä. Toinen mahis on tulla alueelle vaikka iltapäivällä ja jäädä odottamaan kevyttä hämärää. Usein lähtevät liikkeelle myös illan tullessa – tosin tässä vaiheessa metsästysaika loppuu valon mukana, ainakin ennen lumen tuloa.
Olen itse huomannut ettei kauris mitään järisyttävää camo-3d-naamioverkkokyhäelmää tarvitse. Puolittain pensaan sisällä/takana ja katsot ettei siluettisi ole mitään vaaleaa vasten. On aika tärkeää että heti takanasi on jotain muutakin kuin tyhjä hakkuuaukea, niitty tms. Mieluummin notkelmassa kuin mäen päällä. Liikkeet (jousen viritys tms) ainoastaan kun kauris ei näe. Ja jostain olen kuullut (ja itsekin kokenut todeksi) muistisäännön: Jos näet eläimen silmän, se näkee sinun liikkeesi.
Ja ylätuulesta on turha yrittää. Katso että tuuli puhaltaa kauriiden käyttämästä tulosuunnasta itseesi päin – eikä sinusta eläimiin. En usko minkään hajunpoistajan toimivan niin hyvin että saisit kauriin alatuuleen itsestäsi 20 metriin, ellet sitten istu 6 metrin korkeudessa puussa.
Antti
04:08
SJML hallitus
12.1.2010
Offline
Pilli muuten sitten toimii myös melko hyvin varsinkin naaraaseen jolla on vasat.. Muista katsoa ettet ammu vasoilta emoa. Jos rupeat vinguttelemaan, tee se hiljaa ja varoen, mutta selkeästi. Netistä löytyy hyvää ohjetta ja youtubesta pätkiä kauriin kutsuvingahduksista. esim. feature=related
04:22
4.9.2012
Offline
Kiitos vinkeistä, laittelen tulemaan viestiä jos tulosta tulee…
Kireitä jänteitä!
11:02
4.9.2012
Offline
Apropoo,sellanen tässä tuli vielä mieleen, että mites tämä eläin liikkuu sateella, vai liikkuuko ollenkaan?
03:29
22.12.2010
Offline
Riippuu paljonko sataa. Rankkasateella en ole nähny, mutta tommonen tihkusade ei ainakaan tunnu hidastavan. Tämä arvio sen perusteella mitä kamerat kertoo ja mitä itte olen nähny.
03:29
SJML hallitus
12.1.2010
Offline
kova tuuli tai sade saattaa painaa eläimen tiheikköön säätä pitämään. Kevyt sade ei haittaa. Veikkaan että olennainen asia tässä on, jotta mikäli sade ja tuuli ovat niin kovia että häiritsevät eläimen kuulo- ja hajuaistia, se ei halua lähteä liikkeelle – kovassa sateessa ja tuulessa kun ei ehkä kuule ja haista lähestyvää saalistajaa.
06:13
18.3.2008
Offline
No entäs sellainen väite, että sateella kauris jää mieluummin makuulle, jolloin sillä on kuiva makuupaikka valmiina. Eli sateen jälkeen syömään ja sitten samaan kuivaan paikkaan makuulle.
06:30
SJML hallitus
12.1.2010
Offline
itse veikkaan että enemmän käyttäytymistä ohjaa kauriin ravinnontarve. Valtaosa ajasta kuitenkin mennee syksyllä syömiseen ja ruoanhakuun, kuten muillakin hirvieläimillä. Sateella kauris joutuu pysyttelemään suojassa pedoilta ja ehkä pyrkii pitämään itseään kuivana ja lämpimänä. Kun pidempi sade loppuu, haluavat eläimet kiireesti taas tankkaamaan ravintoa. Siksi ehkä liikehdintäkin sateen jälkeen vilkkaampaa?
makuupaikat lienevät melko lailla samat niin kauan kuin eläimiä ei niiltä häiritä.. Tarpeet niiden kohdalla ovat kuitenkin aina samat – suoja, turva, ravintoa lähellä.. Kauris palannee samaan paikkaan levolle aina ellei estetä tälle ole ympäristön tai uhkien takia. Jonkin tutkimuksen mukaan makuupaikat sijaitsevat kesällä keskim. parinsadan metrin päästä ravinnonlähteestä, laidunalueesta tms.. Talvella paljonkin lähempänä. Energiatehokkuuteen pyrkivinä (niin kuin kaikki eläimet) ei tod. Näk. Tuhlaa energiaa uusien paikkojen etsintään, ainakaan ilman hyvää syytä.
06:35
4.7.2012
Offline
Toi Arto_Y:n miete voi hyvinkin pitää paikansa. Mutta nyt kun on tässä keskustelussa kyse kauris jahdista niin olisin kiinnostunut tulemaan vieraaksi johonkin lähi alueen seuraan eli lähi alueena tarkoitan Porista noin 200 kilometrin säteellä. Itse en kuulu satakunnassa mihinkään metsästys seuraan koska olen ”ulko paikkakuntalainen” en maan omistaja. Yhteyksiä voi ottaa myös yksityis viestein.
09:40
8.9.2012
Offline
Itse en kauriista tiedä, mutta hirvet eivät sateella mene maate.
Hakeutuvat tiheseen puskaan seisomaan. Yhdyn Kumalin sanoihin: pyrkii pitämään itseään kuivana ja lämpimänä.
Tästä syystä eivät makaa sateella, jos ei aivan pakko. Kun kostea maa hikoilee hirven pohjavillan/karvan märäksi ja siitä iskee kylmyys.
Ja mitä noihin aisteihin tulee niin päin saa kävellä sateella jos löytää meinaa. Ne tietää itsekin olevan turvassa kun sade painaa hajut tonttiin ni ei pedot kiusaa kun kohdatessa.
Perustuu omiin kokemuksiin.
11:11
18.3.2008
Offline
jonex kirjoitti:
Tästä syystä eivät makaa sateella, jos ei aivan pakko. Kun kostea maa hikoilee hirven pohjavillan/karvan märäksi ja siitä iskee kylmyys.
Tuohon ajatukseen sisältyi siis se, että kauris jäisi kuivaan paikkaan jo sateen alkaessa (tai vähän ennen) ja pitäisi sen paikan kuivana maatessaan siinä. Eikä niin, että se jäisi makuulle jo kastuneeseen maastoon. Paikan tulee tietysti olla silloin sellainen, ettei siihen valu ympäristöstä vettä.
Tätä spekuloitiin Ahvenanmaalla kaurisjahdissa viime vuonna. Joka tapauksessa pitänee paikkansa, että sateen jälkeen lähtevät aktiivisemmin liikkeelle eli syömään.
01:09
4.7.2012
Offline
Tässä kun nyt on ollut puhetta tuosta kauriin metsästyksestä pillittämällä tai kyttäys pyynnillä ja muustakin. Niin tuli tässä mieleeni että kuinka suuri vaikutus on passipaikan valinnalla, tuolla tarkoitan lähinnä sitä että ollaanko ihan tukevasti maankamaralla vai puustandillä pillittämässä. Standillä en ole vielä pilliä kokeillut mutta maastakäsin tuo nordik roe toimii ainakin moitteettomasti vielä myöhään syksylläkin.
07:43
4.9.2012
Offline
No niin perustettiin kaksi syöttöpaikkaa.Kummassakaan ei ole käynyt kuin hiiret ja linnut, vaikka ollaan ahkerasti vienyt tuoretta tavaraa näytille.
Luultiin yhdessä vaiheessa että kauriit ovat painelleet koko saarelta muualle,kun ei mitään havaintoa, ei vastausta pilliin…ei mitään, kunnes ah satoi lunta=)
Kierrettiin saarta,ja samalla mäntykangas/kallio paikalla,missä aikaisemmin tehtiin näköhavainto löytyi 4:jä tuoretta makuupaikkaa,ja lepän oksat olivat rannanläheisyydestä kelvanneet.
Käytin pilliä pari kertaa, mutta lopetin sen kun vastarannalta kuului selvästi ihmisten puhetta.Oltiin jo lähdössä kun kuulin selvästi eläimen lähestyvän,vedin jo jousen vireeseen ja pidin sitä varmaan viisi minuuttia pidossa kyykyssä pienen kuusen takana ,samalla kuunnellen kun kyseinen eläin luultavasti haistoi meidät ja kiersi vivummalle.
Mitäs nyt,siirretäänkö syöttöpaikkaa kyseiselle mäntykankaalle?Vai kylmästi standi sinne mäntymetsään.Olen ajatellut että jos siellä kovastikkin touhuan, niin kaikkoavat paikalta, vai jatketaanko sitkeästi ruoan tarjoamista kyseisillä paikoilla. Molemmat on sijoitettu kuusimetsän laitaan avoimelle heinä/koivikko pellolle.Syöttöpaikat ovat karkeasti 7-800 metrin päässä siitä missä kauriit tykkäävät oleskella.
Kiitos vastauksista
03:51
6.10.2006
Offline
Joo,ei kauristukset tuu heti(ainakaan täällä) uuteen ruokintaan.Ittellä muutama paikka ja kaikki kauriitten ”alueella”.Uuteen ruokintaan vain näyttäviä ohi marssia,ei köyhän rehut kelepaa.;) Ja nyt niillä on vielä ruokaa muutenkin saatavilla,joten ei ole pakko turvautua hajustettuun ruokaan.
Jos tämä saari ei ole suuri,niin äkkiähän niitten väylät,makuut ja ruokapaikat on listattu.
Eväät mukaan ja städille istumaan ja riistakamerat puihin..
Ja jos niitä on riesaksi asti,niin tiedän pari tyyppiä,jotka voisivat kantaa rajoittaa
04:06
SJML hallitus
12.1.2010
Offline
kyllähän kauriilla lienee alkuun isohko kynnys tulla ruokinnalle jos se on ”vastatehty”, mutta eiköhän rupea ape kelpaamaan kun pakkanen kiristyy, maa vetää routaan ja hanki syvenee. Älä muuta mitään, jatka vaan sitkeästi ruokintaa. Veikkaan että kauden lopuilla tamikuussa – mikäli lumi tulee yhtä myöhään kuin viime vuonna – saat toivottuja vieraita ruokinnallesi.
1 Guest(s)
