Jänisjahtia ajavalla koiralla|Metsästyksestä|SJML keskustelufoorumi|jousimetsastys.fi

Hohtava hanki, kevyt pakkanen, tasaiseksi tampattu passipaikka, kädessä jousi. Kuulaassa ilmassa tiheä haukku, kääntyikö se tännepäin?

Jousella ajojahdissa

Miten jousi sopii koiralla tapahtuvaan jänisjahtiin? Omasta mielestäni hienosti, jousen tuodessa oman mausteensa juuri tähän jahtiin. Oma täydellinen jänisjahtini olisi seuraavanlainen. Neljä jousimetsästäjää ja kohtuullisen hyvä, jänistä ajava koira. Siirrytään hyvään, tuttuun jahtimaastoon rauhassa ja päästetään koira vapaaksi. Yksi tulentekotaitoinen sytyttää nuotion heti aamulla. Nuotio ja makkara on ihan must. Pakollista siis. Termarikahvia ryystäessä kerrataan tulevat passipaikat ja jutellaan menneistä jahdeista. Tutussa paikassa passeihin voidaan siirtyä jo, vaikka ajo ei vielä olisikaan käynnissä. Joka tapauksessa, ajon kajahtaessa metsässä, jokainen passissa olija terästäytyy seuraamaan metsän jokaista liikettä. Ajon alkaessa vauhtia tuntuu jahdissa olevan reippaasti, ja usein jänis sujahtaa ensimmäiseen kohtaamiseen lujaa vauhtia.

Onneksi vauhti rauhoittuu, voisi jopa sanoa jouselle sopivaksi, kun ajoa on jatkunut jonkin aikaa. Metsäjänis juoksee usein samoja reittejä ajossa, ja monella passittajalla on mahdollisuus ainakin päästä näkemään pitkäkorva. Juuri tässä piilee tämän jahdin hienous – ja myös viekkaus. Kun omasta passista on nähnyt jäniksen menevän kaksi kertaa ampumahollin ulkopuolelta, on suuri kiusaus siirtyä passiin siihen mistä se on mennyt. Tämä valinta on eräänlaista arpapeliä ja siirtymisen jälkeen voi seuraavalla ajokierroksella seurata jänistä, joka juoksee suoraan edelliseen passiin.

Joka tapauksessa koiranomistajaa kannattaa kuunnella korvat höröllä, varsinkin jos ollaan hänelle tutuissa metsissä jahdissa. Tämä siitäkin syystä, että välttyy kuulemasta ”mähän sanoin, että pysy siinä passissa ” -lausetta koiranomistajalta.

Ajon ollessa käynnissä on passissa syytä olla valmiina ja jättää muutenkin puhelimen räplääminen toiseen hetkeen. Olla läsnä juuri siinä passissa missä on ja elää juuri sitä hienoa jahtihetkeä, joka on meneillään.

Ampumatilanne

Oma taktiikkani passissa on laitaa jousi, nuoli nokitettuna, puun oksaan roikkumaan, josta se on ajon alkaessa tai lähestyessä helppo ottaa käteen. Talvella tämä on siinäkin mielessä hyvä taktiikka, että sormia voi lämmitellä taskussa ajon mentyä kauemmaksi. Kun jänis usein ilmestyy passiin kuin valkoinen aave, täysin yllättäen, niin silloin on mukava katsella jänistä, sormet visusti lämpimässä taskussa… Onneksi pitkäkorvan huomaa joskus hyvinkin kaukaa ja ehtii valmistautua riistalaukaukseen.

Jäniksen lähestyessä passia jousi kannattaa vetää vireeseen, kun eläin on oman varman etäisyyden sisällä. Tässä kohtaa jänis usein havaitsee liikkeen ja istuu paikalleen tarjoten hyvän ampumatilaisuuden. Toisaalta, jos se ei pysähdy, voi kokeilla vihellyksen voimaa. Monesti jänis pysähtyy kuuntelemaan vihellystä, ja taas on mahdollisuus hyvään riistalaukaukseen.

Laukauksen jälkeen etsitään nuoli, ettei koira loukkaa siihen itseään, ja odotellaan koiran saapumista kaadolle. Muutenkin kaadolla toimitaan koiranomistajan ohjeiden mukaan. Jos mitään ei ole sovittu toiminnasta, koiran annetaan tulla kaadetulle jänikselle. Hienosta laukauksesta huolimatta tilanteen mahdollistaja saapuu kaadolle haukkuen. Joka tapauksessa koiran ajosta jousella ammuttu jänis on upea saalis, jonka metsästäjä tulee muistamaan loppuelämänsä.

Teksti: Marko Peltoniemi
Kuvat: Marko Kukkamaa

(Metsäjäniksen ja rusakon metsästysaika alkaa syyskuun alussa ja jatkuu helmikuun loppuun asti.)