09:16
22.12.2010
Offlineitsekkin sitä mieltä, että vahvan reviiripukin kun ampuu voi populaatio kadota toiseen paikkaan. eikös se ole kanssa siitä naaraista kiinni että kelpaako reviiripukiksi eihän römpsää heru heikoille niin sanottuna. jos heikompi pukki onnistuu törkätä ”oikeasti” vahvempaa pukkia simmuun. pukilla sit toinen haaste päästä naaraan selkään. pistää nekin hanttiin aina siksi se vanhva pukki tarvitaan että se narttukin jää alle et se pukki onnistuu raiskaa sen naaraan vai naaraita’?
05:57
22.9.2008
OfflineOlisi kiva, jos olisi oikeasti tutkittua tietoa reviiripukin hallinnasta omalla reviirillään. Pitääkö se reviiripukki haaremin hallussa vai miten on. Ensinnäkin reviiripukki ajaa kaikki pienemmät pukit pois alueelta. Jos se hallitsee aluetta useita vuosia, niin silloin se siittää omia jälkeläisiään ja on sisäsiitoksen varaa olemassa.
Meillä täällä ei kovin tiheää kauriskantaa ole, syystä että on isot alueet ja tilaa liikkua. On kuitenkin noin 10 km matkalla kolme eri kaurisryhmää. Järven toisella puolen on sitten lisää, matkaa sinne linnuntietä noin 2 km. Tuosta reviiripukin hallinnasta viime kesänä näköhavainto. Ajoi nuoren pukin tähän omaan pihaani. Nuori kokelas makasi pihallani noin puoli tuntia ja asettui kahden viikon ajaksi tähän lähialueelle. Sain siitä useita kuvia riistakameralla. Reviiripukki kulki keväällä ja alku kesästä naaraan perässä tässä samalla alueella ( noin 1km säteellä), kunnes hävisi. Naaras pysyi alueella ja näin sen uudelleen vasansa kanssa tämän nuoremman seurassa. Tämä siis kesällä ( heinäkuulla ) vuosi sitten.
Sen isosarvisen kohtalo jäi epäselväksi. Kukaan sitä ei ampunut. Sysyllä sitten tapasin samanlaisen sarvipukin. Oliko ollut muilla reviireillä vai oliko se edes sama, joka keväällä juoksutti tuota nuorempaa pukkia. Tällä hetkellä on taas ruokinnalla neljä kaurista. Ainakin niistä yksi on sellainen nuori pukki. Sarven alut noin 10-12 cm. Kaksi naarasta,joist toinen viimekesäinen vasa.
Kauris tulee kiimaan heinä-elokuulla. Naaraat kulkevat aika itsenäisesti vasojensa kanssa heti kun vasat ovat niin isoja, että seuraavat emäänsä. Eipä ne paljon pukista silloin piittaa. Reviiripukki kulkee niitä omia polkujaan ja kaivelee kuoppia ja tekee hajumerkkejä. Mielenkiintoista niitä on seurata. Edelleenkään en usko tuohon ”reviiripukkitaikaan”, Talven tullessa kauriit ovat pienissä sekaryhmissä. Tuo kauriiden esiintyminen ja häviäminen on pedoista kiinni. Jos alueella jatkuvasti päivystää ilves ja naaraat menettävät vasansa. Niin ne voivat hakeutua ihan uusiin maisemiin. Jopa 30 km on naaras vaeltanut pantaseurannassa. Nuoret pukit poukkoilevat jopa kaupunkien takapihoilla, jos se kalstaani niitä pois ajaa. Silloin niitä jää myös autojen alle usein. Kiitos reviiripukille 
09:34
22.12.2010
OfflineKun meiltä ammuttiin toi reviiripukki, niin tilalle tuli kolme pientä pukkia joista ammuttiin yksi melkein samantien ja toinen hävisi seuraavan vuoden aikana. vuoden verran sitten tämä jäljelle jäänyt koitti keräillä naaraita, ennenkuin naaraat sen hyväksy.
Itte asun kahden valtapukin rajalla ja päässy pari kertaa kattoon kun pukit sattuu samaan aikaan rajoja tarkastamaan. Siinä on leikki kaukana, toinen näistä oli aikasin keväällä ja toinen heinäkuussa jolloin tappelu oli raakaa peliä.
10:19
22.2.2010
OfflineSaa nähdä mitä tapahtuu ja mitä tulee kevään mittaan päätettyä ampua(=jos mahis tulee) ja kauriit on sinne asti selvinneet. Kun sunnuntaina olin maanomistajaan yhtyksissä, niin tuli samalla tieto, että ensitalveen mennessä tällä hetkellä kauriiden asuinmetsänä oleva vanha kuusikko joutuu hakkuun alle.
Eli lähtevätkö alueelta joka tapauksessa kun suojainen asuinmetsä kaadetaan, vai pysyvätkö pienemmissä puskissa tai kulkevat ruokinnalle tulevaisuudessa kauempaa. Periaatteessa tuo olisi hyvä sauma testata reviiripukin ampumisteoriaa, koska mulla on toinenkin paikka missä pääsen kauriita metsästämään ja kaikki ruokinalla käyvät kauriit ovat uroksia, eli voisi kuvitella että joku näistä pikkupukeista reviirin itselleen valtaa jos ”vahus” ei paikalla enää ole.
Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu kun ensitalveen mennessä suojametsä lähtee, poistuvatko kauriit alueelta heti vai mikä on vaikutus…siis edelleen oletuksena että ovat hengissä ja alueella..
Toivottavasti hakkuu tapahtuu vasta syksyllä, että mahdolliset uudet vasat osaavat liikkua hakkuun alta pois. Onko kellään kokemuksia hakkuiden vaikutuksista alueen kauriisiin?? Kauriithan tykkäävät asustella hakkuuaukeiden liepeillä, mutta jos alueella ei ole isoa vanhaa metsää, niin vaihtavatko elinpiiriä??
10:42
22.9.2008
OfflineArzaan kirjoitti:
Saa nähdä mitä tapahtuu ja mitä tulee kevään mittaan päätettyä ampua(=jos mahis tulee) ja kauriit on sinne asti selvinneet. Kun sunnuntaina olin maanomistajaan yhtyksissä, niin tuli samalla tieto, että ensitalveen mennessä tällä hetkellä kauriiden asuinmetsänä oleva vanha kuusikko joutuu hakkuun alle.
Eli lähtevätkö alueelta joka tapauksessa kun suojainen asuinmetsä kaadetaan, vai pysyvätkö pienemmissä puskissa tai kulkevat ruokinnalle tulevaisuudessa kauempaa. Periaatteessa tuo olisi hyvä sauma testata reviiripukin ampumisteoriaa, koska mulla on toinenkin paikka missä pääsen kauriita metsästämään ja kaikki ruokinalla käyvät kauriit ovat uroksia, eli voisi kuvitella että joku näistä pikkupukeista reviirin itselleen valtaa jos ”vahus” ei paikalla enää ole.
Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu kun ensitalveen mennessä suojametsä lähtee, poistuvatko kauriit alueelta heti vai mikä on vaikutus…siis edelleen oletuksena että ovat hengissä ja alueella..
Toivottavasti hakkuu tapahtuu vasta syksyllä, että mahdolliset uudet vasat osaavat liikkua hakkuun alta pois. Onko kellään kokemuksia hakkuiden vaikutuksista alueen kauriisiin?? Kauriithan tykkäävät asustella hakkuuaukeiden liepeillä, mutta jos alueella ei ole isoa vanhaa metsää, niin vaihtavatko elinpiiriä??
Pari vuotta sitten tästä naapurista kaadettiin sellainen vanha metsä ( satumetsä lasten mielestä ) Alue oli noin 6-7ha rajoittuen järvenrantaan. Järvirantaan jäi pystyyn sellainen kaistale 1-2 ha. Minulla ruokintapaikka siinä edelleenkin. Syksyllä olivat siinä rannassa pienellä alueella ja kävivät omena ja porkkanakasoilla. Maa oli silloin vielä melkein sula. Kolme kaurista. Talven tultua siirtyvät noin 1 km päähän toiselle paikalle, jossa peltoaukea ja taimikkoa ja kuusimetsää. Siinä ovat nyt viettäneet talven.
Yhtenä talvena noin 4 v sitten oli kauriit majailleet sellaisessa 1 ha tiheässä kuusipuskassa aivan järvirannassa sen 2 viikkoa kovan pakkasen aikaan. Sattumalta hiihtelin sinne ja laskin makuupaikkoja siitä 17 kpl. kauriita oli vain 3. Elivät siis muutaman aarin alalla ja söivät mustikanvarpuja ja rantapajuja. Osaavat olla kyllä yllättävän pienellä alueella salaa. Tuonkin puskan olin hiihtämällä kiertänyt usein eikä mitään jälkiä kauriista. Järvellä ajettiin myös kelkalla ja siinä rannassa oli se tiheä leppä ja pajupusikko. Ei askeltakaan järven puolella mutta metsänpuollella polut siinä lepikon reunassa.
08:37
22.9.2008
OfflineRiistakamerakuvia eiliseltä päivältä
08:41
27.5.2011
Offline09:04
22.2.2010
Offline09:12
22.2.2010
Offline10:49
22.2.2010
OfflineTornado kirjoitti:
Arzaan kirjoitti:
Tällasta riistakamerakuvaa meiltäpäin viime vkolta..
Eikös se niin ollu, ettei tuommosta kapitaalipukkia saa kaataa
Niin, eihän sitä pitäisi ja koitan pysyä ainakin tänä keväänä ”viileänä” joskun tuo pukki eteen astelisi..Onneksi sillä on vielä kaverina nuo pienemmät pukit, jos niistä vaikka toisen saisi..
Jännä tuo kuvan lataus, kun mulla ei herjaa mitään ja scoutguardin kuva tuokin, olisi antanut laittaa sen alkuperäiskoossaankin, mutta katsojaystävällisyyden vuoksi pienensin vähän..
1 Guest(s)
Log In
Register

