Ketun metsätys/pillitys|Metsästyksestä|SJML keskustelufoorumi|jousimetsastys.fi

Mikasa sanoi:

Jos joku täälä osaisi neuvoa miten kettu pilliin kannattaa puhallella.

---

Kokemusta ei minulla vielä ole sekuntiakaan, mutta kerkesin hieman perehtyä aiheeseen teoriassa. Ostin paketin, jossa on Nordik Predator -houkutuspilli ja 60 min ”Ketun houkuttelupyynti” -opastusvideo. Helmikuun Metsästus ja Kalastus -lehdessä on muuten monen sivun juttu aiheesta.

Nordik Predatorilla voi matkia kanin, jäniksen tai hirvieläimen hätähuutoa. Erityisesti viimemainitun sanotaan houkuttelevan karhujakin. Pillin ohjeessa neuvotaan puhaltamaan vaihtelevasti pitkiä ja lyhyitä ääniä 15-25 sekuntia 3-4 minuutin välein. Avaamalla ja sulkemalla pilliä pitelevää kättä ilmavirran edestä saa enemmän eloa ääneen. DVD kehottaa eläytymään eläimen kärsimykseen, tämä kuulemma parantaa uskottavuuttta DVD:llä on tietysti kosolti mallisuorituksia tästä.

Kettu kiertää kuulemma aina tuulen alle lähestyessään äänen aiheuttajaa. Hieman yllättäin on siis pillitettävä myötätuulen suuntaan.

On varmaan haasteellista saada kettu tulemaan jousihollille, kun se voi haistaa ihmisen kaukaakin ja tajuaa siirtyä tuulen alle. Puupassin käytön pitäisi tietysti hieman auttaa hajun suhteen. Opastus-DVD:llä mainitaan kettu erittäin tarkkanäköiseksi, mistä syystä liike täytyisi pitää minimissä – edelleen ongelmallista jousen viritystä ajatellen. Tätä voi auttaa vaikka elektronisilla härveleillä, joista on juttua sekä M&K:ssa että DVD:llä. Ideana on, että ketun huomio kiinnittyy laitteeseen, joka mallaa hädässä olevaa eläintä (tällaisten laitteiden käyttö on kuin onkin sallittu kettujahdissa). Yksi mahdollisuus on sijoittaa passimiehiä sopiviin kohtiin, tuulen suhteen otollisesti sijoittuneet passimiehet voivat päästä ampumaan ennen kuin kettu haistaa pillittäjän.

Talvisaikaan kantava hankikeli olisi edullinen, jotta ketut pääsevät kunnolla liikkumaan. Silloin houkuttelu voi kuulemma kuuluvalla pillillä onnistua jopa 5 km päästä. 4,4 km on varmuudella dokumentoitu (pannoitettu kettu). Upottavalla hangella ja kiiima-aikaan houkuttelun onnistumisprosentti heikkenee.

Kertokaapa, jos tulee tilanteita! Toki itselläkin tarkitus kokeilla.

Kokeiltu on jo parina kertana tuota ruotsalaisten mallia. Olen myös katsellut sen dvd:n. Siinä kyllä hyvin neuvotaan kyseinen jahtimuoto.

Olin poikani kanssa eilen illlalla kiipeevällä ständillä itse ja poika 100 m päässä toisaalla pillin kanssa rääkäsemässä. Täytyy kyllä sanoa, että ääni oli täysin samanlainen kuin jäniksellä, kun se huutaa haavakkona koiran suussa. Joskus senkin kuullut. Ensin tuli muutama varis ja sitten pari pöllöä tarkistamaan. Hanki oli illalla hyvin pehmeä ja upotti varmasti kettuakin. Kettua ei tullut, mutta kun aamulla menimme uudelleen samaan paikkaan, niin ketut oli juossut hangella ihan siitä missä illalla pillitettiin. Jäljistä päätellen niitä oli ollut kaksi. Yöllä oli sen verran pakastunut, että oli kettua kantanut osittain. Viikonlopulla ja tulevalla viikolla jos on kuutamoiltoja niin uudelleen kokeileen. Jännittävä tapa sanoisin 🙂

Kokeilu jatkuu 🙂 Tänä aamuna oli hyvä ilma pitkästä aikaa. Yöpakkanen oli jäädyttänyt hangen ainakin kettua kantavaksi. Tuli istuttua puupassissa taas vajaa pari tuntii. Ei havantoja toistaiseksi. Ketut kyllä oli yöllä olleet liikkeellä. Kusi haisi joka puolella. Pitänee vielä ilmeisesti mennä aikaisemmin passiin. Nyt olin puoli kuuden aikaa.

Miten muut ovat onnistuneet ?

Kyllä nuo ruotsalaiset näyttivät pillin kanssa menestyvän ihan suht inhimillisiin ja valoisiin vuorokaudenaikoihin. Tässä muutama poiminta opastus-DVD:n kaatojen ajankohdista siinä järjestyksessä, kun noita DVD:llä näytettiin:

15.3. Uppland klo 10:10

9.4. Västerbotten klo 5:50

23.3. Västerbotten klo 6:00

22.3. Västerbotten klo 17:50

Tänä aamuna 6 aikaan ( kesäaika siis ) passiin ja muutama sarja pillillä. Luntakin oli satanut vajaa 10cm, joten yölliset jäljet näkyi hyvin. Kettu oli juossut pitkin ja poikin. Oli siis hyvät merkit ilmassa. Puolituntia siinä istuin ja mitään havaintoo ei ilmaantunut. Siksi passipaikan vaihtoon. Ajelin autolla tiedossa olevan pellon reunaan. Samalla huomasin pellolla noin 300 m päässä ketun. Siinä äkkiä suunnitelma mihin passiin. Tutuissa maisemissa ollessa asiaa ei kauaa mietitty. Ajoin läheisen metsäautotien päähän ja jätin auton siihen. Siitä pientä juoksua metsäautotietä noin 300 m. Passipaikaksi valitsin piennen kuusen suojan. Heti päästin pitkän puhallussarjan ja jäin odotteleen. Olin pienellä mäellä ja edessä risukkoista taimikkoo. Olin puhaltamassa uudestaan, kun näin ketun vilahtavan edessä. Matkaa noin 50 m. Minulla aseena taljajousi. Mietin hetken puhallanko uudelleen. Valitsin hiirenvikinän suulla matkien. Kettu tuli n 30 m päähän pienen kuusen taakse. Jousi vireeseen ja toivomus, että astuisi nyt sen puuttuvan parimetriä näkyviin. Minuutin parin pidin jousta vireessä. Kettua oli häippässyt siitä suoraan takavasemmalle. Meni sen kuusensuojassa pakoon. Hiukan harmitti. Oli varmaan nähnyt liikkeeni tai kuullut.
Pakko tuohon pillin houkutusjuttuun on uskoa. Nytpä tietää minne seuraavan kerran passiin. Hyvissäajoin passi puuhun 5-6 m korkeuteen ja sieltä sitten houkutukset. Olishan se mahtavaa päästää nuoli siitä ketun kylkeen. Homma siis jatkuu. Jännittävää..täytyy tunnustaa.

Flash67 pohtii samoja juttuja, kuin itsekkin. Minulla on treestandi, sellanen kiipeevä malli. Se on hyvä ja sieltä näkee kauas ja on mukava istua. Huonoa tuuria vaan on ollut, kun siellä olen aikaani viettänyt. Kolmekertaa olen saanut tulemaan ketun näkösälle, mutta silloin en ole ollut puussa, vaan hakeutunut laiskuuttani johonkin puskan suojaan. Mieli tekee myös tällaista, jousihommiin suunniteltua plindia.

http://www.cabelas.com/cabelas…..hasJS=true

Tuo plind on hyvä sateella ja se antaa tuulensuojan. Jopa yöpyminenkin sen suojassa voisi olla mahdollista.

Huvittaa jo itseäkin, kuinka tää jousimetsästys tuleekaan kalliiksi