05:29
12.6.2010
OfflineJousipuolelta ei ole metsästyskokemusta vielä yhtään, ruutiasepuolelta reilustikin.
Miten houkuttelu / haaskapyynti jousella eroaa luotiaseen vastaavasta?
Matkat tietysti, mutta mitä muuta? Hämärä lienee jouselle toinen elementti kuin optiikalla olevalle kiväärille.
Ja miten ketun houkuttelu pelto-olosuhteissa loppukesästä?
02:29
17.2.2006
OfflineMatka ainakin on paljon lyhyempi, kuten totesit. Lisäksi jousella haaskalla tulee eteen jousen huomaamaton virittäminen (vrt kiväärillä matka tuo etua /haulikoll -> nosto nopea ja heittolaukaus). Eli kiväärimiehen tähtäys haulikkomiehen hollilla.
Tähtäimiä on nykyään niin paljon, että löytyy sellaisiakin, joilla näet ampua niin kauan kuin itse näet. Hyvät pinnitähtäimet ja punapisteet tuovat lisäaikaa kytikseen.
Ketun houkuttelun osaavalle varmaan suurin haaste on edelleen sen jousen virittäminen niin, ettei kettu tajua liikettä. Oikeastaan kaikessa jousimetsästyksessä haasteena on päästä tarpeeksi lähelle ja virittää jousi huomaamatta. Mitä sitä enempää selittää 😀
04:52
18.9.2008
OfflineItse olen ajatellut kokeilla tuota ketun houkuttelua jousella niin, että laitan standin alapuolelle jonkun heiluvan valkoisen rätin/nahkanpalan tai muun vastaavan, jolloin saan ketun keskittämään lähestyessään huomionsa siihen eikä jousen virittämiseen. Näin tuota temppua käytettävän jossakin ruotsalaisella videolla ja toimi ainakin siellä kiväärin kanssa. Vielä pitäisi löytää joku sopiva lasten lelu tai muu vastaava patterikäyttöinen väline, joka heilauttaisi nahkanpalaa sopivin väliajoin ilmassa. Ideoita?
07:52
12.6.2010
OfflineAksu kirjoitti:
Eli kiväärimiehen tähtäys haulikkomiehen hollilla.
Tähtäimiä on nykyään niin paljon, että löytyy sellaisiakin, joilla näet ampua niin kauan kuin itse näet. Hyvät pinnitähtäimet ja punapisteet tuovat lisäaikaa kytikseen.
Tuossapa kait se ensimmäinen vaikeasti hahmotettava realiteetti. Esim. kuluneen kevättalven supi-illlat olivat hämärän tultua sumuisia. Hyvälläkin optiikalla kiväärin kanssa matkat oli 25m luokkaa, jotta kevättä aristeleva supi yleensä tuli vasta täydessä hämärässä paikalle, eli oman silmän kyky ei enää riittänyt sitä erottamaan, edes märkää lumea vasten. 40 metrin matka oli optiikallekin mahdottomuus.
Mietin noita passeja jousella tehdyiksi ja väitän että ei olisi pystynyt ampumaan. Yöksi kiristyvä pakkanen olisi parantanut tilannetta ja mahdollistanut matkat ehkä 50 metriin. 3 kertaa jätin ampumatta, juuri tuon valon riittämättömyyden vuoksi
04:11
31.1.2006
OfflineEhkäpä se ensimmäinen realiteetti on laittaa matkat kohdalleen. Ne supit pitää saada siihen 10-20m haarukkaan ampumapaikasta ja siihen sitten jo saattaa nähdäkin vaikka olisi sumuista. Supeja on jousella kuitenkin haaskaltakin ammuttu, tosin pääosin ilmeisesti syksypuolella, joten homma on mahdollista. Innokkaimmat ovat laittaneet kuvia ja lyhyitä kertomuksiakin tuonne jousella.net sivustolle. En nyt ulkoa muista onko haaskakuvia, mutta supeja ja saattoipa olla kettujakin:
04:12
12.6.2010
Offline06:13
12.6.2010
OfflineTuollaista mietin tuossa iltalenkin aikana- supi, kuten kettukin kulkee usein samaa jälkeä.
Miksi? Siis tarkoitan mikä on vaikuttanut siihen että kulku-ura tulee esim. samaan paikkaan sileälle pellolle läpi liikkumisajan? Ja eri ikäisillä eläimillä.
Maastossahan supi varsinkin käyttää hyväkseen luontaisia uria, metsäkoneen jälkiä ja ojia yms. Mutta miksi avoimella pellolla, jonne pääsee monesta suunnasta helpostikin. Vai onko vaan niin fiksu, että arvelee oikaisevansa?
08:56
12.6.2010
OfflineDo dii. Nyt on haaska kulkupolun varressa ja jonkunlainen passitornin kököstys kanssa. Liikkuma-aika näkyy alkavan auringon painuessa horisonttiin ja on ilmeistikin vielä liian valoisaa. On meinaan supilla nopea askel ja aukealla ei likemmäksi kuin 50m tule sitten millään. Ja hyttysiä joka paikka täys. Muutamana iltana on tullut ”harjoiteltua”.
1 Guest(s)
Log In
Register