08:18
21.11.2008
Offline01:03
11.7.2007
Offline05:19
22.12.2010
Offline04:23
17.2.2006
OfflineItseäni kiinostaisi koittaa pysäyttävällä koiralla supijahtia. Loukut on jo vireessä (3 kpl) ja kytikselle pitäisi mennä. Pieni ihminen on vaan järjestänyt itselleen liikaa harrastuksia niin on aika kortilla 😀 Jousella supi puuttuu yhä saalislistalta, yksi pummi toki on alla.. Mutta kyllä pienpetoja tulee vähentää parhaan kyvyn mukaan (ammutaan tavattaessa…).
03:43
19.12.2010
OfflineNoita supeja on tullut jonkinverran pyydettyä pysäyttävällä koiralla ja loukuilla.
Supin pyynti koiralla on mielestäni vähän kaksijakoista: tärkeää riistanhoiiotyötä ja metsästyksellistä sinä mielessä että koira ja mies saa useimmiten liikuntaa reilusti. Mutta sitten se jousimetsästysosio siinä kun koira on pysäyttänyt supin…
Koira häärii supin ympärillä ja sinne pitäisi laittaa sitten nuoli sekaan. Onnistuu vallan hyvin kun laittaa leikkurin melkein kiinni supin niskaan ja ampuu pois eli aivan samoin kuin homma hoidetaan pienoiskiväärillä tai -pistoolilla. Kysymys on siinä vaiheessa enää lähinnä eläimen lopettamisesta eikä enää metsästyksestä, se on jo ohi. Usein tässä tilanteessa supi otetaankin kiinni käsin…
Mutta jos supia taas metsästetään haaskalta tai houkuttelemalla esim. kettupillillä niin homma on aivan toinen, silloin supi on todellaain kelpo riistaa jousimetsästäjälle(kin).
06:27
12.6.2010
Offline07:01
19.12.2010
Offline05:53
Supien metsästys jousella on vähintäänkin haastavaa sekä riistanhoidollisesti tärkeää.
Itse ammuin 26.5 aamulla ensimmäisen supin tänä vuonna.
Tarina/varusteet olivat esillä jousella netissä, mutta nappasin pois, koska siellä oli 2 random henkilöä (ei heillä omia kuvia, vain kommentteja) jotka epäilivät tätä tapahtumaa. Kamera oli, mutta siinä ei muistikorttia mukana, joten ei kaatokuvaa. miksi ehkäpä epäilivät olisi siksi, että:
1. Ammuin läpi keuhkojen
2. Hiipisin supin luokse 15 metrin ampumaetäisyydelle. Kokonaisuudessa hiipimistä tuli varmaan 40 metriä.
3. Varusteisiin kuului ja kuuluu edelleenkin nuolet jotka on sulitettu 4 sulkaisiksi.
4. Supin pakomatkaksi arvioisin noin 30 metriä. Kuulostaa todella paljolta, mutta kyllä joutui hetken aikaa seurailemaan verijälkeä ennen kuin tavoitin supin.
5. Valoisaan aikaan
Varmaan noita matkoja sopii ihmetellä, mutta metsässä on vaikeaa arvioita ns. oikeita matkoja, mutta noikin arvioisin jälkeen päin. Valoisasta ajasta niin tiedän, että on harvinaista, mutta tapahtuu.
Taidan jatkossa julkaista vaan niistä supeista jousella nettiin tarinat, joista sain kuvatkin. Tärkeintä on, että maanomistaja uskoi ja kävikin myöhemmin tarkistamassa paikan johon supin hautasin
10:42
27.10.2009
OfflineOlethan huomioinut rauhoittamattomien eläinten rauhoitusajan:
25 §
Erityisiä rauhoitusaikoja
(664/2001)Tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, hillerin, minkin ja rämemajavan
naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.-31.7.
Olet varmaan ampunut uros supin, poikasen tai naaraan jota poikaset eivät välittömästi seuraa. Supin poikaset taitavat olla vielä pesässä? Havaintoja?
11:47
Olen totta kai tarkistanut metsästysajat sekä niihin liittyvät asiat.
Supikoira oli vanhempi uros, ei ollut rabinen. Olet aivan oikeassa, että poikaset eivät välttämättä seuraa emoaan tai jäävät pesään odottamaan sapuskaa.
Alueella elää useita supikoiria, joillakin on pentue ja joillakin ei ole. Olen ottanut tavaksi, että jos havaitsen supin tai tulee heti ampumaetäisyydelle niin seurailen tämän touhuja tai odottelin mahdollista jälkikasvua, että ei tehdä laittomia kaatoja. Useista tapahtuu, että supi tulee pelipaikalle, mutta lähtee nopeasti pois niin olen huomannut tämän menevän pentujen luo.
Mäyrä/kettu ollaan yhteistuumin maanomistajan kanssa rauhoitettu, koska hän on huomannut, että hiirien ja muiden jyrsijöiden kanta on laskenut.
Saan myös maanomistajan luvalla metsästää alle 150 metriä asutuksen lähellä, asukkaat tietävät asiasta. Siksi, koska maatilan rakennuksien takana on jouttomaata, jossa supit vierailevat ja supista halutaan eroon nopeasti, koska heillä on vapaana kissoja,koiria ja muita eläimiä.
Heidän metsissä elelee myös joitakin susia,ilveksiä sekä karhuja joten ainakaan ei tule tylsää hetkeä ikinä hiipimis metsästyksessä ![]()
Supia on tänäsyksynä syötetty 3 kuukautta tuttavan pellonnurkalla, samalla on tullut tornitunteja jotain 50 kulmille jos riittääkään.
Eväänä on olleet lohenperkeen ja koirannappulat. Jälkimmäiset menevät ainakin ku kuumille kiville, tosin ei ne lohetkaan kerkiä happanemaan. Luulis turkin kiiltävän kuhan sais ensin eräksi.
Yhen suppanan oon nähny, sekin luikki raukkamaisesti karkuun kun suunnittelin jousen vetämistä vireeseen. Matkaa oli korkeintaan 7 metriä. Kuulohavaintoja on onneksi useammasta, muuten vois motivaatio olla aika tiukassa. Tuntuuvat onneksi olevan kellonajalle uskollisia, eka kuuma hetki on ollut 17:30 nurkilla, toinen 20:00 aikuihin ja sitten yleensä on riistakameran mukaan hiljasta tuonne 03:00 asti.
Varusteina on vajaa 3 metriä korkea hirvitornintapanen, 60# talja ja spitfiren leikkuri. Tähtäimenä 1 pinninen tee-se-itse valaistu valokuitu ja peeppi. Passista poislähteissä tehdyissä koelaukauksissa systeemi tuntus toimivan oikein hyvin. Jos jotakuta kiinnostaa niin voin laitella kuvatuksia tähtäinrakennelmasta.
08:47
22.12.2010
Offlinelaita ihmeessä se tähtäinrakennelma minua todellakin kiinostaa koska iltanen metsästys pimeää aikaa tuottaa onglmia takatähtäimen näkyvyys ja onhan se ankkurointti tärkeää mutta eise aina onnistu ”horkan aikoihin” et ankkurointi olisi juuri sillä hetkellä paras että takatähtäimen olisi tärkeää nähdä pimeässäkin jollain tavalla. itse olen alkanut miettiä ja jos jotain kehittelisi sen että saisi toimivan systeemin. itse testaillut että valoa takana ja pimeää edessä menee pahemmaksi eli sisältä ulos jne jne jokin valofysiikka pitäs saada kohdalle että peeppi näkyy oikein kuin päivävalossa pitääkö kokeille säätää jokin yksi valokuitu runkoon että jokin punainen valo loistaa meikän naamaan että jos peeppi suostuu näkymään selkeemmin
Äh, siis kisseri mul on käytös, mut eiköhän tää pelaa ison peepinkin kanssa.
Tarvitaan 9V patteriteline, kasa vastuksia, led, kuumaliimaa, roudaria ja kutistesukkaa.
Jos tekisin virityksen nyt, käyttäisin yhtä kiinteää ja yhtä trimmerivastusta kykennässä. Sais säädettävän valon. Toi nykyinen etuvastusmitoitus tuli tehtyä ”mitä-nurkista-löytyi” metodilla, tarkasta ohmimäärästä ei ole hajuakaan.. Ja sitten itse rakentamiseen:
Juotellaan tavarat kasaan ja liimataan ledi tähtäinpinnin kuidun kierreosaan kiinni kuumaliimalla. Nätimminkin ton olis varmaan voinu tehä, mutta oli kiire kyttäämään ![]()
Seuraavaksi askarrellaan peitteet ympärille ettei herkuttelemaan tulevalle supille näytetä katulampulta.
Käytännössä teippasin pinnin ja ledin piiloon kuten tästä kuvasta saattaa havaita:
Ja tälläiseltä se sitten näyttää kytistellessä.Pinnin paksuus katoaa pimeässä ja kun joutuu kuitenkin ampumaan molemmat silmät auki niin eipä se ole häirinnyt. Suppana näkyy tummana mönttinä lehtikarikkeen päällä.
Tälviisiin.
11:54
22.2.2010
OfflineJos hämärällä /pimeällä yksikään valo loistaa päin ampujan silmää, voi
ampumatilanteen unohtaa. Sopivan himmeä tähtäinvalo ja fosforoitu
tähtäimen rengas on mielestäni paras yhdistelmä (itsellä vielä tuo White sight peep käytössä, niin ei ainakaan peepistä lopu valo) . Hämärätilanteessa ampuminen on
kauttalinjan aina jollain tapaa hankalaa. Nimenomaan tuo ankkuroinnin
selkärangasta tulo on oikeastaan pakollinen olla oikein jos meinaa hyviä
riistalaukauksia iltasella saada.
Itse olen nyt syys pimeillä jättänyt
kytikset kokonaan väliin, lumi auttaa aina, mutta silloinkin
valaisematon pinni saattaa hävitä tumman eläimen kylkeen, jos pinnissä
on taas liikaa valoa, se häikäisee ja peittää eläintä. Virossa kun kävin ekan kerran sikajahdissa(kiväärillä), käyttivät paikalliset lumettomana aikana kalkkia tai perunajauhoa valkaistakseen ruokintapaikan kyttääjillä, jauhoja meni säkkikaupalla, toinen tapa oli haapa tai koivuhakkeen levittäminen ruokintapaikan ”lattiaksi”. Tosin eihän se enää vaalea ole sikalauman jälkeen, mutta antoi sen muutaman tähtäyshetken jos kytiksellä jotain ruokinnalle tuli, mustaa mutaa vasten kun ei paraskaan kiikari tarpeeksi valoa anna.
Tuolla puutarhalla missä rusakoita poikkeusluvalla metsästän, on lumen aikaan todella hyvä valo kun taivas on pilvessä. Kaupungin valot valaisevat pilvien kautta koko alueen niin, että parhaimmillaan näkyvyys keskellä yötäkin on silmänkantama, tässä tapauksessa melkein 0,5km on näkyvyyttä pelloilla.
Tuossa syksyllä kun nuo pari supia ammuin, oli valoisuus siinä ja siinä pystyikö ampumaan, supien pitämää meteliä kuului jo hyvissä ajoin valoisan aikana n.18.30-20.00 välillä, mutta avomaastoon tulivat vasta aivan hämärän rajassa 20.30-21.00 aikoihin. Tähtäimen fosforoitu rengas, valaistut pinnit ja luotto ankkurointiin tuotti tulosta, tosin matkaa ei ollut kuin n. 4m. Jos haaskalle olisi ollut esim. 15-20m olis voinut laukaukset jäädä ampumatta.
09:21
SJML hallitus
12.1.2010
OfflineLiputan täysin hyvän ankkuroinnin puolesta. Kun valoa on niukasti, kaikki joka peittää kohdetta (piippi) on liikaa.. Hyvällä ankkuroinnilla ja kohtuullisilla etäisyyksillä, pinnin valo sopivaksi säädettynä, ampuminen tuntuu joskus jopa helpommalta kuin päivänvalossa. Ehkäpä vähemmän häiritseviä tekijöitä ja havainnoitavaa kun ei näe kaikkia yksityiskohtia mitä silmä päivällä bongaa?
03:40
17.4.2012
OfflineTuolla Jousella ja Nuolella sivulla mainittiin jokin houkutin ”buttalo” http://www.jousella.net/detail…..mage_id=90
Voiskos joku neuvoo kokematonta uutta harrastajaa ja kertoa tarkemmin ko. härvelistä.
Kiitos!
_R
1 Guest(s)
Log In
Register



