Log In
Register
08:59
31.1.2006
Offline
Vieläkin haikaillaan keinoja jäsenistön kasvattamiseksi ja motivoimiseksi.Hamutaan mukaan porukkaa,joka ei ole vielä valaistunut metsästykselle.On kokonaan unohdettu,että Suomessa on n.300000 metsästyskortin omistavaa,joilla on jo valmiiksi motivaatio metsästykseen.Riittää,kun vain esittelee heille jousen erittäin käypäsenä välineenä metsästykseen.Siinä ei tarvitse maalailla mitään jaloja aatteita,vaan kertoa jousen edut tietyissä metsästystilanteissa.Esim.Ei häiritä riistaa sen enempää,kuin alueella asuvia ihmisiäkään.On turha korostaa jousimetsästyksen vaativuutta,koska se ei ole yhtään luotiasetta vaikeampi väline,ampumamatka vaan on lyhyempi.
08:59
31.1.2006
Offline
Näin on Martti, ja miten sitten se tehdään? Oma kokemukseni on että kukiin omassa metsastysseurassaan meneee reilusti jahtiin mukaan jousen kanssa. Se herättää ruutipuolelaisten kiinnostusta, ainakin itse olen huomannut että oman metsästysseurani metsästäjät pysähtyvät juttusille ja ovat kovastikin kiinostuneita jousestani. Metsästyskaveteinani on aina ollut haulikkomiehiä mukana.
08:59
14.2.2006
Offline
Samaa mieltä Kari R:n kanssa. Näin se toimii jokaisen kohdalla henkilökohtaisella ja seuratasolla.
Olemassa olevan metsästäjäkunnan informoimista aiheesta on viime kuukausina tehty kohtuullisen runsaasti mm. Metsästäjä- ja Jahti-lehtien sivuilla, jotka tavoittavat suuren osan nykyisistä metsästäjistä. Parempaa ”peittoa” viestille tuskin voisi toivoa, vai miten on?
Hyvä kehitys on lisäksi ollut se, että niitä juttuja ei nykyään läheskään aina tarvitse kirjoitella SJML:n aktiivien itse, vaan niitä ovat ryhtyneet raapustamaan kokeneet metsästäjät, jotka ovat ”löytäneet” jousen muiden aseittensa rinnalle. Hieno suunta!
Uusia (ja vanhoja) metsästäjiä saavutetaan näiden metsästyslehtijuttujen lisäksi messujen, kurssien, Jäkkärän ja vaikka näiden nettisivujen kautta. Puhumattakaan muutamasta televisiossa viime vuosien aikana näytetystä dokumentista, jotka kaikki ajavat samaa asiaa. Kiitos myös nimimerkille ”suvikunnas” omasta panoksestaan tähän asiaan!
Eikä tässä kai ylipäätään sen kummallisemmasta jäsenten hamuamisesta ole kyse. Me haluamme SJML:ssä kertoa eri tavoilla tämän aseen käyttämisestä metsästyksessä ja siitä, että se tuntuu meistä mahtavalta hommalta. Jos joku tuntee, että saa liiton jäsenyydestä etua, niin hän liittyy siihen. Jos ei, niin jättää luultavasti liittymättä.
08:59
31.1.2006
Offline
Tätä jäsenhankintaa on sivuttu aikaisemminkin. Minusta kyse on strategisesta valinnasta: halutaanko kasvaa myös jäsenmäärältään varteenotettavaksi vaikuttajaksi vai luotetaanko nykyisenlaiseen ”asiantuntijajärjestön” malliin höystettynä muutaman johtohenkilön hyvillä henkilökohtaisilla suhteilla ”päättäjiin”? Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ”massaa” voisi olla selvästi nykyistä enemmän, jolloin voisi olla paremmin edellytyksiä tehdä aloitteita ja esityksiä esim. SML:n tapaan. En missään nimessä väheksy liiton nykyistä vankkaa asemaa asintuntijana ja niitä hyviä suhteita, joita vuosien myötä on rakennettu, päinvastoin, on tehty erinomaista työtä, mutta minusta suurempi massa toisi varmuutta ja painoarvoa, jota saatetan tarvita jos esim. henkilötasolla tapahtuu muutoksia.
Olen käyttänyt Kari R:n menetelmää enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi vuosien ajan. Homma toimii, mutta jonkinlaisena ”ongelmana” on väkisinkin sidosryhmän rajallinen koko, harva meistä kuitenkaan kuuluu useampaan kuin pariin kolmeen seuraan. Itse henkilökohtaisesti kaipaisin toimintaa joka osuisi tämän henkilökohtaisen toiminnan ja joka toinen vuosi olevien Erämessujen väliin. Jonkinlaista osallistumista paikallis- ja maakuntatason tapahtumiin ja erillisiä esittely- ja toimintapäiviä. Tämä tietysti vaatii ensisijaisesti paikallista (seurojen) aktiviteettia, mutta näkisin myös, että liittotasolla asiaa voitaisiin ottaa esille. Jo aikaisemmin on ollut puhetta paitsi materiaalikysymyksistä, niin myös vakuutus ym. asoista, joita voisi keskitetysti koordinoida.
Peruskysymys jäsenhankinnassa on kuitenkin halu- ja tahtopuolella; mihin suuntaan jäsenmäärässä halutaan mennä, määrittelee sen, kuinka paljon jäsenhankintaan panostetaan.
Nimimerkki suvikunnaksen kanssa olen samaa mieltä: ei jousi sen kummallisempi tai erityisesti vaikeampi ase ole kuin muutkaan. Kumpi vaatii enemmän harjoittelua, osua tajajousella 3/3 nuolta 20cm ympyrään 20m matkalta vai saavuttaa 17 kiekon taso haulikolla metsästysammunnassa?
08:59
2.9.2006
Offline
Raja alueitten nuorille vois suunnata infoo jousimetästyksestä.
Jos on rajavyöhykelupa niin nykykäytännön mukkaan on myönnetty lupa jousella metästykseen vyöhykkeellä lähes automaationa, tosin eipä oo ollu montaa kysyjääkkää(ennen viimesyksyä ei tarvinnu luppaa ollenkkaan) .
Ite asiaan: Rajavyöhykkeellä Kaakkois-Suomesta Pohjois-Karjallaan on mukavasti peltoja ja vesistöjä, joille kyyhkyt ja sorsat tullee rauhottummaan metästys aikana ku niitä ei siellä hättyytellä. Samoin myös muutto sorsat leppeevät mielellään vyöhykkeen vesistöillä ku muuttoreititki kulkee siitä kautta (ovat muuten nekkii niin kesyjä että melalla sais lyyvä vennestä). Samoin majavia on mukavasti rajavyöhykkeen puroissa.
Jousi antas mahollisuuven metästtää myös näillä alueilla sillon ku on muuten perusteet rajavyöhyke luvan saamiseks, monikaan ei vaan ehkä tätä tiiä.
1 Guest(s)
