Kauriit+ruokinta|Muu huuhaa|SJML keskustelufoorumi|jousimetsastys.fi

Täällä Rovaniemen korkeudella kauriiden liikkumista helpottaa porojen läsnäolo, eli monestikin on nähtävissä, että kauriit hakeutuvat porojen kulkureiteille ja valmiille kaivannoille. Kuusikoiden puutetta kompensoi sitten se, että täällä on paljon korkeuseroja (vaarat) ja näiden juurella on yleensä laajoja alueita, joissa on tuulen myötä vähälumisia paikkoja ja vaarojen juurilla on myös reheviä kuusikoita. Jos ajatellaan suurinta ruokkijaa, niin Kemijoki ja Ounasjoki pitävät lämpövarastoina määrätynlaista vyöhykettä, jossa on vähän vähemmän lunta ja muutenkin jokivarsi on rehevämpää ja suosiollisempaa ”valuma-aluetta”. Jokivarren vyöhykkeellä on sitten myös enemmän kuusikoita.

Yksi kauriita vahvasti tukeva tekijä on sitten se, että maatalous painottuu hyvin vahvasti tähän samaan jokivarsimaisemaan, eli pitkin jokivartta on paikkoja, joilla on tarjolla jatkuva ruokinta maatalousjätteen muodossa. En tarkalleen tiedä kuinka pitkällä Kemijokea kauriita jo on, mutta itse yllätyin, että muutamassa vuodessa reviirit ovat levinneet yli 15 kilometriä siitä, missä kauriiden luultiin aiemmin äärimmillään olleen. Viime kesänä riistakamera lisäksi taltioi kauriin aivan metsän uumenista, eli ovat liikkuvaista sakkia.

Henkilökohtaisesti ajattelin tehdä ensi keväänä pieniä ruokintoja hieman näitä maatalouden paikkoja myötäillen, ja ajattelin viedä ns. äärialueen poluille suolakiviä jo keväällä, että oppivat käymään vähän muuallakin kuin tutuissa paikoissa. Toivottavasti jo ensi syksynä saan aikaan ruokinnan, joka vetää riittävästi, että saan laajennettua kauriiden asuinaluetta pyynnin kannalta mieluisampaan paikkaan, eli kauemmas ”kylän pinnasta”.