07:16
10.10.2009
Offline05:51
22.2.2010
OfflineSama vika meillä. Huomattiin samanmoisia syönnöksiä kans, vaikka alueella on kyllä masselle runsaasti kaikenlaista evästä, koivua, haapaa, pajua, lummetta, kaikkea tavallista. Tuli mieleen että oisko siinä joku kuivatus operaatio menossa. Pureskeltuja Mäntyjä oli n.15cm-40cm kaikki lähellä vesirajaa.
07:15
2.11.2009
OfflineVeikkaisin että syönyt. Männyn petussa on runsaasti ravinteita. Varmaan majavan ruoansulatus pystyy paremmin käsittelemään puun kuoren karvasaineita, ehkä myös männyn nilankin. Jotta pettua voisi ihminen syödä se pitää paahtaa, jolloin ko. aineet poistuvat. Nilassa ei siis ole hartsimaisia haihtumattomia aineita, joten majavan suoliston voisi perustellusti olettaa voivan ko. aineet käsitellä.
Joskus talvella näkyy hirvetkin kalunneen hampaanjäljistä päätellennuorien mäntyjen kuorta, joten lienee senkin perusteella ravinnoksi kelpaavaa sinänsä.
Eikä ne ihmisetkään liene sitä petunsyöntiä itse keksineen. Paahdon varmaan ruoansulatusvaivoja helpottaakseen kylläkin.
Majavista itsellä niin vähän tietoa, että mielenkiintoinen havainto ja tieto. Käsittäkseni haavan kuori on se kaikkein tavoitelluin ravinto.
07:38
22.2.2010
OfflineJotain tällaista siinä varmaan on, mietin silloin että miten se sitä pihkasta evästä vetää, mutta myöhemmin muistin, että pihkahan kehittyy myöhemmin puun vaurioituneeseen kohtaan suoja-aineeksi vasta vaurion tullessa. Tulikin tässä mieleen, että voisiko asialla olla jotain tekemistä talveen varautumisen kanssa, kun aktiivisuus muutenkin talvivarastojen hankinnan kanssa on elukoilla selvästi kiihtyvää..
12:06
31.1.2006
OfflineMoi.
Minäkin olen tavannut männyn syöntiä.Yleisimmin mäntyjä on kaluttu tyvestä puolet rungon paksuudelta,ikäänkuin merkattu.Männyn kaatoa en ole havainnut,ainoastaan yhden oksan,noin metrin pituinen,ollen nähnyt kuoritun kokonaan.Myös katajaa olen nähnyt syödyn,tuskin nälkäänsä,koska lehtipuita oli riittämiin.Kuten edellä mainittiinkin,havupuut tuottavat pihkaa parantaakseen vaurioita.Ehkäpä majavat ovat todenneet pihkan parantavan voiman auttamaan vaivoihinsa.Onhan ihminenkin käyttänyt pihkaa haavoihinsa ja sisäisestikin.
07:22
28.6.2010
OfflineJuu sama täällä kauhajoella. Ovat paikoin kalunneet mäntyjä läheltä vesirajaa ja nimenomaan vain kuoren elikkä näköjään molemmat lajit harrastavat samaa toimintaa. Mutta sellainen poikkeus ainakin täälläpäin on huomattu ,että paikallisille elukoille kelpaa koivu huomattavasti paremmin kuin haapa, poikkeuksena erittäin vanhat haavat ja eräältä paremmin asiaan perehtyneeltä kysäisin aiheesta ja hän kertoi että vanhoissa puissa ei ole enään haitta aineita niin paljon tai jotain vastaavaa kuin nuorissa eli vissiin maistuu paremmalle tai sitten se on niillä joku terveys ruoka
. Sain aiheesta niin pitkän luennon etten muista murto osaakaan mutta jos jollain on tietoa niin valaiskaahan lisää.
10:51
4.3.2011
Offlinesama huomattu täällä etelä-savossakin kun haapoja ei ole ihan vesirajassa tai lähettyvillä niin kaikki koivut menee. sitten miltein jokaisessa massen asuttamalla lammella vesirajan mennyistä syöty noin 30 cm alue, jokien varsilla tätä en oo huomannu. ja yleensä syönnökset männyissä on vanhoja eli ilmeisesti syöty myöhään syksyllä, luultavasti petussa on jotain mikä auttaa massea jaksamaan talven yli?
08:05
17.3.2006
Offlinehttp://www.oulu.fi/northnature…..llis6.html
Tuossa lyhykäisyydessään nuista haitta-aineista.
Metsäkoulussa aikoinaan käsiteltiin näitä asioita, vaan eipä niistä mmuta juurikaan muista kuin juurikin sen että latvuksessa, mistä ei juurikaan eläimet enää yletä syömään, on huomattavasti vähemmän haitta-aineita aiheuttamassa hapanta/pahempaa makua ja sulavuutta ruuansulatuksessa.
Sen huomaa siitäkin että kun kaataa haapoja jäniksille niin latvusestahan ne aloittavat syömisen.
Tuohon männyn kaluamiseen en ole itse törmännyt täällä Y-Savossa vielä, vaan pidetäänpäs simät auki jahka taas massejahtiin ehtii.
05:56
8.9.2012
Offline06:08
22.2.2010
Offline1 Guest(s)
Log In
Register