01:44
30.9.2011
Offlinehttp://www.stickemarchery.com/…..ators.aspx
Onko joku muu kokeillu tuota testiä ja onko osunut kuinka lähelle oikeaa.
Mulla itellä se taitaa antaa liian kovia lukuja mutta mielenkiinnosta testasin.
mulla se nippujen väli oli 13,7 tuumaa eli karvan alle 320fps.
Jousi Bowtech sniper 2009
70 lbs
nuoli 430grainia
vetopituus 31
Kokeilkaapa,muutenkin mielenkiintoista tietää miten paljon eri jousi/nuoli yhdistelmillä tulee eroja,
kertoo tuo testikin maallikolle enemmän kuin pelkkä lähtönopeus.
01:38
30.9.2011
OfflineSen takia tollasia kyselen kun olis itsellä tarkoitus vaihtaa jousta esim. Bowtech Insanity CPXL:ään
80 paunaseen versioon jossain vaiheessa niin paljonko tuollaseen saa lisää nuolen lentorataan
laakeutta ,siitä ei ole missään juurikaan kirjoitettu,puhutaan vaan lähtönopeudesta muttei siitä
mitä se käytännössä tarkoittaa.Eli saako tuollaisesta muskelijousesta mitään lisäarvoa verrattuna
tavanomaiseen jouseen,tarkoitus ei ole kuitenkaan metsästää puhveleita.
06:17
26.7.2012
OfflineKäytä tota laskuria:
http://www.backcountrybowhunti…..cles/calc/
ja laita alinpaan kohtaan ”Weight Added to String” n.50-55gr painoa
niin laskuri näyttää lähemmäksi totuutta, muuten näyttää reilusti
ylä kanttiin.
Mun käsittääkseen saman laakeuden saa keventämällä nuolta.
Eli jos IBO on sen 340 niin 70 paunasella jousella 350gr nuolelle lupaillaan 340 nopeutta
ja 80 paunasella 400gr nuolelle lupaillaan se 340 mutta 80-paunasella jousella
et voi ampua alle 400gr nuolia saadaksesi lisää nopeutta koska ohje menee
muistaakseni 5gr per pauna minimissään.
05:33
30.9.2011
Offline06:28
22.2.2010
OfflineNuolen paino siinä eniten taitaa vaikuttaa. Mulla on 4″ lyhyempi veto kun sulla (harrilaa) ja pystyn ampumaan noi samat matkat myös ”päin” . Jousi on Hoyt crx32 67-68# 27″ (ibo 323) nuoli 348Gr. Poikkeuksen matkoissa tekee n.15m kohta jossa nuoli osuu n. Tuuman ylös nuolen ollessa lakipisteessä osuessaan.
06:52
19.12.2010
Offline11:17
22.2.2010
Offline11:48
26.7.2012
OfflineKiul on siinä oikeassa että lähtönopeus vaikuttaa, painava nuoli -> matalampi lähtönopeus ->
lentoradan kaarevuus kasvaa. Nuoli mikä on lähellä minimipainosta nuolta vaikka 70-paunasella
30″ vedolla 350gr lentää lähes maksimin mitä jouselle luvataan ja lentorata on niin suora mitä
kyseisellä jousella on mahdollista saavuttaa. Siihen 50gr lisää nuoleen painoa niin lähtönopeus
tippuu ja samalla lentiradan kaarevuus kasvaa. Mutta sitten taas kääntöpuolena jos tehdään
50-paunaseen jouseen sopiva nuoli mikä painaa just sen +250gr että saadaan lähtönopeus
maksimiin niin nuolenkeveyden takia isku energia huononee ja siinä mukana myös upotus huononee.
Mulla ei ole minkaanlaista kokemusta jousista tai niillä metsästämisestä joten on hyvä huudella
mutta äkkiä luulisin että en varmaan metsätysnuolissa menisi alle 300gr joten se tarkottais
60-paunasta jousta että saa maksimi lähtönopeuden ulos ja sen jälkeen
lentoradan suoruuden määrää suoraan jousen IBO edellyttäen 30″ vetopituutta.
Tietenkin jos käyttää 400gr nuolia niin voi ostaa 80-paunasen jousen jollain 355 IBO:lla
niin on suoruutta ja energiaa ilmassa
mutta tuskin sitä energiaa Suomessa tarvitsee…
Tai noin ainakin asian olen kuvitellut, jos tuo teksti oli täyttä soopaa niin korjatkaa
02:35
31.1.2006
OfflineKäytännössä alle 300 grainisen metsästysnuolen tekeminen voi olla aika haastavaa ’normaalikomponenteilla’. Jos jätetään majava ukopuolelle, niin nykyisin luvallisen riistan kanssa ei taida tunkeutumaongelmia tulla keveilläkään nuolilla.
Olen vertaillut joskus samanlaisia nuolia 2″ Blazerilla ja 4″ luonnonsulilla ja jossain n. 30m paikkeilla tulee tilanne jossa Blazer alkaa osua ylemmäs. Luonnonsulkien keveys ja sitä myötä tuleva nopeudenlisäys kompensoi suuremman vastuksen aiheuttaman hidastumisen jonnekin 25-30m matkalle.
Mitä tuohon nuolen ’lentoputkeen’ ja sen hyödyntämiseen tulee, niin ankkuroinnin paikalla – nuolen ja piipin välisellä etäisyydellä – on siinä merkitystä. Vähän samaan tapaan kuin kiikarin asennuskorkeus kiväärissä vaikuttaa ’putken’ toiminta-alueeseen.
11:10
30.9.2011
Offline05:31
22.2.2010
OfflineNäimpä, eli nuolen paino vaikuttaa eniten. Kyllä siihen lentorataan vähän voi suoruutta saada lisäämällä paunoja, mutta jos osumatarkkuutta/harjoittelu mukavuutta haluaa lisätä, ei noin reilu paunojen lisäys kyllä autuutta tuo, varsinkaan jos ei ole Grönlantiin myskihärkää lähössä jahtaamaan. Nuolta kevyemmäksi=kovempi lähtönopeus=suorempi lentorata. Majava sitten erikseen.
05:38
6.10.2006
Offline05:47
22.2.2010
Offline03:44
6.10.2006
OfflineJoo ja ihan saman painoosta keppiäkin..No lujaahan se mun vanha soturi sitte vippaa
Paunat on pirun tärkiä juttu ammunnas jousella.Samalla jousella voi ampua paljon paremmin,kun hakee oikean pauna saldon.Mullakin on kaks saman runkoista eläkeläästä.Toinen 60-70 ja toinen 70-80 paunaanen ja jos oikiasti tarvitaan osumia,niin napsin sitte kasikympillä.Se runko toimii sillä parhaiten..(jos joltakin löytyy vetrikseen 90 lavat nii tehdään kaupat,kirahvi pyytää niitä
)
Nopeuksilla,paunoolla,tähtäämillä ja millään ei tee mitään,jos ei tunne käyttämäänsä jousta/nuolta..
Kisa puolella pauna keskiarvo on 63-64.Jos nyky olis laajempi paunojen säätö alue ja porukka oikiasti hakis siitä parhaan jäykkyyden,niin meille tulis a.uus keski arvo ja b.parempia ampujia.
07:05
18.3.2008
Offlineheka kirjoitti:
Paunat on pirun tärkiä juttu ammunnas jousella.Samalla jousella voi ampua paljon paremmin,kun hakee oikean pauna saldon.Mullakin on kaks saman runkoista eläkeläästä.Toinen 60-70 ja toinen 70-80 paunaanen ja jos oikiasti tarvitaan osumia,niin napsin sitte kasikympillä.Se runko toimii sillä parhaiten..(jos joltakin löytyy vetrikseen 90 lavat nii tehdään kaupat,kirahvi pyytää niitä
)
Nopeuksilla,paunoolla,tähtäämillä ja millään ei tee mitään,jos ei tunne käyttämäänsä jousta/nuolta..
Kisa puolella pauna keskiarvo on 63-64.Jos nyky olis laajempi paunojen säätö alue ja porukka oikiasti hakis siitä parhaan jäykkyyden,niin meille tulis a.uus keski arvo ja b.parempia ampujia.
Kiinnostuin, mutta ei oikein avautunut tämä juttu. Tarkoitatko, että paunojen vaikutus tarkkuuteen olisi jotain muuta kuin lentoradan suoruuden kautta? Ja mitä se vaikutus sitten olisi? Olisiko kyse itse asiassa siitä, millaiset paunat jousessa on vireeseen vedettynä – eli että iso kevennysprosentti ei välttämättä olisi paras. Osa ampujistahan kai tykkää pienemmästä kevennyksestä, mutta syitä siihen en ole isommin pohtinut.
Useimmitenhan on oltu huolissaan turhasta paunojen ahnehtimisesta ja sen vaikutuksesta oikeaoppiseen vetoon, treenaamisen jaksamiseen ja erilaisiin rasitusvammoihin. Sikäli kiinnostaisi kuulla lisää.
07:45
19.12.2010
OfflineHeka taitanee tarkoittaa henk.koht. mieltymyksiä sekä ampujan omia fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia. Meitä kun ei ole veistetty samasta puusta puhumattakaan että hermoradat olisi kopioitu samasta kartasta nopeusrajoituksineen. Hermoston käskytys on ammunnassa pirun tärkeää samoin kuin monessa muussakin hommassa.
Esim. minä pidän ja myös osun paremmin painavalla jousella – mun Ragimi painaa 1,4 kg kun normi vastakaari 0,8 kg molemmin puolin ja pitkäjouset vielä vähemmän – ja niilläkin jotkut osuvat ja todella hyvin vaikka mulle tunne on kuin tyhjää kättä ojentelisi jos siinä on kevyt jousi…
Tuntien jollakin tapaa jopa omakohtaisesti Hekan ammatin, betoninraudoittaja, jossa käsipelillä siirretään päivässä parhaimmillaan 2 numeroisia tonnimääriä rautaa lihasvoimin en ihmettele yhtään että ampumisen vakaus vaati Hekalta myös sitä vastusta jousessa. Konttorirotat ja nettinörtit on sitten erikseen…
Yksi käy toiselle ja toinen toiselle ja muutamalle muulle käy sitten just se sama tai hiukan erilainen…
10:23
2.11.2009
OfflineOlen kyllä samaa mieltä hekan kanssa. Noilla perinteisillä olen huomannut, että jousi ei saa olla paitsi liian jäykkä niin ei myöskään liian kevyt. Hyvä on omasta mielstäni sellainen, että sillä jaksaa ampua ½-1 h 1-3 nuolen sarjoja pienillä tauoilla. Jossain vaiheessa alkaa tarkkuus kadosta kun lihakset väsyvät ja ei enää palaudu harjoituksen aikana. Itse kun en kilpaile, niin ammun jos vain on mahdollisuus vain yhtä nuolta kerralla. Minulle piisaa, kun saan ensimmäisen nuolen osumaan, ja pystyn ampumaan vielä pari paikkoakin tarkasti jos on tarve. Hommasin treeniä varten 55 paunaisen jousen jolla pystyy latomaan niin paljon kuin huvittaa. Parasta treeniä on kuitenkin ollut em. sarjat 65-70# perinteisellä jousella. Jos ei treenaa lihasvoimaa vaan ammuntaa, niin siihen pitää keskittyä. Töiden jälkeen ei hyvin keskittyen kovin pitkää treeniä vedä.
Perinnejousessa tuo lähtö varsinkin raskaalla kepillä on noilla paunoilla vähän toista luokkaa kuin 40# jousella. Tosin vain osunmat ratkaisevat.
05:53
6.10.2006
OfflineKiinnostuin, mutta ei oikein avautunut tämä juttu. Tarkoitatko, että paunojen vaikutus tarkkuuteen olisi jotain muuta kuin lentoradan suoruuden kautta? Ja mitä se vaikutus sitten olisi? Olisiko kyse itse asiassa siitä, millaiset paunat jousessa on vireeseen vedettynä – eli että iso kevennysprosentti ei välttämättä olisi paras. Osa ampujistahan kai tykkää pienemmästä kevennyksestä, mutta syitä siihen en ole isommin pohtinut.
Useimmitenhan on oltu huolissaan turhasta paunojen ahnehtimisesta ja sen vaikutuksesta oikeaoppiseen vetoon, treenaamisen jaksamiseen ja erilaisiin rasitusvammoihin. Sikäli kiinnostaisi kuulla lisää.
_______________________________________________________________________
No,jos jousi ei ole vain hauska sisustus elementti,niin teeppä vaikka testi:
Ruuvaa paunat minimiin ja ammu ns.täsmä pommitusta johonkin hyvään maaliin,vaikka nastaan.
Matkaksi normi pari kymppiä.Toistoja vähintään pari sataa,että saa tuntuman kevennykseen,laukaisuun ja yleisesti jousen käyntiin..
Seuraavaksi puoli kierrosta lapojen kiristystä ja sama uusiksi ja homma jatkuu kunnes paunat on tapis.
Jos on yhtään insinjöörin vikaa niin pistää paperille faktaa jokaisesta satsista.Tästä jää joku”tulos” lopulta voimaan,joka on jousen käynnille paras ja omaan ampuma tekniikkaan soveltuva ja tarkin.
Sitten kun oikea yhdistelmä on löytynyt,niin voikin takoa tunnotta pari kolme neljä päivää
Mutta jos ei sen parhaan tuntuman löytäminen kiinnosta,niin ruuvaa heti kaupan kassalla siihen sen 66paunaa,sillä täähän mulla on aina ollu tyyliin..
Tuo mainitsemasi paunojen liika ahnehtiminen osuu usein uuden ampuja nilkkaan..
Sehän on selvä,että liiat paunat rasittaa eniten uutta kykyä.Tekniikan päähän hakkaaminen onnistuu helpoiten tarpeeksi löysällä jousella.Sittenhän se on vaan sen toistamista..
Jousen paino ja tasapainoisuus on sitte taas ihan oma elämänsä
08:22
18.3.2008
Offlineheka kirjoitti:
No,jos jousi ei ole vain hauska sisustus elementti,niin teeppä vaikka testi:
Tulin juuri ampumasta ja jousia säilytän varastossa enkä olohuoneen seinällä…
Ruuvaa paunat minimiin ja ammu ns.täsmä pommitusta johonkin hyvään maaliin,vaikka nastaan.
Matkaksi normi pari kymppiä.Toistoja vähintään pari sataa,että saa tuntuman kevennykseen,laukaisuun ja yleisesti jousen käyntiin..
Seuraavaksi puoli kierrosta lapojen kiristystä ja sama uusiksi ja homma jatkuu kunnes paunat on tapis.
Meikäläisen lihaskunto ei valitettavasti taida olla sillä tasolla, että testiä pystyisi näillä toistomäärillä tekemään
Alkaa ne toistot vaikuttaa niputusta heikentävästi enemmän kuin muut tekijät mahdollisesti parantaisivat.
Mutta jos ei sen parhaan tuntuman löytäminen kiinnosta,niin ruuvaa heti kaupan kassalla siihen sen 66paunaa,sillä täähän mulla on aina ollu tyyliin..
Muistaakseni sanoin kiinnostuneeni heti ensimmäisessä kommentissa. Tämä väitteesi ei ole mistään jousiammunnan perusoppikirjasta ja siksipä se juuri kiinnostaakin.
1 Guest(s)
Register