10:56
26.7.2009
OfflineItseäni on alkanut kiinnostaa kevyemmän taljan hankkiminen pienemmälle riistalle. Onko siis järkeä vai ei?
Kysymys on lähinnä siitä, että kun nyt ammun 70 paunaisella/29″ vetopituudella 420 gr nuolta ja se loittonee jousesta 290 fps, niin mitä tapahtuisi jos hommaisi esim 50-60 paunaisen ja käyttäisi siinä kevyempää nuolta? Olisiko tällöin nopeus sama?
Homma on siinä mielessä hankala, että haluaisin pysyä yksinkertaisessa single-cam jousessa, jossa on 7″ jänneväli. Eli nopeampiheittoinen jousi lyhyellä jännevälillä ei tule kysymykseen.
Paljonko ylipäätään on mahdollista keventää nuolta tuohon 60 paunaiseen. Laskujeni mukaan nuolen pitäisi painaa kokonaisuudessaan vähintään 360 grainia, mutta jos tähän painoon pyritään, niin miten käy esimerkiksi nuolen nokkapainoisuudelle 100 grainin kärjen kanssa? Ja onko ylipäätään enää mahdollista käyttää 100 grainin kärkeä jos tähän 360 grainin kokonaispainoon pyritään. Entä onko mitään nuolta, jolla painon saa noin alas? Laskujeni mukaan tahtovat mennä aina likemmäs 400 grainia sulkineen, nokkeineen ja insertteineen.
Auttakaa kokeneemmat.
Valmistajien minimisuositus nuolen kokonaispainolle on yleisesti 5 grainia/pauna, joten minimi 60 paunalle olisi 300 grainia.
Jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että optimaalinen nuolen kokonaispaino peuran kokoluokkaan (asti) voisi olla 6,0-6,5 grainia/pauna. Nuolen kokonaispaino 360 grainia sopisi tuohon haarukkaan 60-paunaiselle jouselle.
Tuon painoinen nuoli on hyvinkin mahdollista rakentaa. Esimerkki:
– 28″ pitkä nuoliaihio (esim. Carbon Express Maxima Hunter 250), 8 grain/inch = 224 grain
– kärki = 100 grain
– insertti = 10 grain
– nokki = 10 grain
– Esim. Bohning Blazer sulat 3 kpl á 6 grain = 18 grain
Total 362 grainia.
EDIT: Huomasin nyt vasta, että ammut 29″ nuolta. Alle 8 grain/inch -painoisia nuoliaihioitakin löytyy -> on edelleen mahdollista, jos siihen haluaa mennä.
01:46
31.1.2006
OfflineValmistajien suosituksia minimipainoista kannattaa varmaan suosia. Kuitenkin, jos asiaa ajattelee absoluuttisilla arvoilla, niin sen luonne muuttuu hieman. Ymmärtääkseni kyse on hyötysuhteesta ja siitä kuinka paljon energiaa siirtyy nuoleen ja kuinka paljon sitä jää ’rasittamaan’ jousta. Mitä kevyempi nuoli sitä huonompi on yleensä hyötysuhde ja sitä enemmän jää energiaa rasittamaan jousta.
Jos jousi on vaikka 60-70 paunainen ja mitoitettu tämän 6 gr/pauna mukaan (kts valmistajan suositus omasta jousestasi) ja vetopituus on sen IBO 30″ niin nuoli saa painaa 420 gr minimissään. Jos paunoja on se 60 niin vastaavasti paino olisi 360gr. Kuitenkin ihan lukuarvoina ajatellen niin tätä jousta rasittavaa energiaa on jälkimmäisessä tapauksessa absoluuttisesti mitattuna huomattavasti vähemmän ja jousi kuormittuu siis vähemmän. Niinpä itse uskallan ampua suositusta kevyempiä nuolia kun vetopituuteni on IBO arvoa lyhyempi ja paunatkin siellä jousen mitoitusalueen (60-70#) alarajalla. En lähde suosittelemaan samaa muille, mutta ymmärtääkseni en ole aivan yksin ’sovellutukseni’ kanssa.
02:00
16.6.2010
OfflineTuli mieleen, 60 paunaa ja 29″ nuolenpituus 100gr kärjellä näkyy olevan aika monella valmistajalla rajatapaus .400 ja .340 spinen välillä, eli pahimmassa tapauksessa joutuisit käyttämään saman spinen nuolia kuin nykyisessä jousessasi ja painon pudotus olisi entistä hankalampaa. Eli 85 grainin kärjet ja .400 putki olisi oma valinta.
02:03
26.7.2009
OfflineNiin, olen saanut tuon samaisen 6-6,5 gr per pauna nyrkkisäännön, jota kuulemma kannattaa noudattaa vaikka valmistajat ilmoittaisivatkin pienempiä lukemia.
Tuo 75 gr kärki tuntuu myös hieman erikoiselta, sillä eikö tällöin nuolen FOB tule liian taakse jos nuolen kokonaispaino on tuolla 360 gr kantturoissa? Samaten olisi mukavampi käyttää noita nykyään melkein standardinmukaisia 100 gr. kärkiä.
06:25
31.1.2006
OfflineItse käytän 85gr kärkiä ja luonnonsulkaa. FOB:tä en ole mitannut, mutta en toisaalta ole siitä näillä +-20m metsästysmatkoilla niin huolestunutkaan. FOB on sitten enemmän mielessä kun matkat pitenee sinne FITA matkoille ja kenttäkin on avoimempi tuulelle.
Oma keppi painaa sen karvan alle 340gr ja paunat on siinä 60:n kantturoissa, ehkä hieman yli. Veto 29″.
[ Varmaankin mielessä on FOC (http://archeryreport.com/2010/…..calculate/), ei FOB (http://www.starrflight.com/index.php)? ]
08:22
17.2.2006
OfflineOlen kokeillut itse ampumalla verrata 75 ja 100gr kärkeä enkä ole eroa omilla jousilla huomannut. En väitä etteikö tietty etupainoisuus voisi olla hyvästä, mutta asiassa on niin paljon muitakin muuttujia, että tietty FOC ja sen osuus osumatarkkuudessa on aika lailla kysymysmerkki.
Tietääkseni likipitäen jokainen jousivalmistaja on ilmoittanut IBO-nopeuden, jossa käytetään tuota 5gr/pauna. Uskon, että jos jousi on kunnossa se kestää sen kyllä. Eräs nimeltä mainitsematon hoyttihan mainosti aikoinaan sillä 1000 tyhjälaukauksen kestollakin. Toinen juttu on sitten se, että onko nopeus tavoittelemisen arvoista. Sitä nopeuttahan tässä alunperin kuitenkin kysyttiin.
Onko tiedossa joku jousivalmistaja joka ei lupaa tätä 5gr/pauna?
09:23
26.7.2009
OfflineJust, tietysti FOC, ei FOB… 
Tuo Hempan maininta tuosta tasapainoilusta 340 ja 400 spinen välillä on itsellänikin se, joka hieman arvelluttaa – saattaa tosiaankin olla, että joutuu ottamaan sillä kuuskymppiselläkin sen painavamman nuolen. Pitäisi siis käytännössä pudottaa 50 paunaiseen, jotta nuolten painossa voisi mennä selvästi alemmas. Sitten taas käynee kuitenkin niin, että nuolen paino on hieman yläkantissa (reilusti yli 300 grainia) ja heittonopeus ehkä hieman kärsii. Parannuskeino olisi nopeampiheittoinen (monimutkaisempi, lyhyempi jänneväli) jousi.
Miten on, onko kokemusta noista 6″ jänneväleistä ammuttavuuden suhteen. Eli ovatko karmean vaativia ammuttavia, vai onko homma hallittavissa edes kohtuuharjoittelulla? Siis tarvitaanko puikkoihin ninja?
10:12
1.2.2006
OfflineTerve,
Yksi ratkaisu tilanteeseen, jossa arveluttaa siirtyä käyttämään notkeampaa nuolta on ruveta käyttämään kevyempää kärkeäkin. Ts. sama putki toimii jäykemmin kevyemmällä kuin painavammalla kärjellä. Juuri tuollaisissa rajatapauksissa saattaa notkeampi putki toimia ihan hyvin, jos vaihtaa kärjetkin kevyempiin. Osalla nuolivalmistajista on taulukoita, joissa on huomioitu paunojen, camien muodon, vetopituuden yms lisäksi myös kärkipaino.
Näin saa kevyemmän nuolen (itse nuoliputki kevyempi että kärkikin kevyempi), joka kuitenkin on riittävän jäykkä kun paunojakin pudotettu .. ja siinä se, vähemmille paunoillla samat (ja joskus jopa isommat) vauhdit.
Kokeilla toki pitää toimiiko yhdistelmä omassa jousessa ja noita vähimmäisarvoja (esim. 5 gr/pauna) kannattaa noudattaa.. Suosittelisin että tekisin pari tuollaista kevyttä testinuolta (ja pudottaisit paunoja) ja kokeililt miten toimii. Ja niinkuin aina kun jotain jousessaan muuttaa, pitää tietysti säädöt tarkistaa ja tehdä mahdollisesti jotain pientä säätöä esim. hyllyyn. Mutta ampumallahan tuo selviää.
04:20
18.11.2010
OfflineNimrod kirjoitti:
Itseäni on alkanut kiinnostaa kevyemmän taljan hankkiminen pienemmälle riistalle. Onko siis järkeä vai ei?
nuolista niin tiedä, mutta kaksi jousta on mielestäi hyvä ja perusteltu olla. Pienelle ja ”helpolle” riistalle joku kevyt, pienempipaunainen anteeksiantava jousi jolla on helppo lähteä noeesti vaikka fasaanin perään hiipaileen. Ja sitten se ”oikea” metsästysjousi kauriille ja tulevaisuuden peuroille. Itselläni on 65 paunainen ja 50 paunainen jotka kainalossa tulee hiippailtua.
Onhan noita kiväärejäkin kaapissa lintu vs. hirvi kaliiberit ja haulikoita 12 ja 20 kaliiberisia…..
05:59
26.7.2009
OfflineJuu, kyllähän näitä saa olla. Itselläni on vielä se tilanne, että jos huoltohommia tulee, niin jousi lähtee aina reissun päälle ja on pois pelistä. Mieluusti kaikkia jousia saa siis olla kaksi… Tätä kevyen taljan hommaa olen miettinyt edelleen ja laskeskellut nuolten painoja jne. Tuo jousi voisi olla todellakin jossain 55 paunan luokassa. En halua ajatella asiaa siten, että 50-60 paunan jousta löysätään tähän lukemaan, vaan tahdon sen olevan 55 paunaa täysillä tehoilla. Oma 60-70 paunan vehje on parhaassa tikissä kun se on täysillä ja olen kuullut varsin luotettavalta taholta tämän olevan tavanomaista yleisestikin.
Mitä tulee tuohon jänneväliin, niin olen ajatellut taas sellaista, että ehkäpä juuri tällainen kevyempi jousi sitten sallisi lyhyemmänkin jännevälin käytön. Kun vielä otetaan huomioon, että se tulee riistalle, joka ”ei nosta sykettä”, niin jousen ei tarvitse olla niin anteeksiantava kuin 7″ jännevälillä varustettu. Samaten olen tuota camihommaa miettinyt, mutta mieluusti pitäisin sen osa-alueen mahdollisimman yksinkertaisena.
Toiseksi ”isoksi” jouseksi laitan ensi vuonna mitä todennäköisimmin G5 Prime -uutuusmallin, kunhan saan kuulla siitä, että millainen on ampumatuntumaltaan. Tämän kuulee todennäköisesti aikaisintaan ATA:n jälkeen.
08:14
17.2.2006
OfflineOnhan noita kevyitä ja jäykkiä keppejäkin olemassa. esim Victory archery.
Se, että 70 paunainen jousi ei toimisi 60 paunaisena on näitä jousiammunnan ”väittämiä”. En laittaisi tälle asialle kovinkaan suurta painoarvoa. Suurin osa porukasta kuitenkin ampuu ongelmitta ”alipaunoilla”. Ihan huiputkin.
2-camista jousta on ihan turha pelätä. Sen kanssa pärjää ihan siinä kuin muidenkin camien kanssa.
Huoltohommat kannattaa ehdottomasti opetella itse. Ei ole mitään rakettitiedettä ja pelkällä bowmasterilla pärjää pitkälle. Jopa siihen attackkiin vaihtuu narut (kun vähän soveltaa).
Jännevälistä sen verran, että omiin metsästyshommin en välttämättä alle seiskan jännevälillä jousta enään ottaisi. Tällä hetkellä tulee ammuttua kummallakin kutosella ja seiskalla ja varsinkin näin talvisaikaan tuo kutonen tuntuu jotensakin hankalemmalta.
Log In
Register
