Log In
Register
02:29
16.6.2010
Offline
Ensimmäisiä nuolia/kärkiä(taulu ja leikkuri) pitäisi pikapuoliin hankkia, mutta olen aprikoinut kärkien painojen välillä. yleisimmin saataviila lienee 75,100 ja 125 grainin kärkiä, ja oma jousi tullee olemaan 60 paunan hujakoilla, nuolen pituus ~29″ ja nuolen jäykkyys 300 varmaankin ja sulkana 4″ duravan, kohteena pääasiassa jänis/fasaani yms vastaavan kokoluokan eläimet, varauksella kauris. Ilmeisesti kaikki kärjet kannattaa valita saman painoisina, ettei jousta tarvitse jatkuvasti säätää.
kevyemmällä saataneen nopeutta ja suorempi lentorata, raskaammalla läpäisyä joka suomen riistaeläimillä lienee toisarvoinen tekijä…
Eli kysymys yksinkertaisuudessaan, millä perusteella kärjen paino valitaan ja mitä siinä pitäisi huomioida?
08:36
12.6.2010
Offline
Kuukauden jousikokemuksella :
Itse sain suositukseksi että saman painoinen kärki kuin harjoitellessa, ja alkuun homma toimikin ok. Eli 100 grs
Eli sekä rata & metsästyskärjet ampuivat samaan paikkaan, jousen ollessa myyjän tekemässä säädössä. Matkoina 7-20 sekalaisesti.
Huomasin osuvani tauluun kohtuullisesti, joten aloin kasvattamaan harjoittelumatkaa.
Ahneus kasvaa syödessä ja lisäsin paunoja itse säätämällä- no nyt ei enää kaikki kärjet ammu samaan vaan osa just, osa yli osa ali. Erot ovat n. 15-20 cm luokkaa, matkasta riippuen. Plus eri painoisia nuolia on ollut kokeilussa. Sulituksena sekä 4″ ja 2″.
Eli tuossakaan ei suurta ongelmaa, kun asian tietää, muistaa ja kokeilee. Nitronin kärkiin olen jo vaihtanut painavamman nuolen, samaten pyrkinyt tutkimaan kärkien käytöstä ja kirjaillut osumakuvioiden symmetriaa ylös. Kärki vaikuttaa hyvin tarkalle, samaten Steel venom kohtuullisen tarkalle. Muistaen siis että jo kokonainen kuukausi on opeteltu asioita 🙂
Mietin vaan että sää ja lämpötila on ollut aikas vakio, tämän kuukauden testailun ajan. Veikkaan että säädöt ja tilastoni eivät paljoa päde, esim. nollankelissä tai pakkasella. Jännehän kirinee hivenen itseään sään viiletessä, joten nopeudet kasvanevat ja sekä nuolten että kärkien käytös muuttunee.
11:28
SJML hallitus
13.1.2008
Offline
Mitä painavampi kärki nuoleen sen löysemmin runko käyttäytyy. Eli mieluiten liian jäykkä kuin löysä nuoli. Samoin jos ampumamatkat pitenevät niin jousen säätöjen tarkkuus korostuu leikkureilla. Pienikin virhe jousen säädöissä vie leikkuria jo aika paljon sivuun taulukärjestä. Samoin laukaisun virheet korostuvat pitkällä matkalla ja leikkureilla.
En usko että lämpötila vaikuttaa niin kovin. klpro: Onko jousesi uusi? Jos olet ostanut sen noin 1kk sitten ovat jänteet vasta asettumassa. Ei muuta kuin ammuntaa ja sit säätöjen tarkistusta yms… Ja tsemppiä 
Nuolen paino on aina kompromissi nopeuden ja jousen toiminnan välillä.
12:03
12.6.2010
Offline
Timo Levä kirjoitti:
En usko että lämpötila vaikuttaa niin kovin. klpro: Onko jousesi uusi? Jos olet ostanut sen noin 1kk sitten ovat jänteet vasta asettumassa. Ei muuta kuin ammuntaa ja sit säätöjen tarkistusta yms… Ja tsemppiä
Joo. Eli vajaa kk koko harrastusta takana. Mitä enemmän ampuu, niin tuntuu kevenevän ja looppi kiertää jännettä ympäri myötäpäivään, siksi kiristin.
Onko tuosta lämpötilan vaikutuksesta jänteeseen olemassa tutkittua tietoa? Siis jos kohdistan +30 ja vien -15 pakkaseen, niin mitä tapahtuu osumapisteelle?
04:49
16.6.2010
Offline
Ok, asia hieman selventyi. Mutta edelleenkin, kärjen painoa valittaessa onko perusteena jousi(paunat,vetopituus,lähtönopeus), nuoli (pituus/jäykkyys/paino/(sulitus?)) vai saaliseläimen koko vaiko joku aivan muu syy??? Ellei asialla mitään merkitystä olisi, niin tuskinpa noita valmistettaisiinkaan kuin yhdessä painossa 
tai kääntäen, mitä tarkoitusta varten on olemassa eri painoisia kärkiä?
Omat taulu ja leikkurikärkeni tulevat nyt ilmeisesti olemaan 100grainisia kun näkyvät valtaosalla olevan käytössä, ja ilmeisesti sopivat ym. kokoonpanoon hyvin, mutta ihan mielenkiinnosta asiaa vielä vaivaa.
05:28
18.9.2008
Offline
Valintaperusteita löytyy useita, joista tässä nyt tärkeimmät:
Saatavuus: Tämä on varsinkin Suomessa varmaankin se yleisin valintaperuste, sillä 100gr metsästyskärkiä on kaikkein helpoin löytää alan liikkeistä. Lisäksi suurin osa valmistajista tekee lähes kaikki uutuuskärjet ensin 100gr painoisina (pois lukien afrikan suurriistalle tarkoitetut kärjet) ja jos ne myy hyvin, niin tehdään vasta 85gr ja 125gr malleja. Poikkeuksiakin tosin löytyy. Mutta 100gr kärjillä on siis eniten valinnanvaraa käytettävän kärjen valinnan suhteen.
Nuolen jäykkyyden säätö: Tämä korostuu varsinkin pitkä-/vastakaarijousilla sopivaa nuolta etsiessä. Ampuja ostaa jousen paunoihin suunnilleen sopivan jäykkiä nuolia, katkaisee ne omalle vetopituudelleen sopivaksi ja tämän jälkeen tekee jäykkyyden hienosäädön eripainoisia kärkiä kokeilemalla. Jos laitat painavamman kärjen niin nuoli notkistuu ja kevyellä jäykistyy. Toinen tapahan on valita tietyn painoiset kärjet ja katkaista nuolta niin kauan, että jäykkyys on sopiva.
Nuolen painon säätö: Jos haluaa tehdä jostakin syystä tietyn painoisen nuolen, eikä halua tehdä ylipitkää tai liian lyhyttä nuolta, niin nuolen painoa voi säädellä erilaisilla kärjillä sopivan painoiseksi (ja tietysti myös erilaisilla sulituksilla ja lisäpainoilla). Esim. jos haluaa tehdä Ahvenanmaan kaurislaillisen nuolen (386gr) ja joku tietty nuoli on haluamallaan pituudella jäämässä muuten liian kevyeksi 100gr kärjillä, niin laittaakin 125gr kärjet nuoliin. Tässä täytyy vaan sitten miettiä hiukan tuota FOC:ia, josta seuraavassa. Ja jos taas haluaa tehdä jouseensa extrasuperhypernopean eli kevyen nuolen, niin 85gr ja jopa kevyemmillä kärjillä tämä taas onnistuu helpommin.
Halutun FOC:in hakeminen: Metsästysnuolissa on viimeaikoina korostettu paljon oikean FOC:in saamista nuoliin ja varsinkin Jenkkilässä on päädytty siihen, että mitä suurempi FOC niin sen parempi. Yleisesti taidetaan metsästysnuoliin suositella 7-15% FOC:ia, vähän laskentatavasta riippuen. FOC on siis Front Of Center Balance, eli nuolen painopisteen sijainti. Haluttua FOC:ia voit siis siirrellä eripainoisia kärkiä valitsemalla. Esim. jos sinulla on raskas sulitus nuolissa, niin tarvitset myös raskaamman kärjen, sillä muuten nuolesta tulee liian takapainoinen. FOC-laskurin löydät täältä liiton sivuilta.
Tuossa nyt siis muutamia valintakriteerejä noin lyhyesti, mutta jos ammut taljalla, niin ota 100gr kärjet ja hoida jäykkyyden säätö oikealla nuolen spinen valinnalla, koska kyseisiä kärkiä on helpoin löytää jopa täältä kotimaasta. Jos taas ammut perinteisemmillä jousilla, niin ota se, millä saat haluamasi nuolet toimimaan parhaiten.
05:29
14.2.2006
Offline
Mikäli puhutaan kotimaisesta jousella metsästettävästä riistasta, niin kaikki voi ampua samanpainoisella kärjellä. Itsellä käytössä 100 grainin kärjet.
Eripainoisia kärkiä (esim. painavampaa kuin 100 gr) voi joutua käyttämään, jos käyttää raskaita/pitkiä sulkia, valonokkia tai muuten saa rakennettua nuolen, jonka FOC jää pienemmäksi kuin mitä ohjeistetaan. Näin saattaa käydä myös todella pitkällä vetopituudella. FOC-laskin löytyy osoitteesta http://laskurit.jousimetsastys.fi
04:00
5.3.2009
Offline
Ari kirjoitti:
Mikäli puhutaan kotimaisesta jousella metsästettävästä riistasta, niin kaikki voi ampua samanpainoisella kärjellä. Itsellä käytössä 100 grainin kärjet.
Eripainoisia kärkiä (esim. painavampaa kuin 100 gr) voi joutua käyttämään, jos käyttää raskaita/pitkiä sulkia, valonokkia tai muuten saa rakennettua nuolen, jonka FOC jää pienemmäksi kuin mitä ohjeistetaan. Näin saattaa käydä myös todella pitkällä vetopituudella. FOC-laskin löytyy osoitteesta http://laskurit.jousimetsastys.fi
Juurikin nuin 
