Kyylä kauhu|Välineistä ja tekniikasta|SJML keskustelufoorumi|jousimetsastys.fi

Omat ohjeeni jousiammuntaan :

1) Älä ammu huonolla tuulella. Rauhoita ammuntatilanne kokonaan. Älä vain ”ammuskele” kun siihen satttuu olemaan pieni rako, vaan varaa aikaa oikeasti harjoitteluun.

2.) Älä ammu hermot paskana – ampuminen hermot paskana tuottaa epäonnistumisen kierteen, pakkoyrittämistä- Virkeänä voi hermostua huonosta osumasta koska virkeänä jaksat kasata itsesi uudelleen.

3.) Ammu aina pieneen kohteesee. Etsi vitaalialueesta tai taulusta pienin mahdollinen silmällä havaittava kohde ja tähtää siihen. (Sama ohje pätee lyhyeltä matkalta ampumiseen)

4.)Vaistojousellakin jousi on kohdistettava kohti maalia. Tämä ei ole sama asia kuin tähtääminen. Tähtäämisessä arvioidaan matkaa suhteessa nuolen kärkeen tai hyllyn ja kohteen väliin. (vrt . Aiming – pointing).Jos vaistotekniikkasi on nopea ja perustuu vaistomaiseen kohteen etäisyyden arviointiin saatat siirtää saman periaatteen taljaan, mikä ei toimi välttämättä taljassa niin hyvin.

5.) Ammuttaessa tähtäimelllä pidä huolta että asento on vakaa ja piikki ei vaella kohteen päällä. (Laukaiset kun tähtäinpiikki vaeltaa kohteen yli – Tällöin joudut luottamaan tuuriin liikaa). Jousiammunta on lihasten hallintaa! Laukaise vasta kun piikki ei heilu enää kohteen päällä. Tämä vaatii ammuntalihasten ja hengityksen hallintaa ja sen oppiminen vie aikaa, mutta lopulta piikki ei heilu kohteen päällä enää niin paljon. Tähän saattaa auttaa sellainen harjoitusmetodi että opettelet laukaisemaan vasta kun piikki on ollut 3 sekuntia paikallaan. Tällöin huomaat kuinka vaikeaa piikkiä on pitää pienen kohteen päällä.

6.) Älä ammu liian jäykällä jousella. Kiire laukaisuun voi yksinkertaisesti johtua liian jäykästä jousesta. Liian kevyt jousikaan ei ole hyväksi sillä jousta pitelevä käsi tarvitsee vastavoiman jotta kädet ja hartialinja vakautuu. Jännettä pitelevä käsi toimii tukipisteenä jousta pitävälle kädelle. Itse suosin jousia jotka ovat selvästi alle maksimin. Tällöin tekniikka kestää kasassa huonoinakin päivinä – ja niitähän riittää.

7.) Jos et usko itseesi – et osu.

8.) Vedä jousi vireeseen rauhallisesti – koko ammuntaprosessin tahti määräytyy monesti sen perusteella kuinka nopeasti nostat jousen ylös. Jos nostat jousen hitaasti ja rauhallisesti, laukaiset myös sen rauhallisemmin (Tämä on sellainen psykologinen juttu – ihiminen pyrkii aina toiminnoissaan tiettyyn rytmiin. Jousiammunnassa rytmi kannattaa pitää rauhallisena)

9.) Etsi taulusta piste äläkä irrota katsettasi pisteestä missään vaiheessa. Pyri olemaan liikuttamatta myös päätäsi. Tämä nopeuttaa asennon valmistumista ja nopeuttaa pääsemistä tähtäämisvaiheeseen.

10.) Hengitä rauhallisesti ja laukaise heti uloshengityksen jälkeen. Älä korosta uloshengitystä. Jos joudut pidättämään hengitystä liian kauan niin pura asento ja aloita alusta. On turhaa ampua tauluun huonoja osuja. Ammu aina niinkuin nuoli olisi viimeinen mahdollisuus osua.

Tässä asioita joita olen itse pohtinut vuosien saatossa. Tsemppiä treeniin!

Jussi Petrelius

7.)

En tarkoita peukalolaitetta vaan ns. ”back tension” laitetta. Niillä on vissi ero.

Kun laukaus tulee yllätyksenä on tähtäys tavallaan pakko säilyttää koko ajan.