04:29
19.8.2013
OfflineHei vaan. Noviisi ilmoittautuu palstalle.
Ostin muutama viikko sitten ensimmäisen jouseni. Ragim brown bear vastakurvi ja paunoja 45.
Jousiammuntaa olen joskus testaillut yhden illan Tampereen jousiampujien radalla ja opastuksella. Nyt olen sitten muistellut saamiani oppeja ja soveltanut hieman tähän vaistoammuntaan. Nettiä on selailtu ja tiestysti keppiä viskottu.
Nyt jäänyt mietityttämään tuo ankkurointi. Olen sen verran alkutaipaleella, että vielä voisi helposti korjata mahdollisia virheitä. Eli ankkuroin siten, että peukalon keskinivel on tiukasti suupieltä vasten. Mittasin huvikseni vetopituuden ja sain tulokseksi 67,5 cm eli 26,6 tuumaa. Onko tämä hieman vajaa veto? Oma pituuteni ei ole tosin kuin 173cm.
Kokeilin myös vetää vähän pidemmällekin, mutta ei oikein tuntunut luonnolliselta. Nuoli kyllä pakeni hiukan rivakammin.
Onko mielipiteitä, oi kokeneemmat?
05:38
31.1.2006
OfflineMoro,
”Eli ankkuroin siten, että peukalon keskinivel on tiukasti suupieltä vasten.?”
Pakkomyöntää etten moiseen ankkurointi tapaan ole aikaisemmin törmännyt/kuullut. Itse ammun ns välimeren otteella ja keskisormen pää on suupielessä, näin ankkuroidessa vetopituuskin kasvaa. Pituutesi perusteella vetopituutesi pitäisi olla noin 27 – 27½ tuumaa.
-Arto-
06:24
19.8.2013
OfflineKiitos nopeasta vastauksesta.
Oli itsellänikin vähän sellainen kutina, että omituinen on taktiikka. Se vain tuli jotenkin luonnostaan 🙂
Pitääpä huomenna koittaa tuota keskisormen pää suupieleen ankkurointia. Käsiäni kun katson, niin vajaa tuuma tulee lisää vetopituutta tuolla ankkuroinnilla. Välimerenotteella siis ammun.
03:32
7.4.2013
Offline12:06
14.6.2006
OfflineMinulla asettuu keke suupieleen ja se peukun kakkosnivel korvan alle leukaluun taakse jäävään koloon. Jotkut nojaavat etusormen rystysen poskiluun alle ja keke suupieleen jne. Toisin sanoen, naaman mallista ja rukkasen koosta johtuen (= fyysiset ominaisuudet) ankkurointi voi olla siksi joillakin hyvin persoonallinen. Tärkeintä on, että sen saa helposti toistettua ja nuoli asettuu luontevasti hallitsevan silmän alle.
Hallitsevasta silmästä vielä sen verran, jos se on oikeakätisellä vasen simmu, niin aloittelijan kannattaisi vakavasti harkita ampumakätisyyden vaihtoa. Yllättävän äkkiä kuulemma sen oppii ja kasa pienenee.
03:31
7.4.2013
Offline05:13
31.7.2009
Offlinecamos kirjoitti:
Itellää kans alkutaipaleessa vaistoampuminen aluks ankkuroin keskisormen suunpieleen mut sit vaihoin nimettömään sen jälkee kasatkin ollu pienempiä huomattavasti
Just näin,camos,siitä se homma lähtee….jokainen tyylillään,itse suosin myös tuota ”ankkurointia”…… ja ,välimatkasta riippuen…… 
07:30
19.8.2013
OfflineNo niin. Tuli testattua tuota sormi suussa ankkurointia…vai mites se meni…
Keskisormenpää suupielessä vaati jotenkin omituista vääntämistä, mutta etusormenpää tuotti jo tulosta. Puolet parempi osumatarkkuus kuin aikaisemmalla ankkurointi tyylilläni. Hyvä. Tätä siis treenaamaan lisää.
Mites tuo pokakäden olkapää? Puolentunnin treenin jälkeen alkaa olkapäässä tuntumaan siltä, että on aika lopettaa. Kipu ei siis ole paha, mutta olen miettinyt asian niin, että parempi lopettaa ajoissa ennen kuin mitään hajoaa.
Ammun lähes päivittäin niin kauan kuin homma tuntuu hyvältä. Alkaako tuo olkapää tottua joskus tähän hommaan vai onko mahdollisesti tässäkin joku virheasento? Olkapään asentoon olen yrittänyt kiinnittää huomiota, ettei olkapää esim. nouse vedon aikaina kuopastaan tai työnny eteenpäin. Pitäisikö hankkia lihakset?
Lämmittelen ja venyttelen aina ennen ja jälkeen harjoittelun.
03:42
6.10.2006
Offline04:21
19.8.2013
Offline06:14
31.1.2006
OfflineOlkapään saa kipeäksi helposti väärillä asennoilla, eli molemmat olkapäät tulisi olla alhaalla ilman minkäänlaisia kiertoja koko suorituksen ajan. Kun painat olkapään alas ja nostat käden sivulle luonnollisesti ylös niin paras olkapään asento on siinä.
Itsekin syyllistyin tukevanpaa olkapäätä etsiessäni kiertämään olkapäätä vähän eteenpäin. Löysinkin tukevan ja näin hyvän tuntuisen olkapään asennon, mutta nyt kärsitään olkapääkivuista eli olkapään kierto rasitti sitä. Olkapäät on erikokoisilla lihaksilla ja jänteillä kiinni kehossa jotka myös kipeytyvät ja tulehtuvat herkästi ylirasituksesta, joten olkapäitä vahvistavien lihasreenien suorittaminen ja venyttely ovat aina hyväksi.
Tunnen myös muutamia jousiampujia jotka ovat saaneet väärillä olkapään asennoilla jonkinmoisia repeytymiä olkapään lihaksistoon, näitä on jouduttu korjaamaan jopa leikkauspöydällä, joten olkapääkivut ei ole leikinasia.
11:47
17.8.2009
OfflineKipeytymiseen on yleensä syynä omiin voimiin liian jäykät jouset. Treenaamiseen voi nyrkkisääntönä pitää, että täydessä vetopituudessa pitäs pystyä pitämään 10 sekuntia ja silti pystyä ampumaan ilman isompa vispauksia. Tämä siis pertsavehkeillä. Jos alkaa loppuvaiheessa nuoli vipattaa, on liian jäykät vehkeet treenaamiseen.
Riittävän löysä vekotin kannattaa hankkia vaikka erikseen, jota saa heti alkuun haettua itselle sopivan tyylin ja hiottua yksityiskohtaisempaa tekniikkaa. Huomattavasti helpompaa, kun ei tarvi keskittyä voimaan, vaan rauhassa saa kokeilla ja löytää ne itselle sopivimmat/luontaisimmat ankkuripaikat, opetella selkälihasten käyttö ja täyden vetopituuden löytäminen, jäusikäden hallinta, laukaisukäden hallinta jne jne. Metsästysjäykkyydet on sitten erikseen, niillä voi harjoitella harkitumpia määriä.
Aina voi tietysti tehdä niinkuin minä eli väärinpäin ja käyttää vuosia tekniikkavirheiden tekemiseen ja niiden korjaamiseen.. Sivutuotteena voi saada muutaman pitkäkestoisen rasitusvamman.
10:04
19.8.2013
OfflineKiitos kaikille hyvistä vastauksista.
Pidin pari päivää taukoa ja kävin nyt kokeilemassa ampua n. 20 nuolta. Olkapää ei kipeytynyt.
Syy kipeytymiseen oli tosiaan virhe käden asennossa. Jousikäteni oli ilmeisesti liian koukussa. Nyt pidin käden suorana (mutta ei lukossa). Samalla kiersin käsivartta aavistuksen jousta kohti. Näin sain jousta pitävän käden otteen jousesta rennoksi ja vedon tuoman rasituksen ohjattua enemmän selkälihaksille. Osumatarkkuuskin parani taas hieman. (Kaksi perättäistä nuolta keskelle pringles purkkia pari senttiä toisistaan 10m etäisyydeltä.) Tavoitteeni on päästä ensikaudella jo pienriistajahtiin. Nyt tuo osumatarkkuus ei vielä riitä.
Tuo Kiran mainitsema asia jousen jäykkyydestä pitää varmasti paikkansa. Jousen paunat ovat varmaankin oman fysiikkani rajoilla. Köyhänä miehenä en voi harjoituskeppiä ostaa itselleni, mutta yritän vaikuttaa lihaksiini jumppaamalla ja pitämällä ampumaharjoitukset riittävän lyhyinä, taukoja unohtamatta.
10:50
19.12.2010
Offline”Oikea ankkurointi ja vetopituus”…. hmmm…?
Oma ”oikea” vetopituus on aika tarkalleen 28″ mutta metsästyksessä toimiva vetopituus on 26,5″ ja sen saan vedettyä toistettavaan pitoon vaikka puusta pää alaspäin roikkumalla, vartalo kierrettynä korkkiruuville, nopeisiin liikkuviin maaleihin tai mitä niitä nyt a-asento ja -tilanne variaatioita on. Eli mun OIKEA vetopituus on 26,5″.
06:05
12.7.2013
Offline03:50
5.3.2012
OfflineOletpa aloittanut hienon harrastuksen ja kun suoraan vaistojouselle. Seuraavaksi kun olet saanut tuntumaa jousen virittelyyn suosittelisin sinua mietiskelemään ampuessa ,missä kulmassa jousikäsi on jouseen nähden ja onko se selllainen ,kuin sinusta hyvälle tuntuu. Ei uskoisi kuinka tärkeä on on omalle ampuma tyylille jousen kahva, eli osa jolla lopulta määrittelet koko nuolen lähdön jousesta kun olet vapauttanut sen sormista. Itse olen käyttänyt raakastikin jossakin vaiheessa viilaa. Mutta todella vasta sitten kun on mahdollista kokeilla esim. eri jousilla itselle käypästä vaihtoehtoa.Ja jos tuntuu pitävän lisätä on maalarinteippi paksunnoksen hakuun oiva väline.
Register