Register
07:33
2.3.2012
Offline
Morjesta moro!
Mikä voi olla kyseessä kun talvitaukoa tuli pidettyä 5 kuukautta ja nyt jousiammunnan taas alettua kohdillaan ollut jousi ampuu 8cm alle ihan 10 metrin matkalla. Jousta ei ole kolhittu, ihan kovassa laukussaan säilytetty eikä mikään pulttikaan ole ollut löysällä.
Kyseessä on PSE Stinger 3G -jousi jolla nyt ammuttu noin 300 laukausta. Liittyskö jänteeseen? Vai onko ampuja muuttanu talven aikana muotoaan…
12:40
27.10.2009
Offline
Oletko mitannut paunoja syksyllä versus nyt keväällä? Jos paunat ovat laskeneet, on todennäköistä että jänne on venynyt. Jos jousi on uusi, jänne on asettunut ja kaipaa uudelleen säätöä.
04:36
2.3.2012
Offline
Juu, kyllä tää taitaa mennä venymisen piikkiin, paunoja en ole mittaillut mutta se pitänee tehdä kuitenkin nyt, 58 paunaa tuohon on alunperin säädetty.
05:19
17.3.2006
Offline
Myös vaatetus vaikuttaa eli jos oot kohdistellu paksummat kamppeet päällä ja hanskat kädessä ja nyt ampuilit kesä vermeissä, niin ankkurointi voi olla aivan eri kohdassa kuin aiemmin.
Topicin aloittajan ikää en tiedä, mutta jos on nuoresta kaverista kyse niin oisko mahdollista että talven aikana on tapahtunut kasvua joten mittasuhteet ois muuttuneet?
02:38
2.3.2012
Offline
37v, kasvan vain sivuille niinkuin kakarat tässä totesivat aikuisista joku aika sitten 🙂
Räpikäs kädessähän sitä tuli syksyllä päästettyä. Siihen kun yhdistää tuon jänteen asettumisen niin tuo 8 cm alkas kuulostaa ihan mahdolliselta siirtymältä. Tässähän pitää muuten tilaamaan jousiprässi.
05:28
10.3.2009
Offline
Noin lyhyellä matkalla noinkin suuri muutos niin vaikuttais että hylly, piipperi tai tähtäin olis muuttunu. Ekaks tulis mieleen nuolihylly.
06:23
9.6.2009
Offline
melkein väittäisin että ankkurointi on muuttunut noin pitkän tauon aikana, minun jousissa on kyllä hylly ja peeppi pysynyt paikoillaan vaikka jousta käytetty.
ei kait ne itsekseen liiku?
hierot ankkuroinen paikoilleen, ja säädät tähtäimet päivän kunnon mukaan ja jälkipito onnituneesti niin eiköhän rupee taas kepukka osumaan 
09:45
31.1.2006
Offline
hepe75 kirjoitti:
melkein väittäisin että ankkurointi on muuttunut noin pitkän tauon aikana, minun jousissa on kyllä hylly ja peeppi pysynyt paikoillaan vaikka jousta käytetty.
ei kait ne itsekseen liiku?
hierot ankkuroinen paikoilleen, ja säädät tähtäimet päivän kunnon mukaan ja jälkipito onnituneesti niin eiköhän rupee taas kepukka osumaan
Jos piippi on paikallaan eikä sen paikka ole vaihtunut ja siitä edelleen tulee läpi katsottua, niin ankkurointi ei muutu mihinkään. Se piippi nimittäin määrittää sen ankkuroinnin, jos piippiä käyttää. Tässä nyt varmaan on käynyt niin, että narut on venyny ja on ’lopullisen’ säädön aika. Kun muutosta on noinkin paljon, niin kannattaa käydä kaikki säädöt läpi, akseliväli, ajoitus ja vetopituus. Sitten hylly kohdilleen ja lopuksi tähtäimet paikalleen.
12:24
2.3.2012
Offline
Okei, 2012 stinger 3g akseliväli pitäis olla sen 33″ ja justiinsa mittasin 33,72″ jos nyt ihan millilleen sattu tuo mittaus/muunnos (843mm). Samoin tuo ajoituksen merkkiviiva ei kyllä ihan linjassa kaapelin kanssa ole. Paljonkohan tuo nyt vois sitten vetopituuteen vaikuttaa, paha mittailla itekseen.
06:39
9.6.2009
Offline
Kiul kirjoitti:
hepe75 kirjoitti:
melkein väittäisin että ankkurointi on muuttunut noin pitkän tauon aikana, minun jousissa on kyllä hylly ja peeppi pysynyt paikoillaan vaikka jousta käytetty.
ei kait ne itsekseen liiku?
hierot ankkuroinen paikoilleen, ja säädät tähtäimet päivän kunnon mukaan ja jälkipito onnituneesti niin eiköhän rupee taas kepukka osumaan
Jos piippi on paikallaan eikä sen paikka ole vaihtunut ja siitä edelleen tulee läpi katsottua, niin ankkurointi ei muutu mihinkään. Se piippi nimittäin määrittää sen ankkuroinnin, jos piippiä käyttää.
kyllä muuttuu
itse pystyn ankkuroimaan ainakin kolmella eri tavalla että näen suoraan peepistä tähtäimen ja jokaisella eri osuma paikka, yksi lähes metrin pielessä komesta kympistä.
riippuu miten sitä jousta vääntää ja kääntää…
eli etukäden asento ja jälkipito on minulla ne muuttujat.
07:21
31.1.2006
Offline
Etukäden asento ja jälkipito ovat aivan eri asioita kuin ankkurointi. Jos silmä on samassa kohtaa piippiin nähden, niin ankkurointi on siinä. Muut tekijät on sitten muita tekijöitä.
07:38
31.1.2006
Offline
Jussi kirjoitti:
Okei, 2012 stinger 3g akseliväli pitäis olla sen 33″ ja justiinsa mittasin 33,72″ jos nyt ihan millilleen sattu tuo mittaus/muunnos (843mm). Samoin tuo ajoituksen merkkiviiva ei kyllä ihan linjassa kaapelin kanssa ole. Paljonkohan tuo nyt vois sitten vetopituuteen vaikuttaa, paha mittailla itekseen.
Vetopituus on helpohko mitata kun teet merkin nuoleen. Jos veto on sulla 28″ niin laitat nuoleen merkin 28- 1 3/4″ = 26 1/4″ ja katsot mihin merkki tulee. Sen pitäisi tulla täydessä vedossa kahvan ’syvennyksen’ tasolle (= hyllyn kiinnitysreiän takaosa). Apuna voi käyttää vaikka peiliä tai pyytää kaveria/vaimoa/lapsia/vanhempia auttamaan. Itse pyydän yleensä vaimoa auttamaan, niin lujittuu parisuhdekin samalla.
Tätä Stingeriä en tunne, mutta itse lähestyisin asiaa näin:
– toisella kaapelilla akseliväli lähelle ’speksiä’, ehkä aavistuksen pitkäksi jättäisin
– toisella kaapelilla ajoitus kohdallleen
– lopuksi jänteellä vetopituus kohdalleen (= siihen mittaan ja sillä moduulin asennolla, joka speksissä on mainittu ikään kuin ’perusmittana’), samalla sen akselivälikin saattaa tulla kohdilleen.
– akselivälin ja ajoituksen tarkistus ja tarvittaessa loppusäätö
Tämän jälkeen piippi paikalleen, hylly säätöihin vaikka paperin ja leikkurin avulla ja tähtäinten kohdistus.
Kyllä siitä hyvä tulee, jos jänne on venymisensä venynyt.
Tarviit tietysti prässin tai jonkun jolla on prässi auttamaan. En osaa sanoa onko Koillismaalla prässin omaavia harrastajia. Jos sattuu asiaa Rovanimelle tai Ouluun, niin luulisi niistä löytyvän avuliaita harrastajia.
02:37
2.3.2012
Offline
Kiitoksia jo tässä vaiheessa kaikille vastauksista ongelmaan liittyen! Suhteellisen paljon nyt olen asiaa netistä opiskellut ja kyllä se on tuo venyminen kyseessä – laukausmäärä ja muu täsmää tuohon hyvin. Stinger on siis 1/2 caminen jousi siis, vaikuttaako tuohon Kiulin esittämään säätöjärjestykseen siis nimenomaan narujen osalta? Ja prässi lähtee tilaukseen – onko nopeeta saatavuutta muille tiedossa kuin Boowmasterille jos ei useisiin satoihin euroihin kustannuksissa? Huonosti löysin itse noita vaihtoehtoja Suomesta…
02:47
10.3.2009
Offline
Sellainen siirtoleuka pitkä ruuvipuristin ja siihen 10 milliä paksusta lattaraudasta haarukat leukoihin pulteilla kiinni on mun mielestä kätevin ja halvin.
05:50
31.1.2006
Offline
Jussi kirjoitti:
Kiitoksia jo tässä vaiheessa kaikille vastauksista ongelmaan liittyen! Suhteellisen paljon nyt olen asiaa netistä opiskellut ja kyllä se on tuo venyminen kyseessä – laukausmäärä ja muu täsmää tuohon hyvin. Stinger on siis 1/2 caminen jousi siis, vaikuttaako tuohon Kiulin esittämään säätöjärjestykseen siis nimenomaan narujen osalta? Ja prässi lähtee tilaukseen – onko nopeeta saatavuutta muille tiedossa kuin Boowmasterille jos ei useisiin satoihin euroihin kustannuksissa? Huonosti löysin itse noita vaihtoehtoja Suomesta…
Ei mitenkään spesifiikki juuri tälle jouselle vaan ennemminkin sellainen ’yleinen’ lähestymistapa näihin narujen säätöihin. Voihan olla, että Stingeriin on joku parempikin tapa, mutta en tunne tätä jousta. Perustuu lähinnä siihen, että akselivälin lyhentäminen kasvattaa vetopituutta, joten vetopituus kannattaa säätää sitten viimeiseksi jänteellä.
02:28
2.3.2012
Offline
Ihan loogiseltahan tuo vaikuttaa kyllä, ja testailtuani tuossa havaitsin että tuo ajoituksen merkkikin siirtyy kohdalleen kun tuon akselivälin saa mittoihinsa. Enemmänkinhän se on sitten akselivälin indikaattori. Noniin, eipä muuta kun rohkeesti säätämään kun sen prässin saan tontille! Kiitokset!
10:54
31.1.2006
Offline
Olisin varovainen tekemään johtopäätöksiä tuon akselivälin ja ajoituksen välisestä yhteydestä. Kun sekä kaapelit, että jänteet venyvät niin syntyy erilaisia kombinaatioita riippuen siitä miten paljon mikäkin naru venyy ja mikä on narujen pituuksien suhde toisiinsa. Ei siis ole mitenkään varmaa, että ajoitus yleisesti menisi kohdilleen kun akselivälin säätää paikalleen. Useinhan nämä säädöt tehdään eri kaapeleilla (buss cable, control cable). Ja toisen säätäminen saattaa vaikuttaa toiseen. Lisäksi esiintyy ’ristikkäisiä’ vaikutuksia, joista esimerkkinä vaikka akselivälin kasvaminen joka lyhentää vetopituutta. Ja kun samaan aikaan jänteen venyminen kasvattaa vetopituutta, niin voi käydä niin, että vetopituudessa ei tapahdu havaittavaa muutosta. Ainoa muutos voi olla sitten ajoituksen (ja 2-camisissa jousissa synkronoinnin) muutos.
