Uusi jousimetsästäjä – kuinka alkuun? | Välineistä ja tekniikasta | SJML keskustelufoorumi

Jousimetsästys on näkyvästi esillä kesän erämessuilla ja mediassa. YouTube esittää enemmän kuin tarpeeksi sekä teknisiä- että metsästysvideoita. Nyt moni miettii kuinka jousen kanssa pääsisi alkuun.

Metsästystaustaa omaava luonnollisesti saa hieman etumatkaa verrattuna henkilöön, joka aloittaa metsästysuransa suoraan jousen kanssa. Minun tapauksessani valmistautuminen – riittävän tiedon ja taidon hankkiminen – kesti kauan. Jousimetsästäjät voivat nyt oppia saman paljon nopeammin, kun enää ainoa tie ei ole yrityksen ja erehdyksen kivinen ja kantoinen polku.

Nykyaikaiset jouset, olivatpa ne sitten taljajousia tai ns. perinteisiä jousia, ovat erinomaisen tehokkaita metsästysvälineitä. Jousimetsästäjille on tarjolla runsaasti valinnanvaraa. Yksi yleisimpiä kysymyksiä onkin: ”Millaisella jousella ja lisävarusteilla kannattaa aloittaa?” Tähän kysymykseen tietää vastauksen lopulta vain metsästäjä itse, vaikka hän ratkaisun tekemiseen saattaakin tarvita kokeneen jousimetsästäjän, internetin ja kirjallisuuden apua. Alussa olisi erinomaista löytää alueelta joku riittävästi lajia tunteva harrastaja, jonka kanssa voi keskustella aloituskuvioista ja päästä mahdollisesti kokeilemaan jousia.

Suomen Jousimetsästäjäin Liitolla on valtakunnassa hyvä paikallisseuraverkosto. Ottamalla yhteyttä seuran puuhahenkilöihin voi ehkä lähettyviltä löytää jonkun sopivan mentorin. Näin olisi mahdollista päästä katselemaan ja kokeilemaan välinetä, saada opastusta ammunnan harjoittelemiseen ja ehkä myös saada vinkkejä missä pääsisi metsästämään, jos ei ennestään omaa metsästysoikeutta jollain alueella. Hyvä aloitusväylä olisi myös muutaman tunnin mittainen Suomen Jousimetsästäjäin Liiton Jousimetsästyksen perusteet -kurssi. SJML järjestää myös kaksipäiväisiä IBEP-kursseja (International Bowhunter Education Program).

Metsästysjouset

Metsästyslailliset jousityypit ovat taljajousi, vastakaarijousi ja pitkäjousi. Varsi- eli jalkajousta ei metsästykseen saa Suomessa käyttää. Kaikki em. jousityypit kelpaavat metsästykseen, kunhan niiden vetojäykkyysvaatimus täyttyy. Vetojäykkyyden on oltava vähintään 180 Newtonia (N), eli noin 40,5 paunaa. Jousien vetojäykkyydet ilmoitetaan tyypillisesti amerikkalaisittain paunoina. Kaupallisissa materiaaleissa ja mediassa yksikkö merkitään joko lbs tai # -merkillä. Yksi pauna on 0,4535923 kg, eli hieman vajaa puoli kiloa.

Ensijouseksi on hyvä valita jousi, jonka jaksaa jännittää ponnistelematta kaikin voimin taivasta kohti. Ilman aiempaa jousiammuntakokemusta jousi varmasti tuntuu jäykältä jännittää, mutta oikean ammuntatekniikan omaksumisen jälkeen veto vireeseen tapahtuu sopivalla jousella kohtuullisen helposti.

Jousityypin valinta voi riippua mieltymyksistä, käytettävissä olevasta ajasta, innostuksesta, taipumuksista. Jonkun ”juttu” saattaa olla ensisijaisesti itse jousiammunta ja jouset – jousikulttuuri ja -perinne – kun taas toisen painopiste on enemmän käytännön metsästyksen puolella. Karkeasti yksinkertaistettuna, teknisempi taljajousi tähtäimineen ja nuolihyllyineen vaatii enemmän perehtymistä itse aseeseen. Rakenteeltaan yksinkertaisemmat, tähtäimettömät pitkäjousi ja vastakaarijousi puolestaan vaativat erittäin paljon harjoittelua.

Dominoiva silmä, jousityypit, nuolet, kärjet ja muut tarpeelliset varusteet on läpikotaisin esitelty kirjassani Jousimetsästys (jousimetsastyskirja.com). En siksi sisällytä tähän lyhyeen artikkeliin paljon teknisiä yksityiskohtia. Pidetään innostusta yllä helpoilla aloitusvinkeillä, vaikka meistä kokeneista konkareista on monesti mukava halkoa hiuksia hienoilla teknisillä yksityiskohdilla.

Metsästäjätutkinto

Pakollisen metsästäjätutkinnon voi suorittaa perehtymällä Metsästäjän opas -kirjaan. Sen lisäksi on mahdollista osallistua vapaaehtoiseen 12 tunnin koulutukseen (metsästäjäkurssi). Tutkinto on kirjallinen koe, joka sisältää 60 kysymystä. Näistä 15 on lajintuntemustehtäviä ja loput sanallisia monivalintatehtäviä.

Metsästysjousen hankkimiseen ja omistamiseen ei tarvita aselupaa, koska jousi ei ole ns. ampuma-ase.

Välineiden hankkiminen

Suomessa on useita alan liikeitä jousimetsästysvarusteiden hankkimiseen joko oikeasta kivijalkakaupasta tai verkkokaupasta. Jousimetsästyksen aloittamiseen tarvitaan vain kymmenkunta varustetta. Jos metsästys aloitetaan maan tasalla tapahtuvana muotona: jousi (varusteineen), nuolet, kärjet, nuoliviini, maalitaulu, laukaisulaite (taljajouselle), taskulamppu, jousilaukku, terävä puukko ja metsästysvaatteet. Jos tarkoitus on metsästää käyttäen puupassia (treestand) tms., kuten usein metsäkaurista ja peuraa metsästettäessä tapahtuu, lisääntyy varustemäärä hieman, koska tarvitaan jonkinlainen puuhun nostettava ja asennettava passitaso, turvavaljaat, varusteiden nostonaru sekä koukku jousen ripustamiseksi puuhun.

Kelvollisen metsästysjousen varusteineen voi perusvarusteineen ostaa halvimmillaan 500–600 eurolla ja sijoittamalla muutaman satasen lisää voi jo valita useammasta jousimerkistä mieleisen sekä hankkia hieman paremman tähtäimen, nuolihyllyn ja laukaisulaitteen. Perinteiseen pitkäjouseen tai vastakaarijouseen ihastunut voi edelleen säästää muutaman satasen, koska jouseen tarvittavien varusteiden määrä pienenee.

Harjoitteleminen

Kun varusteet on hankittu, jousen varusteet asennettu ja jousi säädetty, ryhdytään harjoittelemaan ampumista. Niin säätämisessä kuin ammuntaharjoittelussa on kokenut kaveri ohjaamassa arvokas apu. Jousen metsästysvälineeksi valinnut joutuu harjoittelemaan yleensä hieman enemmän kuin ampuma-aseen valinnut henkilö.

Ampumataitoa ja lihaskuntoa on myös syytä ylläpitää ympäri vuoden eikä vaan pari viikkoa ennen jahtikauden alkua. Hyvä puoli tässä on se, että jousiammunta on erittäin koukuttavaa ja sitä on helppo harjoitella, koska ei tarvitse välttämättä lähteä viralliselle ampumaradalle, vaan voi harjoitella vaikka omassa pihassa, jos siihen riittävän turvalliset puitteet löytyvät. Toki kerrostalojen tai rivitalojen piha-alueet eivät luonnollisesti sovi ammunnan harjoittelemiseen.
Myöskään syvälliseen ammuntatekniikan harjoittelemiseen en tässä lyhyessä esityksessä paneudu, vaan viittaa edelleen kirjaan Jousimetsästys.

Jos ja kun tarkoitus on metsästää myös puussa tms. korotetulla tasolla istuen, on ehdottomasti harjoiteltava myös vastaavasti. Puupassi on syytä aluksi asentaa vain puolen metrin korkeudelle, jolloin turvavarusteiden käytön ja jousen käsittelyn harjoitteleminen käy turvallisesti.

Metsästämään

Jos ennestään omaa metsästysoikeuden joko omien maiden tai metsästysseuran jäsenyyden vuoksi, voi syksyllä lähteä jahtiin. Muussa tapauksessa voi lähestyä sopivaa metsästysseuraa jäsenhakemuksen muodossa, metsästää jonkun metsästysoikeuden omaavan vieraana, hakea lupia valtion maille (eraluvat.fi) tai käyttää vaikkapa Suomen Jousimetsästäjäin Liiton metsästysalueita mikä luonnollisesti edellyttää SJML:n jäseneksi liittymistä.

Eräelämyksiä!

Teksti ja kuvat: Juha Kylmä
Metsästäjän opas -kansikuva: Suomen riistakeskus