Log In
Register
07:26
31.7.2009
Offline
Onko näin,että lehdessä julkaistaan vaan amerikan ym jousimatkailijoiden jousimets. juttuja,vai eikö suomenmaassa oo enää kirjoittajia mets. jutuista,ku kaikillahan ei oo varaa lähtee ulkomaille metsästämään…. ??? Jotain ensiapujuttuja jotka mielestäni kuuluu kansalaistaitoihin………… mut varsinaiset erähommelit kai on jäänyt jo "museoon"….. ( entis-ajan jäkkärät)… Oon varmaan väärässä… 😮 (ehkäpä "sisäpiiri" voi juttujansa julkaista) … No,johan tuli tekstiä……………………. Sori…. 🙁
07:38
18.3.2008
Offline
Kaikki riippuu siitä, mitä tarjotaan. Joskus porukkaa on yritetty aktivoida kirjoituskilpailullakin muistaakseni. Ei muuta kuin näppis laulamaan ja kotimaista erätarinaa tuottamaan! Päätoimittaja tarvittaessa stilisoi jutun (kielenkorjaus), joten ei tarvitse vaatia itseltään täydellisyyttä voidakseen ehdottaa juttua. Se on tiedossa kyllä, että kotimaan jahtitarinoille olisi kysyntää.
08:00
19.12.2010
Offline
Sinne vaan paatoimittaja@jousimetsastys.fi osoitteeseen juttua sisään – yhtään ei ole tiettävästi vielä hylätty… 😀
Pekun keskustelunavaus on varsin aiheellinen, kieltämättä joidenkin liiton tuotosten kautta saa varsin elitistisen ja jopa kotimaista riistaa tavallaan väheksyvän käsityksen. Eikä liiton ulkopuolisetkaan lehtijutut metsästys- ja aikakausilehdissä ole yleensä mitään "joutsenmerkki" tuotoksia. Mutta niinhän se tahtoo olla eksoottisuus myy varsinkin ns. suuren yleisön silmissä…
Jututin kerran erään "syrjäkylän" kaapista ulos tullutta jousimetsästäjää joka ei ollut omien sanojensa "emmää sillain oo kovin kummonen jousimettästäjä, jäniksiä ja kettuja mää vaan oon saanu…"
Olen tehnyt useita jahtireissuja ulkomaille ja niistä vain yhden jousella ja suoraan sanottuna senkin perusteella voin sanoa että kotimaista riistaa ei kannata mitenkään väheksyä jousisaaliina eikä ainakaan jäniseläimiä vaikka se on suht yleinen saalis jousella…
Metsää ei aina nähdä puilta… :-X
04:45
21.11.2008
Offline
Varjaakin kanssa samoilla linjoilla tuon kotimaisen riistan suhteen.
uusia kirjoittajia ja kotimaisia juttuja tarvittaisiin. Jos selaatte vaikka neljäkin vuotta taaksepäin, niin käytännössä muutamat samat jampat ovat juttuja kirjoittaneet, muutamaa positiivista poikkeusta lukuunottamatta.
Vaisto tarinoitakin on kaivattu, joten nyt rohkeasti vaistojuttujenkin vääntöön.
07:47
11.7.2007
Offline
Monipuolisia juttuja kaivataan ehdottomasti…ei muuta ku Peku kynä viuhumaan tai siis näppis paukkumaan siin saat stooria lehteen julki. Ilmoitat vaan päätoimittajalle montako sivua tarvitset ja siitä se lähtee. Olisi mukava nähdä lehdessä uusien kirjoittajien juttuja.
Olli
07:57
11.7.2007
Offline
Niin ja vielä edelliseen….itse en täysin allekirjoita Pekun kommenttia. Lehdissä on ollut oivallisia juttuja liiton eri tapahtumista kotimaassa mm. vaistoleiri/ kesäleirit yms. Mielestäni edellä mainitut jutut tapahtumista ovat antoisaa luettavaa liiton suurelle joukolle koska valitettavan vähän on porukkaa yleensä paikalle tullut..niin ku livenä. Myös liiton foorumille/ muille foorumeille kirjoitetuista jutuista saa joskus hyvää antia. Sitä kautta porukka pääsee jakamaan kokemuksiaan keskenään..myös kotimaan jahdeista. Näihin keskusteluihin voi osallistua omilla mielipiteillään suhteellisen reaaliaikaisesti..keskustelulla en tarkoita niitä pikku " heittoja/ kommentteja/ diipa daapaa" mitä joskus näkee tapahtuvan;);)…joten ei muuta kuin osallistumaan ja sitä kautta laajentamaan tarjontaa.
Olli
08:42
25.4.2012
Offline
Maailma muuttuu ja painettu sana muuttuu siinä sivussa. Monessa muussakin harrastuslehdessä on maailma laajennut, ihmiset liikkuvat entistä enemmän harrastuksien kera. Myös urheilu-, kalastus- ja muut harrastuslehdet lisääntyvissä määrin ovat lisänneet "ulkomaanjuttuja", se on melkeinpä pakko. Lukijat vaativat, myös heitä pitää palvella.
09:10
11.7.2007
Offline
Lohiarilla myös pointtia asiaan….nuita ulkomaan juttuja lukiessa se omakin innostus lähteä ulkomaan jahteihin alkoi. Eikä ole tarttenut katua/ hävetä ulkomailla käytyjä jahteja lainkaan..päinvastoin. Ne ovat antaneet hemmetin hyviä oppeja/ kokemuksia joita voi soveltaa myös kotimaan jahteihin. Kotimaan jahdit ovat kuitenkin se ehdottomasti yleisin jahtimuoto jota itsekin teen, niin kuin suurin osa meistä. Toivon, että jatkossakin Jäkkärä sisältää juttuja ulkomaan jahdeista muiden juttujen rinnalla. Mitä siihen tulee onko kullakin vara niissä käydä on kunkin oma valinta mihin rahansa pistää. Yleisin väite koskien ulkomaan jahteja sekä niihin liittyviä juttuja on se, että ne on eliitin juttuja. Tuo edellä mainittu ei mielestäni pidä paikkaansa sillä jos näin olisi niin kukaan meitinkään jahtiporukasta ei niissä olisi ollut. Kaikki rivi duunareita ….t: normi hoitajan palkalla työtä tekevä sekä jäkkärää mielellään lukeva duunari
11:50
SJML hallitus
13.1.2008
Offline
Ittekään en ole mikään sanaseppo tai kirjailija ja niin vaan on juttuja Jäkkärässä julkaistu. Eli kynä sauhuamaan suun siaan. Komppaan Olavia. Pääasiassa normaaleja duunareita on ulkomaankävijät.
Terveisin Amerikasta juuri palannut peurankaataja, duunari (kirvesmies)
05:30
31.7.2009
Offline
Nonnii… Paljonko maksaa esim. Afrikan reissu kaikkine kuluineen… jos asian harrastaja hankkii alle kakstuhatta euroo kuussa,nii läheppäs sillä ulukomaille viikon tae kahen reissulle.. enivei…. Itekin aikoinaan tarjosin metästys/harrastusjuttua (pml) sivuille,mut esim. tuupihuivista tuli juttua enemmän…… Hyvä että porukka käy muissa maisemissa metästämässä,jos on "pätikkää".. 😉
05:33
2.11.2009
Offline
On työ. On perhe. Ja mitä jää yli, harrastus.
On priorisoitava.
Jos istut koneella ja nyhjäät kotona nurkissa, et ole metsässä. Ja mistäpä aiheet ja kuvat juttuihin sitten?
Toisinaan työ vaatii myös ympärivuorokautista oleilua olosuhteissa, joissa ei voi kirjoittaa.
Minulla ei kiinnosta lukea valmistajan X vehkeiden "esittelyä" maahantuojan Y-bulvaanin toimesta, ja en siksi sellaisia helppoja juttuja kirjoittele. Viime aikoina en ole kerennyt kirjoittaa mitään, jäkkärään en yhtään.
Kyllä minulla sanailu sujuu, ja aiheita sekä kokemustakin olisi, mutta kerroppa mistä se aika otetaan?
Olen luvannut Jäkkärään juttuja tyrkylle ja niitä tulee sitten kun ne valmistuvat. Ja vaikka niistä maksettaisiin, niin aika ei vain tahdo riittää.
Se on näissäkin niin, että "menkää ja tehkää" ja jonkun pitäisi jne. Homma lähtee kuitenkin toimimaan yleensä tyylin: "Kolmonen tukee, ykkönen ja kakkonen seuratkaa.."
Jokaisen suomalaisen miehen pitäisi tämä tietää.
P.S. PML ja SJML on kait minun käsityksen mukaan eri puljuja
06:37
19.12.2010
Offline
No joopa joo…luulin että Peku oli kiinnostunut ottamaan asiallista kantaa Jäkkärän sisältöön ja jopa kantamaan kortensa yhteiseen kekoon mutta ei niin ei…
Joten siirrytäämpäs "Elon laskuoppiin" ja käytetään esimerkkinä vaikkapa erästä vastikään käymääni reissua:
tällä päivämäärällä päätön että haluan tehdä saman reissun uudestaan ja rahat pitää saada kokoon eikä pelkästään reissua varten vaan onhan sieltä tuotava jopa tuliaisia alati laajenevalle ydinlaumalle.
– 1 euro päivässä pankkiin = 8,2 vuotta
– 50 euroa kuussa = 5 vuotta
– 100 euroa kuussa = 2,5 vuotta
– jne
Jos aloitan nyt keräämään tölkkejä niin eihän se ole kuin 20000 tölkkiä ja 100 tölkin kuukausivauhdilla matkan tienaamiseen menee reilut 16 vuotta joka on ihan naurettavan kaukainen tavoite mutta entäpäs jos kolminkertaistetaan keräysvauhti… jippii v 2020 korskeasti ulkomaille jahtiin. Eikä tarvi kerätä kuin keskim 10 tölkkiä päivässä…
Kysymyshän on pelkästään siitä että haluaako jotakin oikeasti vai haaveileeko vain. Haaveet ovat ihmismielelle elintärkeitä mutta joskus herää halu myös toteuttaa niitä. Mutta mikään haave ei toteudu ruikuttamalla.
Itse olen siinä onnellisessa asemassa että raksajätkän elämää on vajaat 40 vuotta takana suht yhtäjatkoisesti, pennut maailmalla sikiämässä, vaimo matalapalkka-alalla hoitsuna, mökki maksettuna – joten mun kenkälaatikkoon vuosien varrella keräämäni viinarahasto ei ole keneltäkään minulle tärkeältä ihmiseltä pois joten tölkinkeräystä ei ole tarvinnut aloittaa. Ompa joku käynyt tupakkirahoilla Cänädässä ja minä kävin viinarahaston rahoilla Punaniskojen mailla. Ja jäi jopa ylijäämää mutta matkan aikana aloin haaveilemaan 3 varjaagisukupolven yhteisreissusta mutta siihen menee muutama vuosi ihan pelkästään nuorimman iän takia joten kenkälaatikkokeräys jatkuu…
Ensi alkuun olin jopa positiivisesti yllättynyt Peku asialliselta vaikuttaneesta keskusteluavauksesta mutta näyttää vahvasti siltä että taustalla oli jotain ihan muuta – kuten tavallisestikin.
Jonkun ei tarvitse sen kummemmin säästää tai muuttaa elämäntapojaan mutta miksi siitä pitäisi olla katkera – isompia haaveita ne duunarit siellä toteuttaa kuin raharötköt
06:45
31.7.2009
Offline
Kiitos.Nam! 😉
06:59
19.12.2010
Offline
Joko Pekulla kilahti euro säästöpossuun… 😉
(jäi tuossa laskelmassa huomioimatta inflaatio ja sen mukanaan tuoma hinnannousu – 5 ekaa vuotta euro päivässä ja loppuaika 1,5 euroa päivässä)
08:04
SJML hallitus
14.10.2009
Offline
Heipsan,
ihan mukavaa että Jäkkärä-lehdestä riittää juttua – sitä siis luetaan 🙂
Mutta kuten aiemminkin tässä samassa ketjussa todettiin, suomalaisille jutuille olisi kysyntää. Moni sanoo ettei hänestä ole kirjoittajaksi, mutta niin sitä juttua sieltä vain tulee sitten kun hommaan ryhtyy. Niitä pisteitä ja pilkkujakaan ei kannata tuijotella, ne löytävät kyllä paikkansa oikoluvussa. Kuten eräskin aktiivi teki jokunen vuosi takaperin: juttu tuli ja allekirjoituksen alla oli lisäys "PS. Tässä ne puuttuvat pisteet ja pilkut" ja siinä niitä oli tarjolla sitten melkoinen rivi ;D
Mutta ihan oikeasti yhtään juttua ei ole hylätty, mitä Jäkkärään on tarjottu. Useaan otteeseen olen ihan julkisestikin pyytänyt ihmisiä kirjoittamaan Jäkkärään, ja tavoitteena onkin mahdollisimman monipuolinen lehti, jossa jokaiselle olisi jotakin tarjottavaa. Jos joku käy jousimetsällä ulkomailla, on siitä mukava lukea kokemuksia lehden sivuilta. Kotimaisiltakin jahtimailta loytyy aivan yhtä sykähdyttäviä tilanteita ja uskokaa kun sanon: yhtään tylsää juttua ei ole minulle tarjottu eikä sellaista ole olemassakaan, koska jutut perustuvat ihmisten kokemuksiin ja todellisiin tilanteisiin, ja sieltä rivien välistä kumpuaa se metsästyksen henki, johon on helppo samaistua. Testit, niksit ym. ovat nekin aivan yhtä tervetulleita.
Uudet kirjoittajat – samoin kuin "vanhatkin" – rohkeasti vain kynään tai näppikseen kiinni ja sanoja jonoon laittamaan. Sellaisen lehden saamme kuin millaiseksi sen sisällön teemme, ja kukapa meistä ei haluaisi jakaa hienon harrastuksen tuomia elämyksiä myös muille!
Juttuja odotellen,
Sarianne
PS. Pekun kaipaama ensiapusarja on julkaistu Jäkkäröissä 3-4/2011 ja 1-2/2012 neljän jutun sarjana.
05:35
31.7.2009
Offline
No joooooo… Sori vaan aikaisemmista kommenteista… muttamutta…. oiskohan Jäkkärässä tilaa mm. intiaani-aiheisille jutuille…. Tä?? 😉
11:10
12.2.2013
Offline
Ajattelin minäkin ottaa osaa tähän Pekun ansiokkaasti käynnistämään viestiketjuun ja keskusteluun. Noin asianosaisena siinä mielessä, että olen Jäkkärään pari "ulkomaanjuttua" kirjoittanut, toinen julkaistu ja toinen odottelee seuraavaan lehteen.
Jousimetsästäjänä olen tosi noviisi, vajaat kaksi vuotta harrastanut enkä myöskään ruutiaseella ole ikinä eläintä ampunut. Nämä jousella ja enimmäkseen aloittelijan tuurilla saadut saaliit ovat olleet tosi elämyksiä kaikki. Kun passissa on joutoaikaa, olen huvikseni ottanut tavakseni naputella tabletilla noviisimetsästäjän vaikutelmia ja huomioita omiin muistiinpanoihin.
Näitä "Muu Eurooppa" juttuja olen värkännyt siksi, että eläkeläisenä minulla on ollut paitsi aikaa myös muiden pro bono harrastusteni vuoksi tilaisuuksia olla valmiiksi Keski-Euroopassa ja siihen sivuun olen junaillut itseni jousimetsään järkevillä kustannuksilla. Siellä riistatiheys ja muut järjestelyt ovat olleet sellaisia, että passissa muistiinpanoja kertyy paljon. Lehtijuttua koostaessa ongelma onkin sitten ollut jutun tiivistämisessä lukijaa kiinnostavan, riittävän kompaktiin muotoon.
Oma kokemukseni on, että kun meillä kotosuomessa kyyhkypassissa istuu jousen kanssa, niin siinä ei välttämättä kasapäin ole lukijoita kiinnostavia tapahtumia minulle elämyksiä kyllä. Kun sitten onnistuminen sattuu kohdalle, kyllä siitä suurella riemulla muille kertoo pikku tapahtumakuvauksella Jousella ja Nuolella saitilla, mutta ei siitä kyllä lehtijutun kokoista tarinaa tule.
Kun seurasin tätä keskustelua, tuli mieleen tällainen ajatus: Voisikohan Jäkkärään perustaa vakiopalstan, jossa olisi lyhempiä (lue: helpommin kirjoitettavia) juttuja, joissa pointtina olisi se metsästyksen strategia, jolla kaato saatiin aikaiseksi; Millainen ruokinta tai haaska oli ja miten sen tein, miten kuvastin, miten oli sää- ja tuuliolosuhteet, miten jäljitin, miten havaitsin saaliin hiipiessä, ja siihen malliin. Se on nimittäin sellaista kullan arvoista konkarien jousimetsästyksen strategiaa kuvaavaa hiljaista tietoa, jota on vaikea saada muutoin kuin kokemalla. Ainakin minua kiinnostaisi kovasti.
Sitten vielä viestiketjun asian vierestä tai sivuten:
Aloittelevana jousimetsästäjänä olen saanut ylenpalttisesti tukea, neuvoja ja kannustusta lajin kokeneemmilta harrastajilta siviiliammattiin taikka varallisuus asemaan katsomatta tai niitä kysymättä. Näissä "ulkomaan juttuja" kirjoittaessa ei kyllä ole käynyt mielessä asialla elvistellä. Sen sijaan motiivinani on ollut, että ehkä minäkin voisin antaa jousimetsästys yhteisölle takaisin jotain sellaista, mitä itse helposti osaan eli maailmalla liikkumista tai asioiden junailua tai edullisimman hinnan hakemista. Jos joku haluaa jatkossa reissuun mukaan, ilomielin järjestän sen porukalle edullisimpaan mahdolliseen hintaan, toimin mielelläni oppaana ja tulkkina ja mitä nyt matkalla tarvitaan. Viimeksi laitoin Jäkkärän jutun yhteyteen halukkuudesta oikein linkin nettiin laatimaani pikku kyselyyn kymmenkunta kiinnostunutta ilmoittautuikin, mutta lähtijöitä ei vielä nyt syksyn reissuun ole ollut. Seuraavan kerran arvelen meneväni Bulgariaan kevättalvella. Jos haluat lisätietoja tulevista reissuista, laita yhteystietosi yksityisviestillä tai vastaa kyselyyn tästä linkistä: https://www.surveymonkey.com/s/ZN2JKSN, niin lähetän sähköpostiin tarkempia tietoja sitten kun ne ovat ajankohtaisia.
Pena Karjalainen
01:50
19.12.2010
Offline
Penan jutut ovat olleet hauskoja luettavia juuri siksi että niistä suorastaan loistaa läpi innostuneisuus uuteen harrastukseen ja onnistumisen ilo.
Penan tietotaitoa kannattaa käyttää ehdottomasti hyväksi tai sitä on jopa pakko käyttää kun siihen on kerran julkisesti annettu lupakin.
Jokaisella meistähän on oma käsityksensä millainen on hyvä (erä)tarina, minusta hyvä erätarina aina opettaa tai antaa jotakin uutta lukijalle. Alunperinhän erätarinoilla on eri kulttuureissa ollut selvä opetustarkoitus, niin se on mm Kalevalan hirvenhiihdossa jossa opetetaan selviytymistä erämaassa kuin Setonin Villejä Eläimiä novelleissa joista paistaa läpimitä melkoisin tietomäärä rautapyyntiin – ja silti ne ovat "vain" tarinoita ja runonlaulajien kailotuksia.
Metsästäjäkulttuureissa tarinoilla ja niiden sankareilla on ollut jopa evoluutionaalista merkitystä – hyvällä tarinakertojalla ja metsästäjällä on riittänyt paremmin kyntötöitä kylässäkin… 😉
06:31
SJML hallitus
27.3.2011
Offline
No mutta mukavahan sitä on lukea ulkomaanmatkoistakin tarinoita, vaikkeivat ne omaan repertuaariin kuulukaan. Hyvä että jotkut ahkerat reissaavat ja viitsivät reissuista vielä raportoidakin meidän yhteiseen lehteen.
1 Guest(s)
