Eettiset periaatteet|Sivu 2|Metsästyksestä|SJML keskustelufoorumi|jousimetsastys.fi

Minusta tässä on erotettava kaksi asiaa:

– tarvitaanko jousimetsästäjille erillisiä eettisiä periaatteita

– jos tarvitaan, niin minkälaisia

Kuten aikaisemmin totesin, niin omalta osaltani suhtaudun epäilevästi kaikennäköisiin erikoisryhmien, hirvimiehet, sorsamiehet, loukkupyytäjät, linnustajat, kyyhkynmetästäjät, jousimetsästäjät jne. ryhmäkohtaisiin ’eettisiin periaatteisiin’. Sen sijaan suhtaudun varsin myönteisesti metsästyksen eettisiin periaatteisiin yleisellä tasolla. Tasolla, joka kattaa kaiken metsästyksen metsästystavasta riipumatta. Näistä yhteisistä periaatteista voidaan sitten johtaa ’alakohtaisia’ sovelluksia. Esimerkiksi vaikkapa jotenkin tähän tapaan:

Periaate:’ Metsästystä tulee harjoittaa aiheuttamatta tarpeetonta kärsimystä riistalle’

Sovellus jouselle:’ Jousimetsästäjän tulee käyttää asianmukaista heti tappavaa kärkeä. leikkurin tulee olle terävä, osuman tulee olla tappavalla alueella rintaontelossa ja ampumasuunnan tulee olla sellaisen, että nuoli ei osu (jalan) paksuihin luihin.’ (jatkoa vaikka ’varmasta etäisyydestä’……)

Sovellus haulikolle: .(tarinaa oikeasta haulikuviosta, haulikoosta, ampumamatkasta ym……….)

Sovellus hirven/peuran metsästykseen 🙁 tarinaa ………..)

(Esimerkki ei ehkä ole viimeisen päälle muotoiltu, mutta idea selvinnee…)

Tarkoittaa sitä, että mainitun periaatteen noudattaminen on yhteinen tavoite riippumatta siitä mitä ja miten metsästää. Tavoitetta tukee joukko käytännön toiminnassa huomioitavia seikkoja, joista osa on jo lainsäädännössä huomioitu. Nämä seikat ja keinot voivat olla erilaisia riippuen metsästystavasta, mutta periaate on yhteinen.

Tässä siis erottaisin varsinaisen (yhteisen) eettisen periaatteen ja eri metsästystapojen ’sovellukset’ toisistaan. Nämä sovellukset ovat sitten sitä, mitä koulutus- ja valistusmateriaalissa käydään läpi.

Mitä metsästyksen kuvaan tulee, niin aika on opettanut, että kaikkea sattuu ja tapahtuu, mutta aina on jotenkin pärjätty. Jos muutoksia tehdään, niin tehdään niitä todellisuuden perusteella suhteuttaen mahdolliset ongelmat muuhun ’elämänpiiriin’, mutta ei tehdä muutoksia omien kuviteltujen ’kaikki on mahdollista’ skenaarioiden mukaan.