10:58
17.2.2006
OfflineEduskunnassa sentään keskustellaan asiasta..
Tämän tekstin perusteella käsittäisin että laki tulisi (mahdollisesti) voimaan hirvieläinlain muutoksen kohdalla, eli vuonna 2014 tai 2015.. Sitä odotellessa.
Alla linkki eduskunnan sivuille.
http://www.eduskunta.fi/faktat…..13_p.shtml
-Aleksi A.
11:40
11.7.2007
Offline11:58
6.3.2009
Offline01:37
15.7.2009
Offline06:00
26.7.2012
OfflineHieno homma
Tää nyt ei varsinaisesti tähän hommaan liity tai no liippaa kuitenkin kohtuu läheltä
joten uskallan asiaa tässä topicissa käsitellä
joten olen uutena lajin pariin tulleena
muutamaan kertaan miettinyt miksi jouset sidotaan/puhutaan aina paunamäärästä
eikä Jouleista niinkun ruutipuolella koska nyky jousien isot ibo speed erot laittaa
välineet vähän eri valoon jos kriteerinä käytetään pelkkää vetojäykkyyttä.
Jos esim. käsitellään tuota 45 paunan alarajaa ja käytetään samaa 400gr nuolta
niin vanhemmat jouset jotka heittää ibo 318ft/s antaa vaikka 28″ vetopituudella
ja 45 paunalla energiaksi abaut 43ft/lbs kun samoilla arvoilla laskettu uudempi jousi
antaa jo 45 paunalla (ibo340) abaut 52ft/lbs
Toisena verrokkina vois käyttää ylä ääripäätä kun muutaman kerran eri keskusteluissa on tullut
vastaan ettei majavaa kannattais ampua kun 70-paunasella jousella, mutta eihän se todellisuudessa
kerro mitään. Esim: Vanhempi jousi jonka ibo on 318 antaa 420gr nuolelle energiaksi 66ft/lbs
kun uudella jousella (ibo 340) päästään samaan 66ft/lbs jo 59 paunan vetojäykkyydellä
70 paunalla energia kasvaa jo 77ft/jbs
Onhan paunarajaa tietenkin helpompi valvoa kun siihen riittää pelkkä mittari.
Nuo laskut on nyt vaan vähän sinne päin mutta pointti niistä seviää.
Onko kukaan muu miettiny samaa asiaa vai onko tässä edes asiaa
06:16
31.1.2006
OfflineYksi ongelma lienee siinä, että ei ole näyttöä siitä, mitä suure kuvaa parhaiten jousen tehoa. Energia, liikemäärä vai mikä. Toisaalta on paljon empiiristä tietoa tuolta ison veden takaa erityisesti peuran metsästykseen liittyen ja sieltä löytyy näitä paunarajoja, jotka ilmeisesti ovat kuitenkin aika toimivia. Kysehän lainsäädännössä on ’alarajojen’ määrittämisestä ja silloin ei oikeastaan ole mitään väliä, miten siellä ’yläpuolella’ tehoja riittää. Tuo majava on juuri hyvä esimerkki, minulla ei ole koskaan ollut 70 paunaa missään jousessa, vaan masset olen ampunut 55-58 paunan wanhoilla taljajousilla. Ei ole ollut mitään puutetta tehoista koskaan, osuma ratkaisee ja maltilliset ampumamatkat. Uskon, että massen saa hengiltä vaikka nykyisen minimin mukaisella ’perinnejousella’, kunhan vain osumatarkkuus, ampumamatka ja nuoli kärkineen ovat kohdallaan.
07:42
26.7.2012
Offline10:03
18.3.2008
OfflineYmmärtääkseni joulet eivät jääneet lopullisessa esityksessä paunojen rinnalle.
Sinänsä erittäin harmi, koska pelkät paunat eivät kerro oikeastaan yhtään mitään jousi-nuoli-kombinaatiosta, kuten Piedro yllä aivan oikein päätteli. Kiväärin kanssa metsästettäessä joulet eivät ”mittarina” tunnu olevan mikään ongelma, vaikka niidenkin mittaaminen saattaa olla melko haastavaa…
Mutta näillähän sitä nyt mennään. Ja tärkeää on, että asia ylipäätään etenee.
08:07
2.11.2009
OfflineEhkä parempi niin. Avainsana on kuitenkin läpäisy. Leikkaava terä tekee työnsä, kunhan se läpäisee esim. keuhkot. Nuoliluokan nopeuksilla ei nopeuksien pienillä eroilla ole hirveästi merkitystä käytännön lopputuloksen kannalta. Eikä myöskään sillä, että minkälaisella jousella se nuoli ammuttiin. Terä sen haavan kuitenkin tekee.
Jos ja kun peuranmetsästys on mahdollista, niin ei kannata mennä ehdoin tahdoin sössimään heti alussa, vaan kannatta itse kokeilla vaikka kolarieläimeen tai rakennella mahdollisimman lähelle vastaava simulaatiotilanne ja testata oma kalusto, jos vähänkin epäilyttää. Itsellä ei peurahommiin ole mahdollisuutta, mutta jos tuon kokoluokan eläintä ampuisin vaikkapa itsetehdyllä vehkeillä, jossa paunamäärä täyttyy niin kolariporoon testaisin ja kylkiluiden kohdalta ampuen. Silloin olisi itselle asia takuulla selvä.
Mailmalla on ammuttu isoa riistaa paljon myös ns. primijousilla ja nekin ovat ihan validi metsästysväline. Tällöin primijousen käyttäjän oma arvostelukyky korostuu, kun se ”Ameriikan Jimin” jännejousi voi olla heitto-ominaisuuksiltaan vähän toisenlainen (mikä ei tarkoita välttämättä huonompaa, suomessa on todella hyviä primijousen rakentajia) kuin se oma vaikka paunat olisivat samat. Ne jotka näitä on rakennelleet enempi, niin kyllä ymmärtävät mistä on kyse. Samoin ne rakentelijat jotka omaavat riittävän yleisen metsästyskokemuksen, niin kyllä ymmärtävät mitä vaaditaan, että eläimestä tulee saatu saalis.
Eikä taljakaan mikään autuaaksitekevä ole. Vaikka paunamäärä täyttyisi ja nopeutta olisi huimasti, niin samalla tavalla tulee läpäisyä olla ”tapon paikalla”. Silloinkin pitää olla varma, että käytetty leikkuri ja nuoli kykenevät läpäisemään. Otetaan esimerkki: hyvin yleinen 60-70# säädetty talja kiinteällä teroitetulla leikkurilla ja tavanomaisella 450 gr:n nuolella toimii varmasti ”tapon paikalle” ammuttuna.
Omasta mielestä kalustoa ei kannata liikaa lähteä rajoittelemaan lainsäädännöllä, sen sijaan oman järjen käyttö on enemmän kuin suotavaa. Erityisesti, kun meitä seurataan ihan varmasti tämän peura asian suhteen. On ihmisiä, jotka ottavat ihan varmaan töppäyksistä kiinni ja käyttävät tarkoin hyödyksi negatiivisen julkisuuden saamiseksi.
Itse olen mieltänyt, että lain tarkoituksena on estää ilmiselvät pöljyydet. On ihmisiä, joilla oma arvostelukyky ja harkinta riittävät asiassa kuin asiassa. Sitten on myös niitä, joiden hölmöilyjä ei pystytä millään lainsäädännöllä suitsimaan.
Tämä on tietysti vain yksi ja minun oma mielipide.
Voimme olla tyytyväisiä, kun jousimetsästys on suomessa muutamin naapureihin verrattuna hyvällä mallilla, ja tämä isomman riistan asia myös etenee. Katsomme vain, ettei mopo pääse keulimaan alussa, niin uskon, että jousimetsästyksellä on edessään valoisa tulevaisuus.
10:05
19.12.2010
Offline”Ehkä parempi niin. Avainsana on kuitenkin läpäisy. Leikkaava terä tekee työnsä, kunhan se läpäisee esim. keuhkot. Nuoliluokan nopeuksilla ei nopeuksien pienillä eroilla ole hirveästi merkitystä käytännön lopputuloksen kannalta. Eikä myöskään sillä, että minkälaisella jousella se nuoli ammuttiin. Terä sen haavan kuitenkin tekee.” – Iivana
Näinhän se on mutta mikä on vähän vähästä…?
Itse pidän omalla nopeusmittarilla, omilla nuolilla ja omilla mittausmenetelmillä nopeana jousena sellaista joka ampuu nuolen V1 +200 fts ja paunoista sitten viis koska samat paunamäärät eivät anna samaa nopeutta.
Mulla on hylyssä 2 saman 45# jousta joiden nopeusero on hyvillä ja samanpainoisilla nuolilla 34-36 fts V1. Toinen on vastakaari ja toinen pitkä jousi ja niiden olennainen ero on jousityypissä sekä siinä että että hitaampi pitkäjousi ei ole niin kärkitoiminen kuin vastakaari. Ja se ero on jo pirun suuri – n 25%
Ns. kaupan hyllystä ostettava jousi on poikkeuksetta viritetty toimimaan oikein 28″ vetopituudella mutta se ei anna paunojensa (apauttiarallaa 5-7# alle 28″ vedon paunojen) mukaista nopeutta esim 26″ vedolla. Nykyisessä jousessani viritys kärkitoimisemmaksi 26,5″ vedolle nosti nopeutta 15 fts ja paunamäärä pysyi hiukan yllätykseksi samana. Siirsin siis tavallaan lapojen ”sytytystä aikaisemmalle”.
Itsekkään en pidä liiallisia rajoituksia hyvänä mutta toivoisin että ennen kuin peuroja aletaan viskomaan kepeillä oli ne puuta tai hiilikuitua niin jokainen kävisi jousensa ominaisuudet läpi eikä vain tuijottaisi paunamääriin.
Saapas nähdä mihin se tuo peuravierasluvan hinta pompsahtaa kun nyt jo luvista pyydetään 150-200€.
Kaverini on kulkenut peurajahdissa kuutisen vuotta ja alkuvuosina luvalla pyydettiin 50€ josta se sitten on pikkuhiljaa noussut pariin sataan. Luvanmyyjä kuulemma oikein odottaa peuran jousimetsästyksen alkamista ja on ennakoinut aika reipasta hinnan nousua – koska kysyntä tulee olemaan kova.
No, mullakin on peurajahdit ostohommana joten jos sinne innostuu niin kait sitä on tyydyttävä markkinahintaan kun peuramaille ei ole minkäänlaisia kenk.koht. suhteita…
02:14
2.11.2009
OfflineVarjaagi kirjoitti:
Itsekkään en pidä liiallisia rajoituksia hyvänä mutta toivoisin että ennen kuin peuroja aletaan viskomaan kepeillä oli ne puuta tai hiilikuitua niin jokainen kävisi jousensa ominaisuudet läpi eikä vain tuijottaisi paunamääriin.
Asia on näin. Jos ampuu 60 paunaisella taljalla keveintä mahdollista nuolta (300gr) 5gr/pauna, niin tällaisella nuolella nopeutta reippaasti enemmän verrattuna vaikkapa 65# pitkäjouseen, jossa nuoli painaa esimerkiksi 600gr. Jos taljalla lähtö on vaikkapa 300 fps ja pitkäjousella vaikkapa 170 fps. Talja pärjää liike-enegiavertailussa pitkäjousi taas liikemäärässä. Mitä vastaavilla vehkeillä olen pakkaan mätkinyt, niin tuo pitkäjousi upottaa paremmin. On selvää, että kevyt nuoli, vaikka se lentäisi nopeastikin hidastuu myös nopeammin. Tältä taustalta nuolen ominaisuuksien tarkastelu olisi perusteltua. Kuka se sitten määrittää mikä olisi sopiva enegia ja liikemäärä, ja tarvitseeko liikemäärää huomioida ollenkaan? Paljonko on nuolen vähimmäismassa. Näissä pitää olla tarkkana, ettei suljeta mitään jousityyppiä ulkopuolelle heikoilla perusteilla, koska kaikilla niillä pystyy ulkomaisten esimerkkien mukaan halutessaan metsästämään.
Meillä suomessa kun on ainutlaatuinen tsaarinaikuinen byrokratian perintö täydennettynä EU-öyhötyksellä, niin meidän on syytä käyttää sitä maalaisjärkeä ettei mene ns. reisille. Pientä vaaraa tarjoaa omasta mielestäni hätnäppää laillinen jousi keveimmällä mahdollisella nuolella varustettuna.
Kun testaa omat vehkeensä niin tietää varmasti miten ne toimii ja osaa pelata sitten niiden mukaan.
12:48
19.12.2010
OfflineEipä siellä etelässä näytä ollenkaan pahalta: http://www.iltasanomat.fi/koti…..89933.html
09:12
22.12.2010
Offline09:45
19.12.2010
OfflineAi jaa, taasko ne ammattilaiset on laskeneet riistan väärin samalla tapaa kuin sudetkin…
Tuosta nopeudesta sen verran että kyllä taljan kiistaton etu on sen nopeus jolla jossain määrin pystytään kompensoimaan eläimen väistöreaktiota mutta toisaalta sehän on vain oikeastaan hyvä kun hitaampi jousi on sen suhteen vaativampi – kukas sitä nyt viitsii kovinkaan kauan nauttia helppoja nakkeja…
Olen pari kertaa mutulla todennut että todella varuillaan oleva istuva jänis ehtii väistää nuolen ainakin apauttiarallaa 14-15m matkalta – senhän ei tarvitse kuin pudottautua etujaloilleen niin huti tulee jos mies osaa asiansa eikä ammu vahingossa alle – nuolen lentoaikahan on tuolle matkalle 210fts lähtönopeudesta luokkaa +0,3 sekuntia…
24 vuotta peuroja metsästäny ja en tiennyt et niitä lasketaankin
meillä täällä varsinais-suomessa lasketaan vaan peurakolareita niitä on täs suurloimaan alueella noin 600 vuodessa (pelkkiä peuroja). peuroja ammutaan täs lähistöllä noin 1500 lupaa eli nuin 2250 kpl (noin 5-6 seuran luvat) punkalaitumella on 3 seuralla noin 1000 lupaa. enemmän työntekoo kuin harrastus jo noilla luvilla.
01:25
28.2.2006
OfflineJos se on työtä niin myö tullaan ”harventamaa” ( ei niitä jousella niin paljoa kerkee ampua että luvat loppus) niitä ihan ilmaseksi? Vai ”ymmärsinkö ” väärin?
Mutta ihan vakavasti kirjoitettuna millä ehdoilla sinne pääsee vieraat metsälle? Tarkoitan sitten kun jousi on luvallinen.
hirveä odotellessa
Jouko Kulin
04:16
17.2.2006
OfflinePakkohan ne laskea on , notta voidaan luvat myöntää.. Kyllä tässä Loimaan naapurissa (Mynämäki) aina lasketaan hirvet, peurat, kauriit, suret ja ilvekset. Meiltä löytys viime lauantaina peuroja n. 250 kpl meidän seuran alueelta (n.15 000 ha). Onneksi ei ole yhtäpaljon kuin Loimaan alueella. Loimaan alue on meinaan ihan katastrofi noiden peurojen suhteen..
Kiul, joitain lupia myytiin tonne alueelle hintaan 150-200 €/ peura.. Ja villeimmät huhut kiertää niin, että siellä ei narttuja saa ampua jottei kanta pienenis. Toivottavasti on pelkkä huhu..
-Aleksi
joo ei kai tääl peuran laskennasta mitään tuliska, kun liikaa niitä on. tosta takapihalta otin mäykyllä ajoa niin 30 peuraa lähti liikkeelle ja toinen saman verran varmaan jäi piiloon (100) hehtaarin metsä niinkuin nalle puhissa. tääl on luvat ollu vasa 100e aikuset 150-200 ja oisko ollu noin 50e per piikki päässä. sinnepäin ainaski. Mut silti kysyntä on nyt jo kovempi mitä tarjonta myytävien suhteen.
2 Guest(s)
Log In
Register
