Register
01:14
18.3.2008
Offline
Varsin kiinnostavia testejä muutaman ampujan voimin.
http://www.fieldandstream.com/…..orgiveness
Aiheina (selaa linkin sivua alaspäin niin löydät linkit kaikkiin):
1. Vaikuttaako jousen jänneväli tarkkuuteen
2. Entä akseliväli
3. Tähtäintyyppien vaikutus tarkkuuteen (1-pinninen pienillä pinneillä tai monipiikkinen isommilla pinneillä)
4. Whisker Biscuit vs. alta putoava, vaikutus tarkkuuteen ja nopeuteen
5. Vakaajan merkitys tarkkuuteen
6. Ylipitkän vedon vaikutus tarkkuuteen
7. Parantaako jousen kahvan poistaminen tarkkuutta
Kannattaa lukea juttu, mutta tiivistettynä tulokset olivat:
1. perinteisestä käsityksestä poiketen lyhyempi jänneväli ei heikentänyt tarkkuutta
2. ero pidemmän jousen hyväksi tuli esiin vasta pitkillä matkoilla
3. 1-pinninen tähtäin (pienillä pinneillä) auttoi ampumaan tarkemmin
4. Whisker Biscuit vei 3-6 fps nopeutta, mutta ei juuri huonontanut tarkkuutta. Pidemmillä matkoilla oli hieman eroa alta putoavan hyväksi.
5. Lyhyt vakaaja (6 tuumaa) ei parantanut tarkkuutta, mutta 10-tuumainen paransi jo huomattavasti pitkillä matkoilla
6. Kuten odottaa saattaa, tuuman verran ylipitkä veto heikensi osumatarkkuutta
7. Kahvan poistaminen jousesta (testissä Bear Motive 6 kumikahvalla/ilman, Mathews Creed puukahvalla/ilman ja Hoyt Charger kumikahvalla/ilman) paransi osumatarkkuutta. Kuten testissä todetaan, markkinoilla on myös jousia, joissa on jo valmiiksi kapeat (ja ei-kumiset) kahvat.
Testiampujat ovat varmaankin kaikki erittäin kokeneita jousiampujia. Mahdollisesti tulokset näyttäisivät ainakin jännevälin ja Whisker Biscuitin osalta erilaisilta, jos testiampujilla olisi huonompi ampumatekniikka.
07:15
26.7.2012
Offline
Mielenkiintonen testi
Tuo akselivali juttu kiinnosti eritoten.
Mulla on ollut pari pitkaa ja pari lyhytta jousta.
Bear Legion ATA 30.5″ vs Bowtech CPXL ATA 35″
Infinite Edge ATA 31″ vs Hoyt Spyder ATA 34″
Lyhyet jouset on tuntunu omalla ampumataidolla aika levottomilta verrattuna
pitkiin, tahtaamiseen joutuu keskittymaan paljon enemman niilla ammuttaessa
tosin mun pitka veopituus hankaloittaa viela lisaa lyhyilla jousilla ampumista
kun jannekulmasta tulee tosi jyrkka. Mutta erot oli aika pienia tossa artikkelin testissa.
07:52
10.8.2007
Offline
Pitäisikin testi tehdä uudelleen vähemmän kokeneilla ampujilla, voisi testin tulokset olla erilaiset…
09:07
22.2.2010
Offline
Veikkaan että tulokset ois saman suuntaset isommilla virhemarginaaleilla vaan. Esim. Altaputoava hylly vs. whiskeri. Altaputoava antaa anteeksi jonkun verran jälkipitovirheitä, mutta ei sekään mikään taikakalu ole. 
09:17
6.1.2010
Offline
kyl se on! :)
Kävi niin helpoksi että piti vaihtaa jousta!
01:03
31.1.2006
Offline
Arzaan kirjoitti:
Veikkaan että tulokset ois saman suuntaset isommilla virhemarginaaleilla vaan. Esim. Altaputoava hylly vs. whiskeri. Altaputoava antaa anteeksi jonkun verran jälkipitovirheitä, mutta ei sekään mikään taikakalu ole.
Mielenkiintoistahan testeissä oli kommentit siitä, että nuoli on jo lähtenyt ennen kuin ’kerkeää mitään tehdä’, joka minusta kuulostaa ikään kuin jälkipidon ’vastaiselta’ kommentilta. Taidettiin todeta jotain sellaista, että ei kerkeä olkapää putoamaan yms.. Kuitenkin jälkipidon merkitystä ei tosielämässä voi turhan paljoa korostaa hyvän tarkkuuden yhtenä edellytyksenä.
Nämä ’testithän’ ovat aika kaukana ’tutkimuksesta’, joten niihin kannattaa suhtautua varauksella eikä tuloksia pidä yleistää koskemaan kaikkia ampujia. Tuskin edes testien tekijät tätä väittävät, kunhan tuovat omia kokemuksiaan esiin. Mielenkiintoisia sinänsä.
Mitä ammuntatarkkuuteen muuten tulee, niin hyvää osviittaa saa, kun seuraa minkälaisella kalustolla taulupuolen huiput niitä X:iä naputtavat. Absoluuttisen tarkkuuden lisäksi tarvitaan sitä ’robustisuutta’ l. kykyä ’sietää’ vähän epätäydellisempääkin suorittamista tarkkuuden romahtamatta.
01:35
19.12.2010
Offline
Tuommoisessa testissä minua kiinnosta lähinnä miten ja millaisissa olosuhteissa nuo testit on ammuttu;
Hyvässä valaistuksessa radalla ”fitapönötys”-asennnosta ennalta tiedossa olevilta matkoilta vai mahdollisimman vaihtelevista livemetsästystä mukailevista asennoista ja tilanteista. Siinä muuttuu hyvä ja kokenutkin ampuja ihan täystumpeloksi kun joutuu ampumaan esim istualtaan takaviistoon alas – ellei ole ollut niin nekku kaveri että on harjoitellut tämmöistäkin mahdollista livetilannetta ja sovittanut kamppeensa toimimaan myös niissä…
02:00
18.3.2008
Offline
Kiul kirjoitti:
Mielenkiintoistahan testeissä oli kommentit siitä, että nuoli on jo lähtenyt ennen kuin ’kerkeää mitään tehdä’, joka minusta kuulostaa ikään kuin jälkipidon ’vastaiselta’ kommentilta. Taidettiin todeta jotain sellaista, että ei kerkeä olkapää putoamaan yms.. Kuitenkin jälkipidon merkitystä ei tosielämässä voi turhan paljoa korostaa hyvän tarkkuuden yhtenä edellytyksenä.
Sama juttu oli myös jännevälin merkitystä koskevassa osiossa, jossa siinäkin sanottiin, ettei ampuja ehdi tehdä virheliikkeitä, ennen kuin nuoli on jo taipaleella. Mutta entä, jos kahvaote aiheuttaa vääntöä? Ei tämä näkyisi hidastusvideossa millään tavalla, ja videon avulla tulosta kuitenkin perustellaan. Eli jälleen herää kysymys, jos olisi huonommat ampujat asialla epätäydellisemmällä kahvaotteella, näkyisikö silloin jännevälin vaikutus sen suuntaisesti, kuin perinteisesti on ymmärretty.
Jännevälistä on tietysti kiinnostava myös tämä juttu ja siinä käytetty ”dynaamisen jännevälin” käsite:
http://www.rajajousi.fi/jousit…..evali.html
Itse asiassa tuossa jenkkitestissäkin olisi pitänyt ensin mitata testattavien jousten dynaamiset jännevälit
Mitä ammuntatarkkuuteen muuten tulee, niin hyvää osviittaa saa, kun seuraa minkälaisella kalustolla taulupuolen huiput niitä X:iä naputtavat. Absoluuttisen tarkkuuden lisäksi tarvitaan sitä ’robustisuutta’ l. kykyä ’sietää’ vähän epätäydellisempääkin suorittamista tarkkuuden romahtamatta.
Kalusto ei kuitenkaan (tietenkään) ratkaise kaikkea ja kiinnostavaa onkin ollut kuulla näistä viime kesän tuloksista, joissa metsästysjousella on oltu kärkisijoilla ”TV-antennimiehiä” vastaan esim. Kullamaa Vibufestivaalilla Virossa (Arzaanin voitto, Eklund kolmas) tai FFAA:n kisoissa (ainakin Rutonenhan pärjäsi tuolla hyvin).
Varjaagille testiolosuhteista, näin sanotaan jutussa: ”We launched more than 10,000 arrows to nail down what really works. Not theoretically or in a laboratory—but for flesh-and-blood bowhunters in the field.”
Eli ulkoradalla, varmaankin ”fitapönötysasennoista”.
Ammuttujen nuolten määrä on sen verran suuri, että vaikka tätä ei voikaan pitää tutkimuksena, on satunnaisuuden vaikutusta saatu jo noilla laukausmäärillä aika hyvin pois.
02:14
19.12.2010
Offline
”Dynaaminen jänneväli” !
Siinäpä se sitten on…
02:39
18.3.2008
Offline
Varjaagi kirjoitti:
”Dynaaminen jänneväli” !
Siinäpä se sitten on…
Ihan järkeenkäypä tuo käsite on: määritetään se etäisyys rungosta (kahvan pohjasta), jolla nuoli todellisuudessa irtoaa jänteeltä. Nykyaikaisissa jousissa käytetyt jännestopparit ja suurempi jänteen jännitys lepotilassa saavat aikaan sen, että vaikka jousen jänneväli (staattinen, eli perinteisesti mitattu) olisi lyhyt, voi tämä dynaaminen jänneväli olla kuitenkin pidempi kuin esim. vanhemmassa pitkän jännevälin jousessa, jossa jänne voi käydä varsin lähellä runkoa, ennen kuin nuoli irtoaa jänteeltä. Eli jos uskotaan jännevälillä ylipäätään olevan merkitystä, pitäisi vertailla näitä dynaamisia eikä staattisia jännevälejä.
Dynaamisen jännevälin mittaustulokseen luulisi olevan vaikutusta myös nokin tiukkuudella.
Kunnon välineurheilunettispekulaatiota 
03:03
21.11.2008
Offline
Komppaan Kiulin kommentteja.
Jos joku väittää, ettei jännevälillä ole merkitystä, niin miksi jampat, jotka ampuvat ihan oikeasti jousella, eivät ammu lyhyellä jännevälillä? Jos kuvitellaan, että nuolen irtoamiseen jänteeltä saadaan etua jännestopparista, niin pitkänjännevälin etuhan pysyy lyheen verrattuna vakiona, kun molemmissa on stopparit.
Sinänsä huvittava kommentti, ettei käsi ”ehdi tehdä mitään, ennen kuin nuoli on lähtenyt”. Luoti puolella painotetaan jatkuvasti jälkipidon tärkeyttä, ja tuo kuula lähtee kivääristä, pistooleista, kaliberista riippuen kuitenkin aika paljon liukkaammin, kuin nuoli jousesta. Taitaa tuo testi kuulua taas sarjaan ”netistä katottua ja kaverista kuultua mutua”.
04:21
31.1.2006
Offline
Minua häiritsee näissä ’tuloksissa’ pelkän keskiarvon käyttäminen referenssinä. Sehän kertoo sen keksiarvon, mutta ei hajontaa, joka on ainakin yhtä tärkeä tieto. Lisäksi simppelin varianssianalyysin teko kertoisi onko eri tavoilla oikeasti tilastollista eroa.
Kyllähän nuo, jotka oikeasti treenaavat jousella, pitävät jälkipitoa tärkeänä, ei siitä taida epäselvyyttä olla. Siitä voidaan sitten keskustella, mikä on se ’mekanismi’, jolla jälkipito ’toimii’.
Tuossa testissä testattiin ’pitkiä ja painavia’ stabeja versus lyhyet. Minua huvitti tuo maininta ’painavasta stabista’, vaikka eivät ne pitkät stabit pyri mitenkään painavia olemaan. Ennemminkin päinvastoin, rakenteesta tehdään mahdollisimman kevyt, jotta paino pitkänäkin pysyy kurissa. Tosin kaverit ei nyt muutenkaan analysoineet näitä testaamiaan juttuja ’teoriatasolla’ sen enempää.
Mitä tuohon ’dynaamiseen jänneväliin’ tulee, niin sen varaan ei kannata paljon laskea kun verrataan saman ikäpolven ja kehitystason jousia. Niissä erot ovat marginaalisia. Tietysti, jos verrokkeina on vanha Impulse ja uusi Spyder, niin eroja varmaan syntyy…. 
04:26
19.12.2010
Offline
Nyt täytyy ihan hooMoilasena kysyä: Onko niitä olemassa semmoisia taljoja joissa ei ole stoppareita? Sen ymmärrän että niitä on ollut joskus vuosina kirvesjakypärä…
Jos nyt sallitaan pieni offtopikki niin ei se ihan merkityksetön tuo jänneväli ole vaistopössyköissäkään – nuolihan on niin kauan kiinni jänteessä kunnes se, siis jänne, lähtee taaksepäin ja joka kerta kun jänne osuu rannesuojaan (tai vaatteisiin) nuoli on siinä kiinni ja saa enempi tai vähempi ylimääräistä sivusuuntaista vipausta peräpäähänsä…
04:32
31.1.2006
Offline
Onhan niitä:
http://www.hoyt.com/compound_bows/
Sieltä alareunasta löytyy niitä vakavaan ammuntaan tarkoitettuja vehkeitä. Näyttäisi niissä olevan ATA rajana n. 35″, jonka yläpuolella ei stoppareita vakiona ole ……..
04:36
18.3.2008
Offline
Varjaagi kirjoitti:
Nyt täytyy ihan hooMoilasena kysyä: Onko niitä olemassa semmoisia taljoja joissa ei ole stoppareita? Sen ymmärrän että niitä on ollut joskus vuosina kirvesjakypärä…
On, esim. PSE Rally. Harvinaistahan se jännestopparin puuttuminen vakiovarusteista kuitenkin nykyisin on.
04:44
22.9.2008
Offline
Aloitin tämän jousihullutuksen 8 tuuman jännevälisellä jousella. Ammuin sillä pari vuotta aika ahkerasti. Sitten seuraavalla 7 tuumaisella kolme vuotta ja nyt 6 tuumaisella. Parhaiten osun omasta mielestä tällä nykyisellä. Toki siinä on stopparit ja parhaat kilkkeet muutenkin. Lyhyt jänneväli 5-5,5 tuumaa ja wiskerin hylly voisi olla aika haastava yhdistelmä ainakin minulle. Tuossa 8 tuuman jousessa minulla oli wiskerin hylly ja sen huomasin jo silloin, että on hyvin tarkka siitä jälkipidosta. Jousen kahva oli aika paksu ja se ”houkutteli” pitämään ”pistooliotteella” kiinni. Siitä seurasi niitä huonoja laukauksia. Ehkä sitä on liikaa korostettu tuota ison jännevälin tuomaa etua. Dynaamisen jännevälin vaikutus on se olennaisin muuttuja.
05:07
10.10.2009
Offline
Moi.
Lisää suolaa soppaan
– lyhyt stapi, monet mallin vain värinänvaimentimia
– pitkä stapi, hidastaa kiertoliikettä lepokitkan ansiosta
– jännetopparit–> mainosmiesten hömpötystä ( käyttikö olympia voittaja ) ?
– kun jänne osuu käteen se on palaamassa taaksepäin ( sormilaukaisu jouset )
Kevyt jousi alttiimpi virheille, pieni lepokitka. Mettäjousiin tehty kompromissejä paljon johtuen erilaisista ampuma asennoista ja matkoista. Lyhyemmät jänteet, kovemmat paunat jne.
Jos hajonta olis ilmoitettu–> niin 1 nuoli / kokeilulaite olis riittänyt samaan lopputulokseen ( kun ei tiedä mitä tilastollista laskenta mallia on käytetty)
-pekka-
05:49
18.3.2008
Offline
pe.kka kirjoitti:
– lyhyt stapi, monet mallin vain värinänvaimentimia
Totta.
– pitkä stapi, hidastaa kiertoliikettä lepokitkan ansiosta
Vai pitäisikö puhua hitausmomentista.
– jännetopparit–> mainosmiesten hömpötystä ( käyttikö olympia voittaja ) ?
Taljoilla ei ammuta olympialaisissa, mutta katsoin pari videota MM-tason ammunnoista ja eipä tosiaan näkynyt stoppareita. Ehkä ne eivät vain ole vielä hoksanneet etuja Tietysti stopparilla on sellaisia etuja, jotka eivät taulupuolella tule esiin, kuten laukaisuäänen vaimentaminen. Ja jänne ei niin helposti osu esim. pokakäden paksuun vaatetukseen (yksi seuramme jäsen muuten asensi stopparin tästä syystä seuramme taljaan – jänne osui muuten ranteeseen, vaikka jousen jänneväli taitaa olla 7″ luokkaa). Jos taas ajatellaan tuota dynaamista jänneväliä ja ylipäätään uskotaan jännevälin merkitykseen ampumatarkkuudelle, niin voisi tietysti kuvitella, että taulupuolellakin tuo olisi suosittu varuste… Esimerkiksi Hoytin mallistossa enemmistö tauluammuntataljoista on ilman stopparia.
Kevyt jousi alttiimpi virheille, pieni lepokitka. Mettäjousiin tehty kompromissejä paljon johtuen erilaisista ampuma asennoista ja matkoista. Lyhyemmät jänteet, kovemmat paunat jne.
Kuitenkin kohtuus myös jousen raskaudessa. Jos jouseen lisää liikaa massaa ajatuksenaan sen vakauttaminen, voi tähtäys tulla jo raskaaksi ja ampumatarkkuus kärsiä.
06:27
6.10.2006
Offline
Höh:-)
08:09
31.1.2006
Offline
Jännevälillä taidetaan saada jonkin verran sitä ’robustisuutta’ siihen ammuntaan. Dynaamisella jännevälillä taas ei taida olla mitään todellista merkitystä tarkkuuteen. Jännestopparin suurin ’ominaisuus’ on käytännössä melunvaimennus ja toissijaisesti sitten suojata rannetta lyhyen jännevälin jousissa.
Tuolla taulupuolella on nämä jousenviritysjutut dekadin edellä metsästyspuolta, mikä on hyvinkin luonnollista ampumamatkat ja kilpailun kovuuden huomioon ottaen. Kun ’leikkurin lennosta’ ei tarvitse välittää, niin jousta voi virittää muista lähtökohdista käsin tavoitteena mahdollisimman anteeksiantava viritys, joka ’sietää’ ampujan virheitä, mutta silti ’antaa’ kymppejä. Minä en siitä sen enempää ymmärrä, kunhan olen linssimiesten juttuja sivusta kuunnellut.
Niistä MM-videoista näkyy sitä kisakalustoa, jolla tulosta tehdään radalla. Se nyt vaan on sellaista kuin se on.
1 Guest(s)
