
Tietoisuus puun runkoon kiinnitettävistä kyttäyslavoista eli standeista on kasvanut. Lisätietoa kaivataan siitä, millaisia vaihtoehtoja löytyy kiipeämisen avuksi, tikkaiksi.
Monet metsästäjät tuntevat erilaiset ’standityypit’ ja useat ovat päässeet niitä kokeilemaan käytännössäkin. Kiivettävän standin kanssa ei erillisiä tikkaita tarvita, mutta kiinteämmin runkoon asennettavan kanssa apuvälineet ovat tarpeen.
Erilaisia tikkaita on maailmalla tarjolla runsaasti, mutta niiden saatavuus Suomessa on vaihteleva. Standien käytön …
Lisätietoa artikkeliin: Ameristepin Tree Step’pien valmistus on valitettavasti loppunut. Niitä voi kuitenkin vielä löytyä joiltakin jälleenmyyjiltä. Mikäli olet kiinnostunut, kannattaa toimia ripeästi.
Korvaava tuote voisi olla esimerkiksi Cranford Manufacturing Company, Inc:in valmistama EZY Climb Folding Rope Tree Step, http://www.ezyclimb.com/treesteps.shtml
Tilasin niitä itselleni kolme kappaletta kokeeksi. Kertoilen myöhemmin käyttökokemuksia.
06:32
4.1.2010
OfflineOon jo pidempään ihmetellyt tätä ständihommaa. En siksi, etteikö se olisi toimiva tapa metsästää, vaikka itse sitä olenkin vain haulikon kanssa harrastanut (myöhäisherännäinen kun olen ja edennyt perse edellä puuhun; ensin haulikko ja sitten vasta jousi). Ihmettely pohjautuu lähinnä erilaisiin ständeihin ja niille kipuamiseen, sekä siihen, kuinka paljon niihin pystyy käyttämään rahaa. Itse olen käyttänyt puussa killumiseen itsetehtyä ”keinua”, jonka tarkoituksena on olla mukavampi alusta istumiselle. Kiipeämiseen ja turvallisuuden varmistamiseen olen käyttänyt kiipeilyvaljas-nauhalenkki-sulkurengas-yhdistelmää, joka on varmasti huomattavasti turvallisempi, varmatoimisempi ja näemmä myös halvempi tapa liikkua puussa ylös-alas. Lisäksi kiipeilyvaljaita voi käyttää myös esim. katolla kun pudottelee lumia tms. joten ne ovat ehkä aavistuksen monipuolisemmat kuin ko. artikkelissa olleet erilaiset tikas-härpäkkeet. Vaikka voisihan nuilla artikkelin Climbing Stickseillä ainakin sitä lunta lapioida.
Perusperiaate on se, että itsensä kiinnittää kiipeilyvaljaisiin. Kiipeilyvaljaat kiinnitetään sulkurenkaalla nauhalenkkiin, joka kiepsautetaan puun ympäri ja uudelleen sulkurenkaaseen ja sitä kautta valjaisiin. Siinä on silloin periaatteessa sellainen paketti, jota ei saa puusta irti kuin moottorisahalla (tai avaamalla sulkurenkaan). Sitten puun ympäri toinen nauhalenkki, joka toimii paremman jalan alla ylöspäin polkaisemiseen. Näillä keinoin vuoronperään itseä ja ”jalkalenkkiä” siirtämällä noustaan puuhun helposti ja puun kuorta hajoittamatta. Ei tappeja, koukkuja, painavia tikkaita tms. Sitten kun sopiva korkeus on saavutettu apuköydellä nostetaan jousi ja keinu ylös ja kyttääminen voi alkaa. Jos haluaa perinteisellä ständillä istuskella, niin sekin onnistuu samalla tavalla, mutta lisäksi näin keinoin kiivetessä istuskelu on turvallista, kun valjaat estävät kaikenlaiset putoamiset kiihkeissä jahtitilanteissa.
Valjaat maksaa siinä 50€, sulkurengas 8€ ja nauhalenkki 7-10€ kpl, näitä kannattaa hommata kolme. Elikkäs koko paketin hinta 90€ ja tarvikkeet saa suomalaisesti kiipeilytarvikekaupasta. Voin opastella jos jotakuta kiinnostaa enemmän, vaikka en mikään jousimetsästäjä vielä olekkaan, mutta puuhun menemisen kyllä hallitsen ja painovoima on perinteisesti hoitanut alastulot.
02:41
19.3.2009
Offlinehood sanoi:
Ihmettely pohjautuu lähinnä erilaisiin ständeihin ja niille kipuamiseen, sekä siihen, kuinka paljon niihin pystyy käyttämään rahaa.
…
Voin opastella jos jotakuta kiinnostaa enemmän…
Haiskahtaa hieman trollilta, mutta kommentoin kuitenkin;)
Joitakin ihmisiä standien käyttöön kouluttaneena ja myös kiipeilyvehkeitä käyttäneenä minulle on selvää, että erilaiset ratkaisut toimivat eri ihmisille. Joillekin puuhun kiipeäminen jo itsestään on niin jännittävä juttu, että he kaipaavat kiinteitä portaita. Ja joidenkin fyysinen kunto ei salli paljoakaan ylimääräistä rehkimistä.
Ymmärrän kuvaamassasi tavassa puun ympäri valjaisiin kiinnitetin remmin tarkoituksen. Standien mukana tulevissa valjaissa on nykyään vakiona kaksi remmiä, joista toinen on tarkoitettu nimenomaan puun ympäri laitettavaksi ”turvanaruksi” nousu- ja laskuvaiheessa (ja toinen niskan takaa valjaista puuhun kiinnitettäväksi). Kaikkien tutustumieni standien kanssa (mukaanlukien kiipeävät standit) kanssa opastetaan käyttämään tuollaista puun ympäri kulkevaa turvanarua.
Voisitko kertoa tarkemmin miten itse puuhun nouseminen omalla tavallasi tapahtuu? Ymmärsin, että vain toisessa jalassa on nousua varten lenkki. Miten se on kiinni jalassa? Miten sitä siirretään ylöspäin noustaessa (tai alaspäin laskeuduttaessa)? Mitä toisessa jalassa on, vai sätkiikö se vain ilmassa? Vaatiiko menetelmäsi täysin oksattoman puun?
Mihin jalat tuetaan sopivan korkeuden saavuttamisen jälkeen? Pysyvätkö jalkalenkin varassa vai miten? Vaatiiko puulta oksia?
Puussa oleva ”keinu” kuullostaa korviini olemassaolevista standivaihtoehdoista lähinnä Tree Saddlelta, jossa on oman kokemuksen perusteella suhteellisen mukava istuskella. Oletko itse keinunut valjaissa istuen, vai onko keinusi joku muu väline, johon valjaiden kanssa siirrytään?
Sinänsä olen kyllä samaa mieltä, että kiipeilyvehkeistä kannattaa poimia mukaan toimivia. Niiden saatavuuskin on parantunut olennaisesti, kun ainakin tässä lähi-Prismassakin on kaytännössä kaikkea mahdollista siltä saralta.
Mikäli haluat, voisit varmaan kirjoitella tästä lyhyen jutun muutaman kuvan kera Jäkkärään? Nettiä käyttämättömät metsästäjäveljet ja -siskot voisivat olla kiinnostuneita vaihtoehdoista.
04:48
17.2.2006
OfflineNyt alkoi kiinostaa..
Onko Tree Saddlen + kiipeilytamineiden käyttö mahdollista siten, että voi pitää tavaroita (edes osaa) päällä, puuhun pääsee nopeasti (alle 5 min n. 3 m korkeuteen) ja siellä kanssa pystyy olemaan pitemmän aikaa? Ja jos joutuu kävelemään passipaikalle n. 800m, niin onko välineet mukava olla matkassa?
Aloin vaan miettimään kauriin yhteisjahteja ja hirvijahtia, jossa ylös pääseminen on aina turvallisuus tekijä. Ja miksei myös muita yhteisjahteja..
Saddle ”puetaan päälle”. Se on siis sekä turvavaljaat että istuin. Kulkee matkassa helposti ja on kohtuullisen mukava ”keinu” puussa.
Saddlen lisäksi et tarvitse välttämättä muuta kuin jonkun konstin nousta puuhun. Irtoaskelmat mahtuvat Saddlen taka- tai sivutaskuihin. Muita tamineita ei kiipeämiseen välttämättä tarvita. Saddlea voidaan tietysti käyttää myös tikkaiden kanssa. Harjoittelemisen jälkeen ei puuhun kiipeämiseen montaa minuuttia kulu.
Lumen pudottelemiseen en härveliä ole kokeillut – peltikatto hoitaa sen asian itsekseen 😉
05:20
4.1.2010
OfflineTässä nyt tulee kuvia kiipeämisestä. Laitan myöhemmin juttua siitä keinusta, jota itse käytän istuskellessani puussa. Puu, jota käytin kiipeämis-mallina oli oksaton kuusi. Halkaisija löytyy juuresta n. 30cm, kannattaa ottaa huomioon myös, että puu kapenee ylhäältä, joten jos oikein korkealle kiipeää saa nauhalenkki olla ”kireä” alhaalla. Käytin 120cm pitkiä nauhalenkkejä, mutta helposti voi käyttää myös 160cm pitkiä. Paras solmu, jolla lyhentää nauhalenkkiä on mielestäni kasisolmu tai kalastaja, jos jaksaa sellaista väkertää ilman hanskoja pakkasessa. Myös yhdistelmä 120cm + 60cm on toimiva, kun ylhäällä voi sitten irrottaa 60cm pitkän ja jatkaa 120cm pitkällä.
Itse en välittele oksista, koska jos niitä on tarpeeksi, en käytä varmistusta kuin vasta ylhäällä. Eli kiipeän oksia pitkin ja lopuksi laitan itseni kiinni puuhun. Yhden tai kahden oksan ohittaminen käy vielä jokseenkin nätisti, mutta jos oikein paljon joutuu oksia väistelemään tällä tekniikalla käy se pitkän päälle raskaaksi. Sen kyllä oppii kokemuksen kautta, että millaiseen puuhun kannattaa kiivetä. Harmi vain metsästyksen kannalta on, että hyvä passipuu saattaa olla juuri se alhaalta oksaton ja ylhäältä kovin oksainen. Itse pidän kipurajana n. 3-4m korkeutta, jonka yläpuolella en enää useinkaan ole varmistamatta itseäni, sen alla joskus tulee oltuakin.
Kannattaa ottaa huomioon myös sellainen juttu, että vaikka laskeutuminen tapahtuu toistamalla kiipeäminen päinvastaisessa järjestyksessä se on raskaampaa kuin ylöspäin meneminen. Eli ensimmäisellä kerralla kevyt kiipeäminen puun latvaan kostautuu raskaalla alaspäin tulemisella.
Tässä siis peruslähtökohta. Punainen nauhalenkki on se, jolla varmistetaan putoamiselta. Maassa oleva nauhalenkki laitetaan jalalle.
Tästä siis ponnistus, joka toistetaan aina uudestaan ja uudestaan punaisen (ylemmän/varmistavan) nauhalenkin nostamisen jälkeen.
Eli kun seistään alemman nauhalenkin varassa, siiretään ylempää nauhalenkkiä ylemmäksi. Sitten tiputtaudutaan/laskeudutaan punaisen nauhalenkin varaan ja nostetaan alempaa nauhalenkkiä ylöspäin, jotta päästään taas ponnistamaan ylöspäin.
Tätä ja edellistä toistamalla tapahtuu kiipeäminen. Kysykää, jos mietityttää. Metsästää en vielä huippuhyvin osaa, mutta kiivetä kyllä 😀
05:30
4.1.2010
OfflineAiniin. Sitten vielä kuva ”omista silmistä” katsottuna:
Ja oksan ohittaminen samalla tekniikalla:
Tuossa oksan ohittamisessa kannattaa tosiaan ottaa huomioon se, että ensin laittaa oksan yläpuolella olevan sulkurenkaan kiinni ja vasta sen jälkeen avaa alemman. Jos ensin avaa alemman ja sitten vasta laittaa ylemmän kiinni, tulee helvetillinen kiire ottaa oksasta kiinni ennen kuin putoaa. Oikeastaan nuo oksan ohittamiset on vaarallisimpia hommia tällä tekniikalla kiivettäessä, koska silloin joutuu irrottamaan varmistuksen. Toisaalta juuri oksan kohdalla on ns. tuplavarmistus, kun kahdella lenkillä ja sulkurenkaalla on puussa.
Aikaisemmassa listassa, johon kirjasin hintoja olisi muuten tietysti pitänyt laittaa kaksi sulkurengasta n. 10€ kpl. Kannattaa käyttää HMS- tai O- mallin sulkurenkaita, ehdottomasti mieluiten HMS, jos nyt ostelee. Terässulkurenkaat on painavampia, mutta käytännössä ikuisia, alumiiniset taas kevyitä, mutta ei kestä niin kolhuja. (muistaakseni yli 4m korkealta pudottamisen jälkeen pitäisi poistaa käytöstä, eli ei kannata pudotella korkealta).
06:03
15.7.2009
OfflineItse teen toisinaan kanssa tuota hommaa. Vaatii jonkinmoisen fyysisen kunnon. Useimpia ihmisiä hieman puuduttaa roikkua kiipeilyvaljaissa tuntitolkkuja. Istuimesta ampuminen on puolestaan tympeää. Kaarna rapisee puusta samaan malliin kuin remmiportaita kiinnittäessä. Oma kompromissi on kaksi nousukahvaa, jotka on kiipeilyn puolesta jo hankittu. Normaali itse tehty ständi ja 11mm staattinen köysi ständille tikkaiden korvikkeena.
Itse en kyllä näkisi ko hommaa suosittuna, kun kaikkia ei kiinnosta ottaa pikku alkulämpöjä ständille mennessä. Joitakin taas hirvittää tikkaiden kiikkuminenkin. Niitä sulkurenkaita saa alumiinisiäkin kyllä pudotella käytännössä miten lystää. Se 4m on markkinointikikka. Käytännössä ne kuluu loppuun hioutumalla köyttä vasten. Nauhatavara kannattaa uusia se haurastuu nopeasti kuten köysikin ulkona ollessaan.
Edit niihin nauhatikkaisiin kannattaisi muuten laittaa klipsit. silloin jo ensimmäisen nousun voisi varmistaa jollain 8.5mm jäätikkököydellä. Useinhan se ensinousu vedetään ilman varmistusta ihan turhaan.
08:59
4.1.2010
OfflineNo joops. Voisin sanoa, että on miehiä joilla on kuntoa ja sitten minunlaisiani, joille enemmän lämpöä aiheuttaa se, että raahaudun jonkinmatkaa kotoa metsään. En koe kiipeämistä läheskään yhtä uuvuttavana, kuin muutaman kilometrin kävelyä turpeisessa maastossa, saati hiihtämistä passipaikalle umpihangessa. En itsekään pidä valjaiden varassa roikkumisesta pidempää aikaa, selkä tulee kipeäksi ja paikat puutuu. Kyseessä on ennemminkin vaihtoehtoinen tapa kiivetä. Itse käytän kiipeämisen jälkeen passissa oloon keinumaista rakennelmaa, jonka päällä istuskelen. Varmasti mukavin ja ergonomisin passipaikka on kunnollinen tree stand- tyyppinen kiinteähkö istuin, mutta ehkä osakseen yritän itse pitää kustannuksiakin kasassa.
Jos on mahdollista/tarpeellista passittaa vain yhdellä kiinteällä paikalla, niin tekisin itse myös jonkinlaiset tikkaat, ehkäpä köysi-sellaiset. Laittaisin vielä niin, että tarvitsee jollakin vippaskonstilla saada ne tippumaan standilta alas, vaikka nuolella ampumalla johonkin, ettei väärät miehet käytä vaivalla tekemääni ständiä. Sitten jos tekee tikkaita jäätikkököysillä tai käyttää nousukahvoja kiipeämiseen, täytyy niillä jo olla muutakin hommaa kuin passailu, tai sitten pitää istua kolme senttiä korkeammalla kuin minä, vaikka nostaisin kaikki palkkarahat kerralla takataskuun.
Sulkurenkaista sanoisin vielä, että kysyttäessä tekisin niin kuin Suomen Kiipeilyliitto suosittelee, eli poistaisin käytöstä tiputellut, mutta en kyllä totuuden nimessä itse niin tee. On myös eri asia käyttääkö sulkurenkaita/köysiä/nauhalenkkejä sellaisissa tilanteissa, jolloin niihin putoaminen aiheuttaa oikeita rasituksia, vai killuuko vain puussa omalla painollaan. Joskus on tullut työn puolesta roikuttua korkealla, vielä niin että useat ihmiset ovat käyttäneet samoja varusteita ja silloin olemme hyvin tarkasti tiputellut poistaneet, mutta ne oli niitä aikoja kun kypärää pidettiin päässä. Hmm… se olisikin jo ajatus, että hirviporukassa passittajilla olisi pakko pitää punaista kypärää päässään, jos yli 60cm maasta kiivetään. Näin vakuutusmiehet jo työelämässä tuumivat, milloinkohan EU- tai vakuutus-purokraatit huomaavat tämän hullumaisen harrastuksen vaarat? Menee jo oikean extreme-urheilun puolelle.
Voisimme varmaan yrittää järjestää mahdollisuuden kokeilla erilaisia tapoja ja välineitä ihan käytännössä. Muuten tämä keskustelu jää monelle teoriaksi ja spekuloinniksi. Kokeilemisen jälkeen asiat yleensä konkretisoituvat paremmin.
Mietitään yhdessä miten tällainen mahdollisuus voisi järjestyä? Ainakin liiton kesäleiri voisi olla yksi helppo vaihtoehto. Tai toinen vaihtoehto voisi olla järkätä erillinen ”standipäivä”. Vähän samaan malliin kuin mitä tehtiin jokunen vuosi sitten Rämsöön suunnalla.
Ideoita?
04:54
17.2.2006
Offline08:28
4.1.2010
OfflineOlen sen luonteinen mies, ettei mulla ees pysy sopimukset muistissa, mutta mielelläni tulen näyttämään omia kiipeilytekniikoita puuhun menemiseksi sovitussa paikalla sovituin aikatauluin. Paras tilanne olisi se, ettei olisikaan ketään missään ja uutta koskematonta kesä-metsää paikalla, jolloin kerkeisi mominaisia puita käydä latvasta tarkastelemasta Ennen höiriköintiä.Pyrin tulemaan kaikkina mehdollisuuksineen paikalle, jos joku tälläistä tempausta esittelee.
Pluh. Jos joku tämän laiset kiipeilyvermaat itselleen ostaa, niin tahtoisin mielelläni tietää mitä on tullut ostettua ja millä hinnalla. Tämän lisäksi olisin erittäin kiinnostunut käyttökokemuksista, jotta osaan omia toimintojani kehittaa back to the future, vai miten sen nyt meni?
Myös muu info puussakiipeilystä olisi tervetullutta. Itse olen yrittänyt edulliusia tolppakenkiä saada, mutta taitaa olla sen verran vaikeaa, ettei halvalla ainakaan onnistu.
07:02
5.3.2009
OfflinePirun hyvä ja mielenkiintoinen aihe!
Jottai koulutusta tms. opastusta ihan vermehankintoja myören olisi hyvä tosiaan saada aiheesta!
Tollanen ”keinu” / saddle systeemi vaikuttaa järkeenkäypäseltä jos ei kiinteetä passipaikkaa / ständiä aio tai pysty väsäämään!
Paljonko sellatteet tolppakengät kustantaa, eli miten ”halpoja” mahtavat olla?
07:27
15.7.2009
Offline07:05
4.1.2010
OfflinePahoittelen kovasti tuota viestin tuplaantumista tuossa aikaisemmin ja hirveän huonoa kielellistä asua, ei tule toistumaan.
Ajattelin nyt laittaa kuvan siitä keinusta, jota käytän, eli tässä:
Eli puuhiun kiipeämisen jälkeen kiinitän itseni niin, että pystyn kömpimään keinun päälle istumaan, jolloin ei tarvitse istua epämukavissa valjaissa, vaan tuollaisella alustalla. Sopivan pituisten narujen itselleen sovittaminen vaatii kärsivällisyyttä ja uudelleen ja uudelleen solmimista. Yllättävän lyhyet kuitenkin. Jos joku tekee itselleen tuollaista niin oman persiin koko ratkaisee mitat. Itse tein keinun hitsaamalla huonekaluputkesta kehikon ja laittamalla itseporautuvilla vanerilevyn päälle. Vielä mukavamman istuma-asennon saavuttamiseksi voi laittaa paitaansa pienen lenkin tms. rinnuksen kohdalle, jolloin sen kiinnittämällä keinuun saa mukavan takanojan. Ensimmäisen kerran keinulla istuessaan tajuaa jujun. Voi tietenkin ostaa myös ns. ylävartalovaljaat, jotka tukevat yläruumista taaksepäin kaatumiselta.
Valjaiden ja muiden kiipeilyvermeiden hankinnassa varmasti parhaiten osaa opastaa alan ammattilaiset, eli kiipeilytarvikeliikkeen pitäjät. Mutta laitan tässä omista käytössä olevista kiipeilytarvikkeista vähän tietoa, jos joku niiden pohjalta saa lisää inspiraatiota. Valjaina käytän n. 45€ istumavaljaita, ryhmävaljaat ovat edullisempia, mutta myös epämukavampia päällä. Lisäksi puuhun kiivetessä mukana on 2(joskus 3) 10€/kpl ruuvillista HSM-tyyppistä sulkurengasta, erivärisiä olen ostanut siksi, että oksia ohitettaessa on helpompi olla sekoamatta. Nauhalenkkeinä käytän halvimpia mahdollisia 120cm lenkkejä, koska suomalainen mänty/kuusi/koivu on noin suurinpiirtein sille koolle sopivahko. Tarvittaessa liitan kaksi 120cm yhteen ns. leivonpää-solmulla joko 240cm pituiseksi tai tuplaamalla toisen (tuplaamalla se siis lyhenee) 180cm pituiseksi. Jos aina kiipeää samankokoisiin puihin on helpompi ostaa yhden koon nauhalenkkejä, joita tarvittaessa sitten yhdistelee.
Jos en olisi aikaisemmin ostanut nauhalenkkejäni kiipeilytarkoituksessa ja ostaisin niitä nyt puuhunkiipeämistä varten, ostaisin esim. bealin 26mm nauhaa (nimeättömästä suomalaisesta kiipeilytarvikkeiden erikoisliikkeestä) hintaan 1,60€/100cm ja solmisin niistä sopivia lenkkejä. Oikeanlainen solmu on kaksinkertainen kalastajansolmu (tuplafiskari) googgeliin kun laittaa kuvahakuun ”tuplakalastaja solmu” niin löytyy. Ja edelleen kaupassakin varmasti opetetaan jos on epävarma olo.
02:46
4.1.2010
OfflineNoniin. Selkä ja kädet olleet niin pahana, ettei ole pystynyt mitään tekemään vähään aikaan. Lekuri kuitenkin antoi toivoa, että selkä kuntoutuisi kesään mennessä sellaiseen malliin, että voisi jo jotain vähän kokeilla. Siitä intoutuneena on taas puuhun kiipeily alkanut kiinnostamaan. Vaikkei jousella pystykään ampumaan, niin täytyy jatkaa harrastusta ruutivehkeillä, kun siinä ei luupiikit niin mahdottomasti haittaa.
Oon tolppakenkiä rakennellut ja siinä samassa törmännyt internetin tuomiin mahdollisuuksiin, joten ajattelin jakaa muillekin.
http://www.sportclimbers.com/ on keksinyt kivan näköiset töppöset. Ajattelin, että rakentelisin tuollaiset itse, vaikka eivät nuo hinnan kiroissa ole tilaamallakaan. Mutta mukava näperrellä jotain selän parantumista odotellessa.
1 Guest(s)
Log In
Register






