04:12
10.9.2009
Offline06:11
8.1.2008
Offlinejos luotettavuutta/halpaa haluat niin punnuksilla vaan, juuri eilen mittasivat ennen kisoja pyssyt tarkastuksessa siten että ämpärissä oli 60lbs verran painoa. Jos painot nousee ennen kevennystä niin pyssyssä on liikaa paukkuja.
sinällään hauska että juurikin nuo kalleimat mittarit heittävät kuulemma kaikkein eniten (digitaaliset)
Joskus se yksinkertaisin on vaan paras ratkaisu.
07:01
31.1.2006
OfflinePaunamäärän voi hyvin mitata kalavaa’alla, jos vaan joku sen maksimin siitä näkee. Ymmärtääkseni testitulosten mukaan digitaaliset kalapuntarit ovat nykyisin hyvinkin tarkkoja, joka tapauksessa tarkempia kuin perinteiset jousikuormitteiset ’paunamittarit’. Voihan siihen mittariin käydä vakauksen hankkimassa.
Tuo ’hiekkaa sankoon’ on tietysti hyvä menetelmä sekin, mutta yhtälailla sekiin perustuu johonkin mittavälineeseen. Tämän mittavälineen virhe tulisi myös tietää. Yleensäkin, jos paunoja jossain mitataan, niin mittauksen tulisi ihan oikeusturvankin takia perustua vakaushyväksyttyyn mittavälineeseen.
08:00
17.12.2008
Offlineveikkaan Kiul, että se ämpärin paino (60lbs) on jollain tarkkuus vaa-alla mitattu joskus kun se on hyvin yleistä FITA kisoissa että tarkistetaan jousi että se on sääntöjen mukainen (jousi ei saa mennä vireeseen). Ja tosiaan ei ole syytä epäillä kisan järjestäjiä koska ovat tehneet vastaavaa hommaa jo vuosia… (ellei jopa kymmeniä vuosia). (tietysti grammojen heittoja voi aina tulla).
Ihan en ollut kyllä samalla Hetzin aaltopituudella ton oikeusturvan kans mutta tulkitsen sen vitsiksi? :)???
06:29
31.1.2006
OfflineMika S kirjoitti:
veikkaan Kiul, että se ämpärin paino (60lbs) on jollain tarkkuus vaa-alla mitattu joskus kun se on hyvin yleistä FITA kisoissa että tarkistetaan jousi että se on sääntöjen mukainen (jousi ei saa mennä vireeseen). Ja tosiaan ei ole syytä epäillä kisan järjestäjiä koska ovat tehneet vastaavaa hommaa jo vuosia… (ellei jopa kymmeniä vuosia). (tietysti grammojen heittoja voi aina tulla).
Ihan en ollut kyllä samalla Hetzin aaltopituudella ton oikeusturvan kans mutta tulkitsen sen vitsiksi? :)???
Minäpä veikkaan, että punnuksia ei ole vaaittu, mutta toivon olevani väärässä. Mitä oikeusturvaan tulee niin asiahan on oleellinen kilpailijan kannalta. Jos kilpailija on itse mitannut paunoiksi vaikkapa sen tasan 60, mutta kisaorganisaation punnus näyttää eri lukemaa, niin mistä tiedetään kumpaan uskoa? On helppo tietysti sanoa, että järjestäjän mukaan mennään, mutta jos säännöt sanovat 60, niin silloin pitää kisajärjestäjän vaa’an olla tarkka. Miten tarkkuus sitten todetaan? Joku uskoo valmistajan ilmoitusta, mutta todellinen ’totuus’ tulee oikeastaan vain vakauslaitoksen hyväksynnästä.
Minusta silloin, kun on näitä erilaisia vaatimuksia/mittauksia, niin mittalaitteiden tulisi olla hyväksyttyjä, oli kysessä sitten paunat tai nuolen nopeus tai mikä muu suure tahansa. Joku sattaa vielä muistaa, millainen farssi oli IFAAn Siuntion EM-kisoissa tehty nuolen nopeuskontrolli. Siinä meni muutaman osallistujan kisa ihan plörinäksi, eikä asiaa mitkään anteeksipyynnöt kisan jälkeen korjanneet. Yllättäen ei tuntunut oikein vastuunkantajaa siinäkään mittauksessa löytyvän …
FITA-puolella luulisi olevan vielä tarkempaa, vaan eppäilen, ettei sielläkään ole ’kruunattuja’ mittalaitteita. Se, että hommaa on tehty pitkään, on sitten oma juttunsa …
07:57
17.12.2008
OfflineKiul kirjoitti:
Minäpä veikkaan, että punnuksia ei ole vaaittu, mutta toivon olevani väärässä. Mitä oikeusturvaan tulee niin asiahan on oleellinen kilpailijan kannalta. Jos kilpailija on itse mitannut paunoiksi vaikkapa sen tasan 60, mutta kisaorganisaation punnus näyttää eri lukemaa, niin mistä tiedetään kumpaan uskoa? On helppo tietysti sanoa, että järjestäjän mukaan mennään, mutta jos säännöt sanovat 60, niin silloin pitää kisajärjestäjän vaa’an olla tarkka. Miten tarkkuus sitten todetaan? Joku uskoo valmistajan ilmoitusta, mutta todellinen ’totuus’ tulee oikeastaan vain vakauslaitoksen hyväksynnästä.
täshän puhutaan nyt kuitenkin fita säännöistä (toi 60 paunaa) (nopeusmittareiden kalibrointi jutuista en tiedä mitään).
niinhän toi menee että jos kisan järjestäjä mittalaite on sen ”60 paunaa” niin se on sen kisan sääntö ja kisailijalla pitäis olla sen verran alle ettei ne kisan järjestäjän punnukset nouse. jos epäilee kisajärjestäjän punnuksia tai omaansa niin vetää sitten paunat 50″ niin ei mene ainakaan yli. Ja niinkun yritin mainita edellises postaukses, Eihän täs gramman päälle voi pelata vaan tarkimmillaan kannattaa puolen paunan tarkkuudella.
nopeuteen vaikuttaa taas niin moni muukin tekijä että siihen on todella vaikea päästä edes 10fps tarkkuuteen kotota mitattuna tai kisapaikalla mitattuna kun tuuli sun muut jutut vaikuttaa kalibroinnista puhumattakaan, painoon se tuuli ei niinkään vaikuta 🙂
07:58
9.8.2010
OfflineKiul kirjoitti:
FITA-puolella luulisi olevan vielä tarkempaa, vaan eppäilen, ettei sielläkään ole ’kruunattuja’ mittalaitteita. Se, että hommaa on tehty pitkään, on sitten oma juttunsa …
FITA puolen tuomarikoulutuksessa suositellaan painoihin perustuvaa mittausta – vastaa tuota ämpärihommaa. Jos käytetään digivaakaa niin pitää katsoa että vaakaa ei yritetä huijata, niiden huijaaminen kun on helppoa pitämällä vedossa pieni vääntö jolla saadaan pari paunaa ’pois’. Vääntö saattaa tulla jopa vahingossa, ilman yritystäkin.
Tuomarisäännöthän menee periaatteessa siten että tuomari on oikeassa ja päätöksestä ei keskustella. Eli jos vaaka näyttää ylipaunoja niin sitten säädetään (tapahtui viime kesänä Seinäjoella SM-kisoissa …)
-Harri
11:50
31.1.2006
OfflineJoo, niinhän sitä säädetään …….
Itse olen sitä mieltä edelleen, että kun sääntöjen mukaista mittausta tehdään, niin punnusten tulee olla vakauslaitoksen ’leimaamia’. Lähtökohtaisesti mittauksen tulee olla tarkkaa, ei mitään ’puolen paunan’ juttua, ja kilpailijan tulee pystyä luottamaan mittauksen tarkkuuteen. Ajatus, että ’varmuuden vuoksi’ tulisi säätää paunat selkeästi sääntöjen sallimaa alemmas on oikeastaan sääntöjen ja niiden mukaan toimivien kilpailijoiden aliarvioimista. Liekö FITA miten määritellyt esim mittaustarkkuuden ja -tavan sekä tulosten ’tulkinnan’ tai ’lukemisen’?
03:52
30.1.2011
Offline07:03
17.12.2008
OfflineKuhmon Ahma kirjoitti:
Jos ei mittalaitteet ole kalibroitu, niihin ei voi luottaa! Kummallista touhua jos virallisissa kisoissa tuomaroidaan väärien lähtökohtien perusteella
Kaikki jouset tulisi mitata samalla tavalla ja kalibroidulla mittalaitteella.
ei voi yleistää jos parissa kisassa on niin käynyt ja kuinka monta kisaa on järjestetty? vähintänkin joka viikonloppu. jos lasketaan molempien liittojen kisat. Inhimillisiä virheitä sattuu aina.
kyseisissä kilpailuissa kuitenkin kilpaillaan kuinka tarkasti ampuu eikä kuinka tarkasti mittalaitteet on kalibroitu.
07:49
31.1.2006
OfflineMika S kirjoitti:
Kuhmon Ahma kirjoitti:
Jos ei mittalaitteet ole kalibroitu, niihin ei voi luottaa! Kummallista touhua jos virallisissa kisoissa tuomaroidaan väärien lähtökohtien perusteella
Kaikki jouset tulisi mitata samalla tavalla ja kalibroidulla mittalaitteella.
ei voi yleistää jos parissa kisassa on niin käynyt ja kuinka monta kisaa on järjestetty? vähintänkin joka viikonloppu. jos lasketaan molempien liittojen kisat. Inhimillisiä virheitä sattuu aina.
kyseisissä kilpailuissa kuitenkin kilpaillaan kuinka tarkasti ampuu eikä kuinka tarkasti mittalaitteet on kalibroitu.
Tuota … voitko mainita yhden kisan, jossa mittalaitteet/punnukset on tarkastettu ja mahdollisesti kalibroitu vastaamaan sääntöjen vaatimuksia?? Jos voit, niin kerrotko, miten tämä on tehty ja kenen toimesta? On kuitenkin niin, että kilpailijalta voidaan evätä osanotto kilpailuun tämän sääntöihin perustuvan mittauksen perusteella ja tällöin on voitava luottaa siihen, että mittaus on oikein tehty asianmukaisilla välineillä eikä ’sinnepäin’. Mielestäni kilpailijalla tulee olla myös oikeus nähdä ne dokumentit, joilla mittausvälineen/punnuksen tarkkuus on todennettu.
05:18
31.1.2006
OfflineKäsitääksemi absoluuttista tarkuutta ei ole olemassakaan, vaan aina on olemassa jokin toleranssa.Toleranssi voi olla joko +/- jotain, tai – jotain… tai tässätapauksessa + jotain. Tämän toleranssin tuomari päättää siten ettei kilpailija joudu kärsimään kenties epätarkasta mittalaitteesta johtuen. Kilpailijan osumatarkkuudelle ei ole käsittääkeni suurta merkitystä onko jousi 58 paunaa vai 62, jos nuolet sopii ko. paunolle. Max 60 paunan sääntöhän on lähinnä sitävarten että kilpailun järjestäjillä olisi tieto miten vahvojen aseiden nuolet taustojen tulisi pysäyttää. Eli FITAkisassa ampuja saa ampua aina jos hänen jousensa on max. 60 paunaa. Jos näin ei ole, on kilpailijalla mahdollisuus tehdä protesti jonka kilpailun jyry käsittelee. Kilpailun jyry käsittelee ja päätää asian ennen kilpailua.
FITA Tuomari
Register
18
