Vuoden 2012 SJML Cup -kilpailukalenteri on valmis. Kahdeksan SJML Cup-kisan ja SM-kisojen lisäksi liiton muutkin tapahtumat löytyvät tapahtumakalenteristamme.
| 14.04. | Kaatajakisa, Espoo | [ kutsu, tulokset ] |
| 05.05. | ”Savolaisten kisa”, Lapinlahti | [ kutsu, tulokset ] |
| 19.05. | Jussi-Cup, Kauhajoki | [ kutsu, tulokset ] |
| 26.05. | Liminganlahti Cup, Oulu | [ kutsu, tulokset ] |
| 30.06. | Häjy Cup, Lapua | [ kutsu, tulokset ] |
| 21.07. | 3D-jahtikisa, Sievi | [ kutsu, tulokset ] |
| 28.07. | Lounais-Cup, Turku (HUOM: uusi paikka!) | [ kutsu, tulokset ] |
| 18.08. | Artemis-Cup | [ kutsu, tulokset ] |
| 25.-26.8. | SM-kisa (Ilmoittaudu) | [ kutsu, tulokset ] |
Kisakutsut tulevat sivulle heti kun…
10:25
31.1.2006
OfflineTuon rastin tarkoitus on antaa kisaajille käytännön kokemus ehdotetun ampumakokeen helppoudesta tai vaikeudesta.
Koska kyseessä ei ole virallinen koe, ei siitä (ainakaan tässä vaiheessa) saa suoritusmerkintää. Enkä osaa sanoa voisiko siitä saada jatkossakaan. Suomessa pitänee virallisen ampumakoesuorituksen hyväksyjän olla kurssitettu ja asiaan virallisesti valtuutettu henkilö.
11:49
31.1.2006
OfflineAri kirjoitti:
Tuon rastin tarkoitus on antaa kisaajille käytännön kokemus ehdotetun ampumakokeen helppoudesta tai vaikeudesta.
Koska kyseessä ei ole virallinen koe, ei siitä (ainakaan tässä vaiheessa) saa suoritusmerkintää. Enkä osaa sanoa voisiko siitä saada jatkossakaan. Suomessa pitänee virallisen ampumakoesuorituksen hyväksyjän olla kurssitettu ja asiaan virallisesti valtuutettu henkilö.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ampumakoevalvojat ovat nykykäytännön mukaan riistanhoitoyhdistyskohtaisia l. voivat/saavat valvoa kokeita vain siinä RHY:ssä jonka alueelle heidät on ’hyväksytty’. Koetilaisuudet on myös ilmoitettava etukäteen RHY:n toimesta ja ne ovat kaikille avoimia. Tämä siis jos puhutaan virallisista kokeista.
Tietysti hallitus voisi miettiä, josko tällä rastilla korvattaisiin, muuten kuolleeksi jäänyt, entinen koe:
”Ampumakoe
SJML johtokunta on kokouksessaan 16.8.2003 määritellyt ja 17.1.2004 tarkentanut seuraavan koejärjestelyn käyttöön otettavaksi “vapaaehtoisena Jousimetsästäjän Ampumakokeena".
Kokeesta voisi sitten halukkaille myöntää jonkinlaisen proopuskan pientä korvausta vastaan…
Hei, SJML hallitus teki vielä (saamansa palautteen perusteella) tarkennuksen vuoden 2012 SJML Cup-sääntöihin.
Kohta 4 alkaa nyt näin: ”Aikuiset miehet ja naiset ampuvat omissa luokissaan. Nuorilla tytöillä ja pojilla (alle 15v) on yhteiset vaisto- ja taljaluokat. Alle 10 vuotiaat tytöt ja pojat ampuvat kaikki yhdessä luokassa.”
Eli aikuisilla on neljä luokkaa (miehet/talja, miehet/vaisto, naiset/talja, naiset/vaisto), nuorilla kaksi luokkaa (vaisto, talja) ja lapsilla vain yksi.
07:23
31.1.2006
OfflineMoi.
Näinhän se on,että virallinen koe kulkee Rhy:n kautta.Hieman kiinnostaisi järjestely,jossa suoritettaisiin epävirallisia kokeita,joilla voitaisiin ehkä lievittää koe kammoa.Tällaisia liitolla on joskus ollutkin cup-kisojen yhteydessä.Autoilussakin inssiajoa jännitetään,mutta melkein kaikilla on ajokortti.
suvikunnas kirjoitti:
Hieman kiinnostaisi järjestely,jossa suoritettaisiin epävirallisia kokeita,joilla voitaisiin ehkä lievittää koe kammoa.Tällaisia liitolla on joskus ollutkin cup-kisojen yhteydessä.
Hokkus pokkus eli SJML Cup-säännöissähän on tänä vuonna seuraavanlainen kohta (korvaa pakollisen kaurisrastin):
”5.7 PAKOLLINEN AMPUMAKOERASTI
Kussakin SJML Cup -kilpailuissa on oltava yksi rasti, jossa ammutaan seuraavankaltainen ampumakoe: etäisyys 20 metriä, ympyränmuotoisen maalin halkaisija 23 cm, neljä (4) ammuttua taulukärjin varustettua nuolta, suoritusaikaa 90 sekuntia laskettuna ensimmäisestä nuolesta. Useampi ryhmän ampuja voi ampua yhtäaikaisesti, jotta rasti ei hidasta kilpailun etenemistä.
Mikäli kaikki nuolet ovat osuma-alueen sisällä, kilpailija saa rastista kolme (3) pistettä, muutoin nolla (0) pistettä.”
02:28
31.1.2006
Offline08:17
SJML hallitus
27.3.2011
OfflineMoro,
onneksi luin säännöt vielä kerran eilen ehtoolla. Ja onneksi oli tönäri käden ulottuvilla. Säännöissä todetaan että:
”Kilpailuissa käytettävän leikkaavan kärjen on oltava muotoaan muuttamaton ja terän takaosan ja nuoliputken on muodostettava vähintään 90 asteen kulma. Kärjen leikkaavan osan on oltava suurimmalta leveydeltään vähintään 22 mm ja pituudeltaan nuolen pituusakselin kohdalta mitattuna vähintään 22 mm.”
Totesin sitten, että työntömitta antoi kärjilleni (http://www.trophyridge.com/bro…..ate-steel/) pituudeksi ”vain” 20 mm mitattuna rungon kärjestä leikkuuterän loppuun. Mitä säännöissä tarkoitetaan leikkaavalla osalla, luulen sen tarkoittavan leikkuuterän pituutta nuolen suuntaisesti mitattuna? Tällöin esimerkkini kärjen pituus ei olisi enää kuin 13 mm…
No, osaltani tämä sääntöpykälä meinaa sitä, että cup-kisat jää käymättä
. En millään usko, että tällainen millimetripeli ainakaan madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan kilpailuja. Outoja on sekin, että mekaaniset leikkurit eivät ole sallittuja – olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja.
10:15
7.9.2005
OfflineMoro.
Ensinnäkin,suotta jäit kisasta pois.
Kisassa kuin kisassa on ammuttu leikkureita,eikä niitten kokoja olla mitattu.Tämä sääntö leikkureista on ollut sidoksissa kauris rastiin,jossa matka ilmoitettiin(18 ja 25).Tämä oli ns.testi tausta,josta kerättiin tietoa mm.harjoittelun määrästä,osumista tässä rastissa,harrastus ajasta ja välineistä.Nyt tämän kesän kisoissa tätä pakollista rastia ei enää ole.
Jos kyseessä vain on kiinteä leikkuri,niin ei hätää.
Leikkurisi on hyvin lähellä napin nitroa,jota todella moni käyttää kisoissa.
Millimetri pelistä ei ole kysymys.
-Perusteluja voin mekaanisen kiellolle esittää paljonkin.
esim.tasapuolisuus ampujien kesken,kannustaa säätämään jousensa käymään leikkureilla…
SJML:n kilpailuvastaava
Henri Harju
pastorisilli kirjoitti:
”Kilpailuissa käytettävän leikkaavan kärjen on oltava muotoaan muuttamaton ja terän takaosan ja nuoliputken on muodostettava vähintään 90 asteen kulma. Kärjen leikkaavan osan on oltava suurimmalta leveydeltään vähintään 22 mm ja pituudeltaan nuolen pituusakselin kohdalta mitattuna vähintään 22 mm.”
Tuon sääntöjen kohta voisi kaivata päivitystä, tai ainakin hieman sanamuotojen uusiksi miettimistä.
Siinä on varmaankin ollut tarkoitus, että ammutaan sellaisella leikkurilla, joka täyttää asetuksessa olevat metsäkauriin vaatimukset, eli vähintään 22 mm halkaisija. Tuo vaatimus täyttyy 7/8″ leikkurilla. Ultimate Steel antaa 1″:n halkaisijan, eli sikäli passaa kyllä.
Kärjen pituusvaatimuksessa taisi olla aikanaan ajatus, että terän kulma olisi 45 astetta tai loivempi. Liekö jyrkempiä juuri markkinallakaan?
Heka vastasikin tuon kiinteän kärjen käyttämisen syihin.
04:11
22.1.2012
Offline05:33
22.2.2010
OfflineHöh..koittakaa nyt hyvät harrastajat ymmärtää se kiinteän leikkurin pointti. Syy miksi nimenomaan SJML:n kisoissa ammutaan leikkureilla, on yksinkertaisuudessaan se, että tarkoitus on saada jousimetsästäjät ymmärtämään miten tärkeää on saada jousi oikein säädettyä, että sillä saa parhaan mahdollisen lopputuloksen.Kiinteä leikkuri kertoo kyllä karua totuuta jousen tilasta jos se ei ole säädöissään
Se että metsästää ja osuu avautuvalla/mekaanisella kärjellä, ei tarkoita sitä että se tekee kohteessaan parhaan mahdollisen tuloksen. Kun saa kiinteän leikkurin ja taulukärjen käymään OIKEASTI samaan pisteeseen, tarkoittaa sitä, että siellä kohteessa myös tapahtuu haluttu tulos. Voit esimerkiksi osua avautuvalla leikkurilla riistaan ja saada sen tapetuksi, mutta jos nuoli ei lennä oikeassa asennossa, tulee ennemmin tai myöhemmin eteen se päivä, kun uptusta ei saadakkaa tarpeeksi ja unelmien trofee juoksee verissään tavoittamattomiin. Kun jos nuoli on osuessaan vinossa se menettää huomattavan osan läpäisyenergiastaan.
Itse ihmettelin aikoinaan samaa asiaa kun aloin kisaamaan, osuin avautuvilla, mutten kiinteillä. Kun asia minulle selitettiin ja asian henkilökohtaisesti totesin(kokeneemmat opetti säätämään jousta) ei asian kanssa enää ongelmaa ollut. Metsästäessä, käytän molempia kärkityyppejä riippuen riistasta ja alueesta, yleensä mekaanisilla saa isomman haavakanavan ja näin myös monesti lyhyemmän pakomatkan.
Se on harrastajan laiskuutta jos ei osaa tai jaksa kiinteää terää säätää, jokainen sen oppii jos haluaa. Pakkohan se ei ole, mutta avautuva ei totuutta kerro, itse ainakin metsästän mielummin hyvin pelaavalla jousella ja valita tilanteeseen ja eläimeen sopiva kärjen, kuin että ei voi olla varma pelaako vehkeet. En ymmärrä miksi joku ei haluaisi että jousensa on parhaassa mahdollisessä tikissä???
Metsästyskisojen pointti on nimenomaan simuloida metsästystä ja erilaisia tilanteita. Mutta niin kuin edellä mainitsin, liiton pointti on myös viedä asioita eteen päin ja yrittää huolehtia siitä, että sen nimen alla käytävissä tapahtumissa oikeanlainen metsästysetiikka tulee esille. Mielestäni on eettisesti oikein, että jokainen jousimetsästäjä, kuului liittoon tai ei osaisi säätää jousensa oikein, niin että riista ei tarvitse kohdata poikittain lentäviä nuolia ja tylsiä teriä.(tylsiin teriin ei tarvitse tarttua, se oli vain lisämaininta)
Olipas henkevä lopputilitys, mutta näin minä asiasta ajattelen ja leikkurirastin tarkoituksen ymmärtänyt.
Arto Kangasmäki
07:48
31.1.2006
Offline02:47
SJML hallitus
27.3.2011
OfflineNo niin, saatiin aiheesta keskustelu aikaiseksi. En nyt kuitenkaan ihan purematta niele perusteluita sille, ettei mekaanisia leikkureita sallita. Jos jousi ei ole säädöissä niin eihän se jousi käy taulukärjilläkään eri matkoilta sivusuunnassa samaan paikkaan…ja eikös noissa kisoissa ammuta matkoja 1-45 metriä? Jousen säätämättömyyden pitäisi siis tulla muutenkin ilmi kuin laittamalla kiinteä leikkuri kärjeksi.
Mitä tulee sääntöjen mainintaan ”Kärjen leikkaavan osan on oltava suurimmalta leveydeltään vähintään 22 mm” niin minä luen tämän kohdan niin, että mitataan kahden kärjen välinen etäisyys ja sehän on ihan eri mitta kuin kolmiteräisen kärjen muodostaman ympyrän halkaisija. Kaksi- tai neliteräisten kanssa ei tällaista tulkinnallista epäselvyyttä ole.
04:41
21.11.2008
Offlinepastorisilli kirjoitti:
No niin, saatiin aiheesta keskustelu aikaiseksi. En nyt kuitenkaan ihan purematta niele perusteluita sille, ettei mekaanisia leikkureita sallita. Jos jousi ei ole säädöissä niin eihän se jousi käy taulukärjilläkään eri matkoilta sivusuunnassa samaan paikkaan…ja eikös noissa kisoissa ammuta matkoja 1-45 metriä? Jousen säätämättömyyden pitäisi siis tulla muutenkin ilmi kuin laittamalla kiinteä leikkuri kärjeksi.
Mitä tulee sääntöjen mainintaan ”Kärjen leikkaavan osan on oltava suurimmalta leveydeltään vähintään 22 mm” niin minä luen tämän kohdan niin, että mitataan kahden kärjen välinen etäisyys ja sehän on ihan eri mitta kuin kolmiteräisen kärjen muodostaman ympyrän halkaisija. Kaksi- tai neliteräisten kanssa ei tällaista tulkinnallista epäselvyyttä ole.
Kiinteällä leikkurilla saadaan jousen säätämättömyys parhaiten esille (ei tähtäinten säätämättömyys, vaan jousen ja nuolihyllyn säätämättömyys). Jos jousi ja nuolihylly on säädetty jo melkein kohdalleen, saat taulukärjen lentämään jo niin hyvin, ettet huomaa säätöjen pientä virhettä taulukärellä, eri matkoiltakaan ammuttaessa. Mutta kiinteä leikkuri paljastaa virheen armotta.
Moni sanoo, että ”kyllä minun jousi on säädöissä”, mutta kiinteäleikkuri kepinkärkeen ja keppi matkaan ja……. OHO, mitenkäs se nyt noin
?!?!
En ole mekaanisiakärkiä vastaan, sillä metsästän niillä kotimaassa kaikea muuta riistaa, paitsi majavaa. Mutta Cup kisojen ja jousen säätämisen kannalta, en näe mitään hyötyä sallia mekaanisten käyttöä kilpailussa ”pakka silppurina”, koska mekaaniset leikkurit lentävät pääasiassa yhtä hyvin kuin taulukärjet. Mekaanisella leikkurilla ei leikkurirastin ”idea” käy ilmi.
Ja (t)arzanhan perustelikin jo aika hyvin syyn miksi jousen PITÄÄ olla säädettynä kohdalleen, joten ei siitä sen enempää……….
Jos ei tartuta ”lillukan varsiin”, niin taitavatpa kaikki markkinoilla olevat yleisimmät kiinteätleikkurit täyttää halkaisialtaan sääntäjen 22mm rajan
!
04:59
31.1.2006
OfflineJousen säätäminen ja kiinteällä leikkurilla nuolen lentäminen kunnolla on ihan OK peruste leikkurirastille, mutta ei nyt ihan kaikenlaisia perusteluita kannata tännekään raapustaa. Väite, että nuoli lentäisi ’vinossa’ tai ’poikittain’ mekaanisella leikkurilla eikä tunkeutuisi, jos lentoa ei ole kiinteällä leikkurikärjellä säädetty, on sitä ihteään. Tällaisen väitteen mukaan taulukärjetkin olisivat aina vinossa taustassa, jos jousi ei olisi aivan viimeisessä tikissä, mutta näinhän ei käytännössä ole joitakin erityisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Omien havaintojeni mukaan myös kiinteällä leikkurilla varustetut nuolet ovat taustassa suorassa vaikka osumapiste ei aivan samassa ole kuin taulukärjillä.
Asioita pitää ja kannattaa perustella, mutta ylilyöntejä kannattaa välttää; niistä ei ole kuin haittaa harrastukselle.
1 Guest(s)
Register