Log In
Register
01:21
SJML hallitus
13.1.2008
Offline
Asuttiinhan ennen luolissa…..
”Kehitys kehittyy” vai miten se sanonta menikään?
Eli kyllä 2″Blazer on kehytyksen huippulla ja ehdottomasti parasta mitä nuolen perälle kannattaa sijoittaa. Nyt puhutaan siis taljajousista.
Ja jos joku tuntee aerodynamiikkaa yhtään paremmin kuin minä, niin selittäkööt paremmin, jos olen väärässä.
Mutta kovemmilla nykyjousten vauhdeilla pienempi ohjainpinta (sulka) ohjaa nuolta yhtähyvin kuin iso sulka hitaassa vauhdissa.
Ja onhan se äänkin 2″ tuumasella hiukan pienempi kuin 4″ tuumasella (hiukka eri asia sit naisilla 
)
01:22
16.11.2010
Offline
Jenkit on aika suuruuden hullua kansaa imo, ja muutenkin siellä on niin huonot etiketit metsästykseen, että ns varmoja laukauksia ammutaan vissiin 10%. Täysin samaa on ruutipuolellakin sielläpäin.
01:45
31.10.2006
Offline
Sparrow kirjoitti:
Jenkit on aika suuruuden hullua kansaa imo, ja muutenkin siellä on niin huonot etiketit metsästykseen, että ns varmoja laukauksia ammutaan vissiin 10%. Täysin samaa on ruutipuolellakin sielläpäin.
Oman kokemukseni mukaan tämä on aivan yleismaailmallinen ilmiö..
05:27
19.12.2010
Offline
Minulle oli melkoinen yllätys kun radalla ammuttaessa kaveri oli sivussa etupuolella ja kommentoi nuolteni lentoääntä jonkinlaiseksi ”metalliseksi vihellykseksi”. Koska ampuessa ei saa mitään selvää lähteekö nuolesta lentoääni vai ei niin homman selvittämiseksi piti antaa jousi kaverille ja mennä ampumalinjasta sivuun kuuntelemaan… ja todellakin lentoääni oli/on yllättävän metallinen vihellys ja kuuluu selvästi.
Itse käytän pääasiassa luonnonsulkina 3″ shieldejä mutta saman tapainen ääni kuuluu muidenkin nuolten lennosta kun kuuntelee sieltä ”piipunsuun puolelta”. Sulan pituudella ja leikkauksella ei juuri ole vaikutusta ainakaan yli 2,5 tuumaisilla.
Mulla on yksi 3 nuolen setti missä on superpienet 30 milliset luonnonsulat jotka ovat takapäästään vain 10mm korkeat, siis huomattavasti pienemmät kuin 2″ blazerit – näiden lentoääntä ei ole tullut kuunneltua ne kun ovat vaan semmoiset uteliaisuudesta ajankuluksi värkätyt. Taulukärjellä osuu aivan yhtä hyvin kuin pidemmilläkin sulilla ja takovat samanlaisia mutta tietysti pienempiä ”mersunmerkkejä” paperitestissä mutta eivät sovelly leikkurikäyttöön.
Olen ollut jossain kisassa samassa ryhmässä Kiulin kanssa ja kieltämättä tuli ihasteltua ja hiukan ihmeteltyäkin hänen luonnonsulkanuoliaan mutta nätisti ne lensivät ja osuivat maaliinsa.
Ainakin vaistojousella luonnonsulka on märkänä ongelmallinen koska se kerää vedestä painoa ja osumisessa on havaittavissa selvää hajonnan lisääntymistä. Kaveri punnitsi käsittelemättömiä luonnonsulkanuolia kuivana ja märkänä ja tulos oli aika raju kun kunnolla märkä sulitus painoi n. 30 gn kuivaa enemmän. Jauheella käsitelty sulka ottaa vain 5-7 gn lisäpainoa joten ”puuterointi” kannattaa tehdä aika-ajoin.
Taljajousella ammuttaessa voi olla se ero että kovempi alkukiihdytys iskee sulista liiat vedet pois FOCcia häiritsemästä…
Onko lentoäänellä sitten merkitystä… sanoisin että taatusti on mutta kuka tietää tarkalleen että missä määrin…
06:45
10.8.2009
Offline
Varuillaan oleva eläin väistää kun jänne räpsähtää…mutta linnuissa olen huomannut että väistöliike on aina erilainen. Tämän uskoisin johtuvan linnun kyvystä erottaa lähestyvä lentävä esine. Onko se sitten näkö vai kuulo, en osaa sanoa.
10:56
25.4.2012
Offline
Nisäkkäitä kuvatessa huomaa reaktion erilaisuuden tilanteesta riippuen. Useimmiten kameran ääni saa eläimen katsomaan äänen suuntaan, pakoreaktio tuskin koskaan tulee ensimmäisestä äänihavainnosta, useasti päin vastoin. Liikkeessä olevat tuppaavat äänen havaittuaan pysähtyvän katsomaan äänen suuntaan, liikkeen havaitsevat sitten häipyvät sitäkin vikkelämmin. Jos taas saaliseläin on valmiiksi varuillaan, voi pako olla välitön reaktio. Jopa ruutiaseen laukaus saa toisinaan aikaan pysähtymisen ja huomion siirtämisen äänen suuntaan. Mielivaltainen väistö äänen perusteellahan voisi olla eläimelle kohtalokas, väistöliike ja pakohan voisi suuntautua jopa vaaran suuntaan! Linnuille tosin suhiseva nuolen ääni saattaa muistuttaa lähestyvän petolinnun lentoääntä, jota tietenkin olisi hyvä johonkin väistää!
06:38
6.10.2006
Offline
Meillä päin elukat reakoivat loppu peleissä samalla tapaa lähestyvän nuolen vihellykseen/jänteen napsaukseen.Joskus väistö yritys tulee ja joskus jähmetytään ja odotetaan,mutta yleensä reaktio jää meillä päin viimeiseksi,sillä epäonnistunut väistö täyttää pakastinta.
Ampuma matka vaikuttaa paljon siihen yrittääkö elukka väistää…Normi jousimatkoilla yleensä aina.
10:42
10.8.2009
Offline
Pohjalainen itsevarmuus saa saaliinkin nöyrtymään ja odottamaan kohtaloaan… Toisin kuin täälä savossa, puhutaan ensin nätisti ja jos ei suostu niin huomenna yritetään uusiksi.
10:42
10.8.2009
Offline
11:46
19.12.2010
Offline
”Pohjalainen itsevarmuus”… hmmmm no olkoon kommentoimatta…
Eläinten reagointi vaaroihin on aika mielenkiintoista ja muuttuu iän myötä. Yksi nuoren yksilön reagointitapa on jähmettyminen matalaksi sille paikalle missä vaara on havaittu tai emo on siitä varoittanut.
Entisaikaan, siis ainakin näillä seuduin, ovat pyytäneet aljojäniksiä siten että on heitetty jokin esine pakenevan jäniksenpojan yli. Vaikka jussinpoika juoksisi paljaalla asfaltilla niin se jähmettyy heti pieneksi keräksi paikoilleen ja on valmis poimittavaksi. Viime kesänä otin ajankuluksi kiinni rusakonpoikasen pihanurmikolta heittämällä sen yli lippiksen ja toisen jähmetytin asfaltoidulle pihatielle Iltasanomalla. Pikku rusakko makasi paikoillaan puolisen tuntia ennen kuin lähti hipsimään. Tämä reagointitapa on ilmeisesti suojautumista peto- ja haaskalinnuilta – kun ei pääse vielä juoksemalla pakoon niin jähmetytään liikkumattomaksi niille sijoilleen ja toivotaan parasta…
Semmoinen 25 senttinen jussi ei enää tottele lippalakkia vaan heittää vihaisesti kakkosta silmään…
Kohti tuleva nuolen lentoääni voi tosiaankin olla linnulle ja pienemmille nisäkkäille merkki syöksyvästä petolinnusta ja reagointi voi olla salaman nopeaa.
12:37
2.11.2009
Offline
Hyvä keskustelu. Tämän pohjalta pystyy ymmärtämään pohjoista pyyntikulttuuria, ja siihen oleellisesti kuuluvan koiratyypin työskentelytyyliä. Pystykorvaisten historia ulottuu hyvin kauas tuliaseiden aikakautta kauemmas. Nuo koirat tuskin olivat kuulleet liittojen rotumääritelmistä, ja esi-isiä tuskin olisi kiinnostanut nykyisenkaltainen liittotouhu ja ”herrasmiesurheilu”. Se työskentelytapa on tässä se homman juoni, ja se poikkeaa oleellisesti muista alkuperäisistä koirametsästyskulttuureista. Se on suoranaisnen kansallisaarre ja elävä muinaismuisto. Tätä ei vain monikaan ulkopuolinen suomessa ole ymmärtänyt.
Jotenkin olen huomannut, että metsästysaseen luotia huomattavasti hitaampi projektiili ja tietynlainen riistatyöskentely kun sopii oikein hyvin yhteen. Niinkuin hansikas käteen.
Kun on pyydetty, niin yritän jostain löytää aikaa väsätä jäkkärään jutun Pystäri-Jousi yhdistelmästä. Tässä on hyvä kohta hieman valottaa, miksi jousi on vienyt totaalisesti paikan innokkaan pystärimiehen ykkösaseena.
Tässä on vähän kiireitä, joten ei kerkiä hirveästi jaaritella. Oli vain pakko kommentoida kun on niin hyvä sauma.
Most Users Ever Online: 540
Currently Online:
14 Guest(s)
Currently Browsing this Page:
1 Guest(s)
Top Posters:
heka: 1024
Arzaan: 933
Kiul: 854
Arto_Y: 741
Pikkuhannu: 621
timo levä: 580
Piedro: 573
Mika_R: 528
Antti Saarenmaa: 463
jonex: 379
Member Stats:
Guest Posters: 0
Members: 3337
Moderators: 0
Admins: 2
Forum Stats:
Groups: 6
Forums: 37
Topics: 4562
Posts: 27131
Newest Members:
haniskanen71@gmail.com, Jaanis, PulleaPoni, apa_02, JuhaOllo, Jousimies_75, 1juhametsamaki, tloGOAT, Rudolf87, vk00Administrators: ylläpitäjä: 236, Ari Kontiainen: 1090
