Kuinka sinä kehittäisit jousimetsästystä?|Sivu 2|Yleistä|SJML keskustelufoorumi|jousimetsastys.fi

Vähän vain tulee jousimetsästystä kehittäviä ideoita??? :-

Jotenkin kyllä ymmärsin PenaKn viestin toisin ja että kyselyssä olisi hyvinkin monenlaisia ehdotuksia. Ehkä ymmärsin väärin?

Itse otin kantaa lähinnä itse kyselyyn ja sen aihealueisiin ja rakenteeseen. Ne ehdotelmat ovat sitten siellä kyselyn vastauksissa.

Varjaagi kuvasi hyvin tuota yleistilannetta jousimetsästäjien järjestäytymisen osalta. Useimmat jousimetsästäjät eivät tarvitse liittoa tai paikallisseuraa mihinkään. Pienen alkuopastuksen jälkeen useimmat pääsevät hyvin alkuun ja puitteet löytyvät sitten 'omasta takaa' oman seuran maiden muodossa. Paikallisseura tarjoaa sitten halukkaille sen samanhenkisten sosiaalisen yhteyden ja mahdollisesti jotain harjoitteluun liittyviä faciliteettejä. Osalle meistä myös asian eteenpäin vieminen on 'sydämen asia', jota toteutetaan paikallisseuran kautta. Liiton rooli on lähinnä ideologinen ja harva rivimetsästäjä tuntee sitä tarvitsevansa kuten hyvin huomaa kun vertaa liiton jäsenmäärää harrastajien kokonaismäärään. Kokonaisuuden kannalta on erittäin hyvä, että jousimetsästäjiä on mahdollisimman runsaasti tavallisten seurojen jäseninä. Näin saadaan jousimetsästys mahdollisimman hyvin integroitua osaksi normaalia metsästystä. Ikään kuin ' business as usual' tyyppinen tilanne.

Noin puolet kaikista metsästäjistä on SMLn jäseniä. Monet näkevät tilanteen varmasti niin, että olemalla sen jäsen seuransa kautta on järjestäytymisaste riittävä. Näyttihän tuo Hiidenmieskin poseeraavan jousen kanssa Jahdin pääkirjoitusjutun yhteydessä l. Etujärjestö näyttää vastaavan tähänkin tarpeeseen.

Yksi asia minua tämän hankkeen tähänastisten töiden jälkeen (haastatellut kasvotusten "järjestökonkareita"/"prona" ja "paperinpyörittäjinä" itseään tituleeraavia) kuitenkin tässä avaamassani keskusteluketjussa kummastuttaa yksi asia; minulle paisaa sellainen arvio, että tavallinen jousimetsästäjä ei littoa tarvitse.

Itse näen asian näin: jousimetsätyst ei olisi Suomessa nykyisessä nosteessa, ellei SJML ja sen aktiivt olisi tehneet vuosikymmeniä uhrautuvaa työtä asioiden nykyisen tilan eteen. Noste ei pysy iankaiken itsestään ja jousimetsästyksen edistämistyön onnistuneisuus ratkaisee, miten laji kehittyy jatkossa.

Jos viittat tuohon omaan kommenttiini, niin ehkä oikea muotoilu olisi ollut : 'tavallinen metsästäjä ei koe liittoa tarvitsevansa'. On selvää, että haastattelemalla järjestökonkareita tulee liiton rooli korosttetusti esiin. Jalkautumalla kansan pariin voi tulla sitten muunlaisiakin painotuksia.

Mitä nosteeseen tulee, niin siinä varmasti on eri liitoilla oma osuutensa. Nyt ollaan omasta mielestäni kuitenkin sellaisessa tilassa, että monella alueella paikallisseurat tekevät sen suurimman työn nosteen pysyvyyden ja kasvun eteen. Työ tehdään pitämällä esittelytilaisuuksia pakallisissa 'pippaloissa', markkinoilla, metsästysseurojen perhepäivillä, vuosikokouksissa, kesäjuhlissa, pitämällä esittelytilaisuuksia henkilökohtaisella tasolla jne.. Sanalla sanoen hommaa tehdään ruohonjuuritasolla. Monet seurat ovat myös kehittäneet taidollisia ja materiaalisia valmiuksia sellaiseksi, että liittotason tukea päivittaäiseen toimintaan ei tarvita ja jos tarvitaan se jakautuu sitten SJML:n, PML:n ja SML:n osalle aina kulloisenkin tarpeen mukaan. On huomattava, että liittotasolla on toimijoita enemmön kuin pelkkä SJML. Osa paikallisseurroista toimii tiiviisti SJAL:n jäsenseurojen kanssa yhteistyössä tai yhteydessä. Paikallisseurojen vahvistuessa liiton rooli päivittäisessä toiminnassa heikkenee ja nykyisellä järjestörakenteella, SJML on henkilöyhdistys, on vaikeaa kuvitella, että likimainkaan edes kaikki paikallisseurojen jäsenet tuntevat tarvetta liittyä liittoon. Järjestömallista johtuen myöskään seuroilla ei ole kovin suurta intressiä osallistua liittotason päätöksentekoon – sadan jäsenen seuralla on sama painoarvo liiton kokouksessa kuin yksittäisellä jäsenellä. Tämä kiinnostuksen puute näkyy hyvin liiton vuosikokousten osallistujamäärässä. Olen ollut joissakin vuosikokouksissa, joissa osanaottajia on reilusti vähemmän kuin oman paikallisseuran kokouksessa. Nykymallilla SJML jää valitettavasti monelle potentiaaliselle jäsenellä etäiseksi yhdistykseksi 'siellä jossain'. Paikallistasolla hommaa kyllä viedään eteenpäin aktiivisesti, mutta tämä tapahtuu 'rakkaudesta lajiin' , ei rakkaudesta liittoon.

Sitten vielä: kun tämä on käytännössä julkinen foorumi, koitetaan pitää keskustelu tiukkana, mutta asiallisena ja annetaan meistä sellainen kanssa-ihmisiä kunnioittava kuva kuin jousimetsästäjä sydämessään haluaa antaa 😉

Tähän lisäsin, että olisi toivottavaa, että tästä ei muodostuisi 'hallitus vastaan muut' keskustelu, jollaisiksi aikaisemmat kehityskeskustelut ovat tupanneet muuttumaan. 8)

Toimintaympäristössä tapahtuu varmaan monenlaisia muutoksia. Pääosin tietysti säädösten muodossa, kuten valmisteilla oleva metsästyslainsäädännön uudistus osoittaa. Sieltä on tulossa jotain hyvää, jotain byrokratiaa ja jotain rajoituksia. Yksi trendi on EU-tason pyrkimys säädellä käytettävää 'kalustoa'. Meille tämä näkyy ennenkaikkea valitettavana varsijousen kategorisena kieltona, mutta muitakin 'uhkakuvia' on. Osa lainsäädäntövalmistelua on 'kivuton ansastus' -sääntely, joka tulee vaikuttamaan loukkupyyntiin loukkujen tyypitysvaatimusten ym. kautta. (sivumennen sanoen sekä SML, että SJML ovat FACEn kautta olleet tätä sääntelyä edistämässä) Julkisuudessa on puhuttu itselataavien aseiden kiellosta ym.. En pitäisi ihmeenä vaikka jollain aikajänteellä myös jousiaseelle syntyisi painetta ylikansalliseen sääntelyyn, vaikka nykyinen trendi onkin ilahduttava siinä mielessä, että monessa maassa on tapahtunut jousimetsästykselle myönteistä kehitystä. Tätä varmaan EBF:n ja FACE:n sekä CIC:n kautta seurataan. Jousen puolesta tarvitaan selkeää argumentointia, joka on kansantajuista ja välttää selkeitä 'epäargumentteja' ( Viittaan tässä muutaman vuoden takaiseen keskusteluun jousen 'tuskattomuudesta' saaliseläimelle.)

Ottaisin esiin myös tuon maanomistuksen. Pitkään on ollut vallalla maanomistuksen sirpaloituminen ja kaupungistuminen, joka on osaltaan vaikeuttanut seurojen 'maanhankintaa'. Monella seuralla on hallitavanaan satoihin luettava joukko vuokrasopimuksia. Mielestäni nyt on kuitenkin tapahtumassa käänne ja maanomistus on keskittymässä harvemmille omistajille. Tilojen keskikoko on kasvussa ja metsätiloista on kovaa kysyntää. Tilojen kasvun myötä – investoinnille pitää saada katetta – voidaan tulla tilanteeseen, että maanomistaja ei olekaan halukas antamaan maitaan vastikkeetta vuokralle. Tämän asian hallitseminen tulee olemaan uusi haaste seuroille. Jo pitkäänhän ovat metsäyhtiöt ottaneet maksun maistaan, mutta tapa on vaarassa levitä yksityiselle puolellekin yhä enemmän. Riistaköyhänä maana meillä on vaarassa käydä niin, että hirven- ja peuranmetsästys ovat ne metsästystavat, joilla on varaa näistä metsästysoikeuksista maksaa ja pienriista jää lapsipuolen asemaan. Tämä iskee sitten myös jousimetsästäjiin. Yhtenä vaihtoehtona on löytää muita vastikkeen maksutapoja kuin raha, jolla metsästysmaiden vuokraus pidetään mahdollisena. Tämä ei siis ole yksin jousimetsästyksen haaste vaan koko metsästyskentän mahdollinen ongelma.

En osaa suoralta kädeltä mitään 'unelmaa' tai visiota heittää, muuten kuin että, jousi olisi tasaveroinen metsästysase muiden rinnalla. Oleellista on minusta pyrkiä välttämään tilannetta, jossa korostetaan ja rakennetaan josumetsästykselle imagoa 'erityisenä' metsästystapana. Erityisyyden korostaminen koetaan meillä usein 'muita parempana', joka ei varmaankaan ole eduksi harrastuksen tulevaisuudelle. Erilaisuuden sijasta rakentaisin imagoa 'tavanomaisuuden' ympärille.

Me, jotka tätä harrastamme, tiedämme, ettei tähän liity mitään elitismiä vaan homma on pikemminkin 'tavallisten jamppojen' harrastus, usein vielä niin, että kamoja hankitaan markat tarkkaan laskien ja reissuihin kerätään rahaa muusta tinkien.

Olen aika samoilla linjoilla. Jousimetsästystä voisi markkinoida juuri tavallisten jamppojen harrastuksena mikäli harrastajamäärä halutaan nousuun. Useimmiten kotimainen jousimetsästys on oikeinkin perinteistä metsästystä, josta on elitismi kaukana. Pillitetään pyytä kuusikossa, passitetaan jänistä koiran ajosta tai teertä suon laidassa. Perusvälineet homman aloittamiseen maksaa jotakuinkin saman verran kuin se Baikal, jolla haulikkometsästys usein aloitetaan. Tarvittava harjoitusmäärä taljajousella ei ole kummoinen, että pystyy ampumaan alle 20 metrin päästä pienriistaa reppuun.

Hyvää settiä Kiulilta. Jousimetsätys ei ole mitenkään erikoista eikä jousimetsästäjä ole mikään erämetsien "operaattori". Toki jousi vaatii hieman enemmän paneutumista ja panostamista, ja sen vuoksi tulokulma on erilainen. Ei juuri touhu eroa muuten siitä, mitä ruudillakin harrastan. Ainakin itse saan harrastuksesta enempi irti jousella. Itse arvostan sitä touhua mitä siellä metsässä pääsee/joutuu tekemään. Toiset juottopaikalta aidan sisään ammuttuja sarvia takan reunalla. Kukin tavallaan. Muitten touhuilla ja yhteisökohtaisilla nokkimisjärjestyksillä ei ole minulle merkitystä, pääasia, että saa edes kerran vuodessa olla oma itsensä.

Olen ollu jonkin verran metsällä niin kotimaassa kuin ulkomailla "juoma-altaalta, aidan sisästäkin" olen myös metsästänyt saaressa. Ulkomaille olen "joutunut " lähtemäänKun olen halunnut metsästää jousella isompaakin riistaa. "Juoma-altaalta" jahdeissa on hyviä puolia riistaa metsästetään niin että siellä on ensivuonnakin eläimiä. Ja jos ampuu esimerkiksi haavakon joutuu silti maksamaa se on omiaan hilllitsemään "ajattelin kokeilla osusinko". Se on sitä euro etiikkaa. Ja kun siten riistalle tulee arvo niin riistakannoista kannataa pitää huolta kun ne eivät ole pelkkiä "haittaeläimiä" esim maataloudelle.
Vielä vapaa metsästyoikeus valtionmailla /puistoissa ei koske etelän henkilöitä, ehkäpä joskus tulevaisuudessa tilanne muutuu. Kanalintuja metsästän erittäin mielellään jousen ja pystykorvan kanssa Lapin saloilla jos onnistun luvat sinne saamaan, aika näytää.
Esim "Jousella ja Nuolella" sivusto tarkoitus oli näytää "suurelle yleisölle" että jousella kaatuu myös isompi riista. Kun on haaveiltu että joskus Suomeskin olisi "jälleen " luvallista metsästää jousella isompia eläimiä. Pienriistaa jousella saa metsästää jo nykyisinkin. Ja mielestäni viime vuosina ei ole tarvinnut keskustella jousen tehosta, että kaatuuko sillä isompi eläin. Osa syy siihen on varmaan "Jousella ja Nuolella" sivustolla ja messuilla esillä oleilla kuvilla ei ne tietenkään ole sitä pelkästään tehneet, vaan ne puuhahenkilöt jotka ovat tehneet sen eteen töitä, osa yli 30v siitä iso kiitos heille. Kun oletan kuuluvani niihin "savolaisiin" niin meillä on messuilla kuvia niin pienriistasta kuin vähä suuremmastakin ristasta. Esim viimeksi messuilla pienin lehtkurppa ja isoin elandi. Ja että kuvat olisivat paikalla olevien esitteliöiden kuvia ei netistä. Tarkoitus ei ole ollut elvistellä isojen eläinten kaatokuvilla vaan edistää pyrkimyksiä että päästäisiin peura, villisika ja hirvimetsälle jousella.
Messuilla harvemmin sanotaan että siinä sitä elvistelään isojeneläinten kaatokuvilla.
Ja turha rahoja viedä näin laman aikaan ulkomaille jos suomessa saisi jousella metsästää isompaa riistaa.

Kuinka sinä kehittäisit jousimetsästystä?

PS: Toivottavasti en ainakaan hidasta kehitystä.
"Jouko Kulin"

Niin, onhan IBEP parempi kuin ei mitään ja niille tietysti tarpeen, jotka suuntaavat sinne, missä sitä tarvitaan. Nyt taisi kuitenkin olla kyse kehitysideoista, joilla haetaan SJML:lle eväitä kasvuun….. Jos kotimainen koulutustarjonta päätyy niihin tuleviin kehitys- ja kasvustrategioihin, niin eiköhän ne keinotkin sitte löydy siihen tekemiseen. Liitossahan on monta sataa jäsentä, joka on aikamoinen resurssipohja oikein johdettuna.

Mitä noihin koulutuksiin paikallisesti tulee, niin täälläpäin ne on tavannu olla ilmaisia mitä ollaan pidetty. Liiton esittelykamat kun muuttui maksullisiksi niin lopetettiin niiden käyttö kun ei asiakkailtakaan rahaa pyydetty ja ostettiin omat esittelykamat. 🙂 Metsästäjäkoulutukset tuppaa yleensä olemaan ilmaisia tuolla RHY ja SML piiritasolla, niin ei siihen kuvioon oikein istu maksulliset jousikurssit. Sama koskee kisojakin. En ole huomannut, että SML vaatisi kisoista jotain lisenssimaksua liitolle, mutta meillä näin tehdään?? Ollaan niinkuin otettu mallia tuolta urheilujärjestöjen puolelta eikä pysytty metsästysjärjestöjen mallissa. Olisko tämä jousimetsästys tällä perusteella ikään kuin urheilumetsästystä? Toi safari-imagokin sopisi siihen kuvaan hyvin. 8)

Jos olen oikein ymmärtänyt niin ei SMLn puolella mitään kisamaksua kattojärjestölle puliteta. Vakuutukset on sitten eri juttu.

Joo, se on panttimaksu. En tiedä mitä sillä tehdään, me kumminkin pidettiin niiden kamojen kunnostustalkoot kahteen kertaan, ennen ja jälkeen messujen. Itse asiassa kamoista kyllä perittiin maksua jonkin aikaa ennen tätä panttimaksujuttua. Se ei tietysti meillä paikallisjutuissa enää ole ongelma. Normisti olen käyttänyt kyllä pääosin perheen kamoja pikkujutuissa – kaikenlaista kamaa kun pyörii nurkissa 8). Mutta tää on vähän OT ja ratkaisukin on jo olemassa. Ja on mulla ne matskut noihin pienempiin koulutuksiinkin ja tarvittaessa tehdään uusia, mutta noin yleisellä tasolla voisi sekin tarjonta olla ikäänkuin valtakunnallista ja sitä myötä ehkä laadukkaampaakin ja osa harkittua kokonaisuutta, jossa eri osat liittyvät toisiinsa.