Vasta-alkajan jousi?|Sivu 4|Jouset|SJML keskustelufoorumi|jousimetsastys.fi

Häh hää, saatiinpas taas soppaan monta lusikkaa…

Kiitän kommenteista, erityisesti sisälukutaitoista filleriä ja peukku pystyyn myös Piedrolle.

Menemättä sen enempää henkilökohtaisuuksiin (tällä kertaa), niin tässä muutama yleisluontoinen kommentti:

Juu, 120 nuolen tulokset löytyy FFAA:n listoilta, jos joku on niistä mukamasti kiinnostunut.

En ole missään käänteessä väittänyt, että jousiammunnan harrastaminen vaatisi minkäänlaisia tutkintoja (paitsi ehkä tietysti sen metsästyskortin…). Mutta jos tällä foorumilla on tarkoitus välittää esim välineisiin tai harjoittelemiseen liittyvää informaatiota, niin pitäisköhän silloin eritellä mielipiteet ja faktat erillisiksi asioiksi.

Useimpia asioita (jousiammunta mukaanlukien) voidaan harjoitella useammalla kuin yhdellä oikealla tavalla, ilman että mikään niistä olisi väärä. Turhan usein kuitenkin esitetään asioita niin, että se oma tapa on ainoa oikea. Ja ainoana perusteluna on se, että niin on ennenkin tehty. Sanotaan sitä ääneen tai ei. Täyttä p…aa.

Koko tämän ketjun ydin piti kaiketi olla siinä, että mikä on sopiva jousi vasta-alkajalle, eikö?

Oma perusteluni tuohon laajasäätöisen jousen valintaan oli se, että kun olen itse hakenut niitä OMIA säätöjäni usean jousen kanssa ja juuri siitä syystä, että yksi jousi ei ole sitä sallinut ilman helvetin vaivalloisia toimenpiteitä (moduulien, kämien, kaapelien vaihtoa jne), niin laajasäätöisellä vaihtoehdolla riittäisi yksi jousi koko paletin kattamiseen. Tietysti asiantuntevat neuvot helpottavat karsimaan osan vaihtoehdoista pois heti alkuunsa.

Yritin (ilmeisen epäonnistuneesti) tuoda esille myös sitä faktaa, että jokainen meistä on rakenteeltaan erilainen, eli samat säädöt EIVÄT välttämättä sovi, vaikka jotkin fyysiset mittasuhteet identtiset olisivatkin. TÄSSÄ kohdin vaikuttaa se koulutus, eli ymmärrys näistä fyysisten erilaisuuksien merkityksestä siihen ’oikean’ ampuma-asennon hakemiseen. Kuten myös siihen, että ylikuormitus on oikein käytettynä ERINOMAINEN väline nopeuttamaan kehitystä varsinkin voimaominaisuuksien harjoittelussa. Siis alleviivaus sanalla oikein (tarkennus lukihäiriöisille). Suurin syy fyysisiin ongelmiin on harjoittelun monotonisuus, ei ylikuormitus.

Ei se koulutus tähän lajiin vaikuttavia tekijöitä muutakaan (sitäkään en ole väittänyt), mutta auttaa nimenomaan YMMÄRTÄMÄÄN niitä. Tämä taasen helpottaa turhien riskien / virheiden välttämisessä jolloin vähemmästäkin harjoittelusta saa enemmän hyötyä irti ja nopeammassa tahdissa. Mun puolestani jokainen saa aivan vapaasti vaikka hakata päätään seinään jos mieli tekee, mutta järkevimmät ymmärtävät ilmankin, että siitä tuskin on hyötyä (toivotunlaisen) kehityksen kannalta.

Ja mä pelaan / olen pelannut vetopituuden kanssa juurikin siitä syystä että tietäisin myös kokemuksesta miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa. Se taasen ANTAA lisäarvoa siihen, kun lähdetään hakemaan ensikertalaiselle jousta joka sopii sille ampujalle, eikä jollekin toiselle. En edes viitsi toistaa sitä miten laukaisulaite vetopituuteen vaikuttaa, vain sen takia että joku ei sitä pysty ymmärtämään. Teorioita voi esittää kuka tahansa, mutta niistä on hyötyä kuten pierusta Saharassa, kun ymmärrys puuttuu.

Petri V kirjoitti:

……..

 

En ole missään käänteessä väittänyt, että jousiammunnan harrastaminen vaatisi minkäänlaisia tutkintoja (paitsi ehkä tietysti sen metsästyskortin…). Mutta jos tällä foorumilla on tarkoitus välittää esim välineisiin tai harjoittelemiseen liittyvää informaatiota, niin pitäisköhän silloin eritellä mielipiteet ja faktat erillisiksi asioiksi.

Useimpia asioita (jousiammunta mukaanlukien) voidaan harjoitella useammalla kuin yhdellä oikealla tavalla, ilman että mikään niistä olisi väärä. Turhan usein kuitenkin esitetään asioita niin, että se oma tapa on ainoa oikea. Ja ainoana perusteluna on se, että niin on ennenkin tehty. Sanotaan sitä ääneen tai ei. Täyttä p…aa.

 

Koko tämän ketjun ydin piti kaiketi olla siinä, että mikä on sopiva jousi vasta-alkajalle, eikö?

Oma perusteluni tuohon laajasäätöisen jousen valintaan oli se, että kun olen itse hakenut niitä OMIA säätöjäni usean jousen kanssa ja juuri siitä syystä, että yksi jousi ei ole sitä sallinut ilman helvetin vaivalloisia toimenpiteitä (moduulien, kämien, kaapelien vaihtoa jne), niin laajasäätöisellä vaihtoehdolla riittäisi yksi jousi koko paletin kattamiseen. Tietysti asiantuntevat neuvot helpottavat karsimaan osan vaihtoehdoista pois heti alkuunsa.

Yritin (ilmeisen epäonnistuneesti) tuoda esille myös sitä faktaa, että jokainen meistä on rakenteeltaan erilainen, eli samat säädöt EIVÄT välttämättä sovi, vaikka jotkin fyysiset mittasuhteet identtiset olisivatkin. TÄSSÄ kohdin vaikuttaa se koulutus, eli ymmärrys näistä fyysisten erilaisuuksien merkityksestä siihen ’oikean’ ampuma-asennon hakemiseen. Kuten myös siihen, että ylikuormitus on oikein käytettynä ERINOMAINEN väline nopeuttamaan kehitystä varsinkin voimaominaisuuksien harjoittelussa. Siis alleviivaus sanalla oikein (tarkennus lukihäiriöisille). Suurin syy fyysisiin ongelmiin on harjoittelun monotonisuus, ei ylikuormitus.

Ei se koulutus tähän lajiin vaikuttavia tekijöitä muutakaan (sitäkään en ole väittänyt), mutta auttaa nimenomaan YMMÄRTÄMÄÄN niitä. Tämä taasen helpottaa turhien riskien / virheiden välttämisessä jolloin vähemmästäkin harjoittelusta saa enemmän hyötyä irti ja nopeammassa tahdissa. Mun puolestani jokainen saa aivan vapaasti vaikka hakata päätään seinään jos mieli tekee, mutta järkevimmät ymmärtävät ilmankin, että siitä tuskin on hyötyä (toivotunlaisen) kehityksen kannalta.

 

Ja mä pelaan / olen pelannut vetopituuden kanssa juurikin siitä syystä että tietäisin myös kokemuksesta miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa. Se taasen ANTAA lisäarvoa siihen, kun lähdetään hakemaan ensikertalaiselle jousta joka sopii sille ampujalle, eikä jollekin toiselle. En edes viitsi toistaa sitä miten laukaisulaite vetopituuteen vaikuttaa, vain sen takia että joku ei sitä pysty ymmärtämään. Teorioita voi esittää kuka tahansa, mutta niistä on hyötyä kuten pierusta Saharassa, kun ymmärrys puuttuu.

Mitä ymmärtämiseen tulee, niin se tuskin paranee HUUTAMALLA tai omien kokemusten korostamisella. Jos itse on tarvinnut laajan säätövaran jousta, jotta saisi homman toimimaan, niin se ei tarkoita etteikö normaalisti aikuiselle löytyisi ihan ’tavallinen’ jousikun sen valitsee oikein. Useimmat onnistuvat tässä hyvin.

Mitä vetopituuteen tulee, niin se on minun mielestäni henkilön ominaisuus, johon jousi sovitetaan. Tämä oma vetopituus ei muutu juurikaan oli laukaisulaite minkälainen hyvänsä. Sen sijaan eri lauaisulaitteilla voi olla mahdollista käyttää eri vetopituuden omaavia jousia/jousen säätöjä. Tämän ymmärtäminen on ihan fundamentaalinen asia, jos hommassa haluaa mennä eteenpäin.

Ihan OT:na. En ole vielä huomannut, että koulutus = ymmärrys. Joskus on näin, mutta ei suinkaan aina…. 

Omat kokemukset harrastuksen aloittamisesta lähes 1:1 harrilaa:n kanssa. 183.5cm ja 100kg oli lähtötilanne, jonka pohjalta tilasin 60-70lbs jousen. Jousi tuli kaikkine hienoine kilkkeineen ja eikun kokeilemaan. Ähisten ja puhisten sain ammuttua 60lbs säädöillä ja ei ollut mukavaa, ei. Jousesta sai hyllyyn mainiön pölyn kerääjän, jossa se toimikin sitten melkein vuoden päivät, kunnes sattumoisin alkoi kipinä taas kytemään ja kurkkasin tänne palstalle. Huomasin myytävänä olevan 50-60lbs jousen ja saatiin sovittua päikseen vaihto. Jousi tuli ja iki onnellisena huomasin pystyväni nauttimaan ampumisesta ja osumiakin alkoi nopealla tahdilla tulla siihen malliin, ettei kaikki nuolet päässeet hukkumaan ohi ampumisiin.
Muutaman kuukauden pyssyä ahkerasti käytin ja huomasin nostaneeni paunat 60lbs lukemiin. Sisäradalla kun ammuskeli, oli rytmi nopeaa ja ampumamäärät kohtalaisia. 60lbs alkoi tuntumaan kevyeltä ja katse kääntyi jälleen uuteen jouseen. Noh, sain hankittua 60-70lbs jousen ja sillä jonkin aikaa ampuneena on nyt hieman alle 70lbs.
Harkinnassa on ajatus rinnalle toista jousta 80lbs luokkaisena.

Vaikka omalta kohdaltani olen pysynyt koko ajan 29″ vetopituudessa, niin jousia on saanut nopeasti vaihtaa sopivien paunojen takia. Vaikka jopa aikuiseksi olen itse itseäni määritellyt, niin silti on mennyt yhden toimivan jousen hankinta munilleen kerrasta.

Jos siis naishenkilö, jolla kokemusta lajista on nolla, eikä ehkä ole ison talon Antin kanssa koko ikäänsä kättä vääntänyt ja näin ollen voimakkaampi kuin ”normaalivoimaiseksi” luokiteltava kanssasisarensa, on ihan täysin oikea valinta laajasäätöinen jousi. Sitten kun on löytänyt henkilökohtaiselle mieltymykselleen ja ominaisuuksilleen tarkan vetopituutensa ja lihaksiston on saanut hermotettua kohilleen, on tarvittaessa hyvä paikka katsoa markkinoilta sen hetkistä uutta tarjontaa uusine cameineen ja aina nopeammilla heitoilla, jne. Laajasäätöisen jälleenmyynti on tuolloin paljon helpompi kuin suppeammilla säädöillä olevan.

Vetopituuden osalta se ”vetokäsi” ankkurointeineen on vasta puoli totuutta ja toinen puolikas löytyy siitä jousikädestä, jonka kyynärän kulma määrittää itse asiassa vetopituuden. Tuon luontaisimman ja parhaan jousikäden kulman löytää ainoastaan kokeilemalla ja ampumalla riittävän paljon. Jos jousessa ei ole mahdollista tuota säätää ilman moduuleiden tai pahimmillaan camien vaihtamista, jää tuokin asia vaan totutteluksi siihen tarkasti mitattuun ja arvioituun ennen suppeasäätöisen ostohetkeä. Eli kyllä se on hyvä olla ensijousessa riittävästi noita säätöjä niin vetopituuden kuin varsinkin vetovastuksen puolelta.

Voihan tuollaista suppeasäätöistä toki koittaa viritellä itselleen sopivaksi sitten ampumalaitteen ja loopin pituuksilla, joista ääripäät on Holmesin jonilla ja ehkä tuolla laitteella tuossa: http://www.americanhunter.org/…..038;cid=62
Kukin tyylillään, mutta silti olen vahvasti sitä mieltä, että laajasäätöinen jousi on erittäin oikea valinta ensijouseksi, oli hän sitten lapsi, nuori, aikuinen, taikka iäkäs.

On se hyvä, että edes joku on joskus kanssani samaa mieltä…

Sekä fysiologian että harjoittelun perusperiaatteet ovat siitä ’helppoja’, että ne ovat kaikilla samat. Niiden ymmärtäminen ja kyky soveltaa niitä yksilöllisesti fyysisten mittasuhteiden, ominaisuuksien ja ennen kaikkea TAVOITTEIDEN mukaisiksi onkin sitten ihan eri asia. Jos jousiammunnan tarkoituksena on vain satunnaisesti ottaa vehje käteen ja käydä ihailemassa kauniita maisemia, niin hittoako siinä muuta tarvita kuin sopiva vaatetus ja pihalle (vehje vielä piilossa pitäen). Mutta jos tavoite on kehittyä jousiammunnassa, tai ylipäätään missään lajissa, mahdollisimman nopeasti ja kuitenkin turvallisesti, olisi äärimmäisen hyödyllistä ymmärtää muutama perusasia harjoittelusta.

Tekniikka. Asioiden toistaminen samalla tavalla vahvistaa tiettyjä synapsiyhteyksiä hermostossa ja toistot automatisoituvat. Eli riittävä määrä samanlaisia toistoja kehittää tekniikan. Kun tekniikka on kunnossa eli toistot automatisoitunut, voidaan harjoitella eri ominaisuuksia, esim voimaa tai kestävyyttä progressiivisella harjoittelulla, hakea vaihtelua muutoksilla vetoon, ampumalla eri asennoissa jne.

Kehitys on kumulatiivista. Eli harjoittelun aiheuttama soluvaurio kudoksissa ylikorjaantuu hetkellisesti. Kun harjoittelun ärsyke on riittävän suuri ja frekvenssi sopiva, tämä ylikorjaantuminen soluissa kertaantuu, eli kudos vahvistuu. Koska keholla on taipumus pyrkiä pitämään tietty tasapaino (status quo) kaikessa, liian pieni ärsyke ei saa aikaan ylikorjaantumista tai liian pitkä väli ärsykkeissä on ehtinyt palauttaa kudokset lähtötilanteeseen. Mitä pidemmälle kehityksessä mennään / halutaan mennä, sitä monimutkaisimpia ärsykkeitä tarvitaan kehityksen jatkumiseksi. Aina kun mennään kropan käytössä äärirajoille, kasvaa samalla riskit vammoille.

Palautuminen. Lepo on tärkeää, mutta lähinnä sähkökemiallisista syistä, eli aivojen välittäjäaine- ja hormonituotannon (seratoniini, dopamiini, kasvuhormoni jne) takia. Lihasten palautuminen kuormituksesta, varsinkin staattisesta, tapahtuu suurimmaksi osaksi kevyessä liikkeessä. Eli tilanteessa jossa liikkeen aikaansaaminen lihaksissa tuottaa vähemmän kuona-aineita kuin liikkeen aikaansaama pumppuvaikutus samaan aikaan poistaa. Nivelille liike on vieläkin tärkeämpää, koska niistä puutuu verenkierto. Liikkeen aikaansaama paineen vaihtelu nivelpintojen välissä on elintärkeää nivelen aineenvaihdunnalle, mm nivelruston, nivelkapselin ja vastaavien kudosten uusiutumiseksi.

Huolto. Säännöllinen tarkistus ja huolto, kuten moottoriajoneuvoissakin, on paras tapa puuttua alkaviin ongelmiin ajoissa. Mitä suuremmiksi harjoittelun määrät ja kuormitukset käyvät, ja jos aika ei riitä palauttavaan harjoitteluun, on esim hieronta erittäin hyvä tapa auttaa lihaksia palautumaan. Jos taasen ongelma on jo mennyt pidemmälle, eli esim rangan nikamat tai raajojen nivelet ovat jäykistyneet / jumissa, vaatii se taasen toisenlaisia toimenpiteitä.

Nämä samat periaatteet pätevät kaikilla ja kaikissa lajeissa. Ominaisuudet, kuten voima, nopeus, kestävyys, tasapaino, koordinaatio jne vaihtelevat luonnollisesti lajeittain ja yksilöllisesti. Ne ovat aina oikeanlaisella harjoittelulla parannettavissa.

Liitolla on hyvä tutor-järjestelmä, johon erityisesti uusien harrastajien kannattaa turvautua lajiin tutustuessa. Mikään ei tapa harrastusintoa niin nopeasti kuin urheiluvammat.

pastorisilli kirjoitti:

Nugentin Tediltä aikamoista viisautta: http://archerytalkblog.com/?p=85219

 

Niinpä. Useimmat aikuiset miehet pärjäävät hyvin alussa ja harrastuksen jatkuessakin 50-60 paunan taljajousella, jossa on 2-3″ vetopituuden säätöaluetta sen asiantuntevasti mitatun vetopituuden ’ympärillä’. Hyvin useat naiset pärjäävät hyvin 40-50 paunaisella jousella. Siinä ’yhdessä merkissä’ on usein vielä niin, että laparuuvien speksattu säätöalue on enemmän kuin tuon 10 paunaa ja jousen saa sen puolesta alemmillekin paunoille.

Toisille jousiammunnassa kehittyminen on paunojen nostoa, toisille taas jotkut muut asiat ovat siinä kehittymisessä pääasiassa. Paunoja ei edes kannata ahnehtia, jos WA:n tyyppinen kilpa-ammunta kiinostaa. Siellähän 60 paunaa on maksimi. Ja sen mitä aikanaan kävin IFAA:n EM-kisojakin, niin ei sielläkään niillä ’paremmilla ampujilla’ (siis niillä, jotka olivat tuloslistan eri päässä kuin minä) ollut paunoja kuin sen < 60.

Minusta taljajousen valinta aloittelevalle aikuiselle on muutakin kuin mahdollisimman edullinen hinta, laaja säätöalue ja suuri IBO-nopeus. Mutta ilmeisesti muitakin näkökohtia näyttäisi olevan. 

Ryokko kirjoitti:

Itsenolisin toivonut vastauksia kysymyksiin. Esim. Mitä vaikuttaa jousen suuri säätövara jousen rarkkuuteen. Lapapulttehin kohdistuu ehkä sivuttaisvoimia ja voiko tällainen pitkän lapapultin omaava jousi pysyä säädöissä?
Mutta en näe muutakaan järkevää vaihtoehtoa nuorelle 10-12 vuotiaille pojille. Metsään ne kuitenkin mukaan lähtee ja metsästys kortit on jo veikattuna. Huonoa jousta niille ei saa ostaa.

Kasvaville junioreille nämä tässäkin säikeessä mainitut laajasäätöiset nuorisojouset ovat omiaan. Käyt jossain niitä hypistelemässä, niin saat käsityksen laadusta ja ominaisuuksista. Meillä oli vanhemmalla pojalla tällainen laajasäätöinen sieltä halvimmasta päästä ja silläkin tuli juttuun sen, mitä tarvitsi. Heti kun jätkän mitat sitten ’vakiintuivat’, niin hankittiin ’tavallinen’ jousi.

Tänään kotiutui tuo Infinite Edge, vaikuttaa ihan asialliselta setiltä

Ei ole vielä sillä ammuttu mutta perussäätöihin pistin sen päivällä

että sitä pääsee testaamaan heti kun tulee sopiva sauma.

Säädin sen maltilliseen 35 paunaan että saa vaimo siitä sitten lähteä

kokeilemaan miltä tuntuu ja sen mukaan ruuvataan suuntaan tai toiseen.

Terve,

ensimmäinen viesti foorumille, joten pahoitteluni tietotasoni rajallisuudesta jousella metsästämisestä ja jousiammunnasta ylipäätänsä. Kyselisin vinkkejä jo ihan aikuisen miehen mittoihin (195/95) ja ikään (37) päässeen jousimetsästyksestä kiinnostuneen aloittelijan aseeksi. Tarkoitus olisi ostaa jousi jolla alkaa harjoittelemaan ensin tekniikkaa ja taitojen karttuessa (ja tietysti metsästyskortin jo ollessa hallussa) siirtyä maastoon riistaa etsimään ja joka voisi jopa olla ensimmäinen ja viimeinen jousi jonka ostan. Vastakaari sekä taljajousia olen hieman jo katsellutkin, mutta enpä niiden ominaisuuksista oikein mitään tajua (paunoja ja vetopituuksia…). Minulle ei merkitse onko jousi edes uusi vai jonkun jo sisäänajama. Tiedän ettei halvalla hyvää saa, mutta ettei harrastuksesta tulisi rahallisesta panostuksesta johtuen liian kallista (myös muut varusteet maksaa) kysyisin löytyykö max.400-500€:lla mitoilleni sopivaa jousipakettia, jolla aloittaa jousiammunta? Mitä suosittelisitte? Kannattaako jousta tilata netistä vai onko kivijalkaliike näin vasta-alkajalle ainoa oikea paikka ostokselle?

Terve.

Ainakin netin mukaan Tomkatissa päättyy vetopituus 30 tuumaan, mutta säätöön ei tarvitse kilkkeiden vaihtoa. Nimimerkki Piedro ilmeisesti omaa myös pitkän vetopituuden ja hänellä niitä jousia nyt ainakin muutama on kiertänyt. Kannattaa kysästä..  Hämeenlinnasta on kohtuu matka ainakin Hyvinkäälle Jousiammunnan TTV:n ja Keravalle Rajajouseen, joista molemmista saa asiantuntevaa palvelua. Ks. Nettisivut. Käytettyjen jousten ostossa auttaa helposti liiton Tutorit, joiden yhteystiedot löytyvät näiltä sivuilta. Materiaaleissa on lisäksi jousen osto-opas.

Kumma ettei ketään ollu reagoinu ekaan viestiin..

-Aleksi